Erämiesten matkassa
Erämaailman uudet tuulet
Lohiapajilta kaurismetsälle
Erämaailma 2013-2014, Karisto 2013
Erämaailma on siitä hyvä erälukemisto, että siinä on iso fontti ja selkeä taitto. Niinpä kirjaa voi lueskella vaikka eräkämpällä pienessä valossa. Erämaailman pitkäaikainen toimittaja Tuomas Kares jättää hyvästit erästelyn ystäville ja hommaa jatkaa uusi erätoimittaja Sanna Vartiainen. Toivottavasti teoksen laatu ”pysyy ja paranoo” jos mahdollista.
Tämänvuotisessa erämaailmassa turistaan kaupunkikauriin jahdista, lohenpyynnistä Pielisellä, ilveksistä, hirvistä, Lapin tunnelmista, pienpedoista, jne…
Joensuulainen Matti Kettunen on mieltynyt Pielisen lohien verottamiseen. Tällä kertaa on mukana juttua tervaveneistä ja niistä nykyaikaisista paateista. Timo taas jutustelee siitä, miten lyyrapyrstöjä on vaikea saada hollille luodikon kanssa, kun tulevat pahalaiset liian lähelle.
Pentti Aaltonen kertoo syksyisen kolean tarinan kalamiehistä, joiden vene sanoo aallokossa sopimuksen irti. Jouko Kuosmanen on perehtynyt eläinten nukkumisen hyötyihin ja haittoihin. Niinpä talviunikin on eläimelle ensiarvoisen tärkeää, jopa pelastaa sen hengen. Ilomantsilainen Sauli Uhlgren taas pistää jännitteisen haukijutun, kun siiman päässä on kymmenkiloinen.
Kovettu erämies U.Pekka Kinnunen juttelee tällä kertaa ilveksistä. Pekka Hietala puhuu surullisesta kaupunkikauriksen mehtuusta. Sehän on kutsuttava poliisimiehet jahtiin, kun kauris alkaa käyttäytyä holtittomasti kaupunkiympäristössä.
Lapin juttuja on useitakin. Itsekin olen jo 30 vuoden ajan kirjoittanut jutun Erämaailmaan joka syksy.
Jos nyt kritiikin sanaa sanoisi, niin jutut voisivat vähän hyötyä novellirakenteesta ja siitä, että henkilökemiaa valotettaisiin enemmän. Etuna näissä jutuissa on asiantuntemus, josta moni erämies saa jopa vinkkiä mehtuuseensa.
Kun ei tule varmaan tuonne Erämaailmaan kirjoitettua.Vähän kesän kala- ym muistoja.Kävin tänään nostamassa viimeisen katiskan pois likoamasta. Yksi rapu siihen oli eksynyt.Näyttää siltä että mökkijärven rapukanta on pienentynyt, vain nyt syksyllä on jokunen eksynyt katiskaan.
Tämän kesän suurin kala oli tasan neljän kilon painoinen made. Naapurin Topin kruunaamattomalla puntarilla mitattuna. Eipä siitä kesämateesta tullut itse ruokaa tehtyä. Naapuri sen fileoi ja vissiin söikin.Muutenhan hauki ja ahven, nuo mökkiläisen peruskalat, olivat kohtuullisen runsasta saalista.
Nyt sitten jäitä odottelemaan ja pilkkikelejä.