Raskas Patteristo 1:n 80-vuotismuistomerkin paljastuksen viisivuotisjuhla kokosi lauantaina lähes sata osallistujaa Tohmajärven Värtsilän Kaustajärvelle. Historiallisella paikalla muistettiin jatkosodan alkuvaiheita, kunnioitettiin veteraanien ja kotirintaman työtä sekä korostettiin rauhan ja historian tuntemisen merkitystä.
Raskas Patteristo 1:n muistomerkki sijaitsee paikalla, josta Kurikassa kesäkuussa 1941 perustetun Patteriston sotatie alkoi. Patteristo ampui alueella ensimmäiset tarkistuslaukauksensa 4. heinäkuuta 1941 ja jo seuraavana päivänä se osallistui ensimmäisiin taistelutehtäviinsä.
Juhlan avasi Raskas Patteristo 1:n Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Aho. Tilaisuus alkoi seppeleenlaskulla, jossa Raskas Patteristo 1:n Perinneyhdistyksen seppeleen laskivat kunnallisneuvos Juha Mikkilä ja Hannu Jyrkkänen. Kurikan maanpuolustusjärjestöjen seppeleen laskivat Tuomo Rinta-Tassi ja Ari Säntti.
Tämän jälkeen kuultiin juhlapuheita ja Tohmajärven kirkkokuoron esityksiä. Tilaisuuden päätteeksi juhlaväelle tarjottiin kahvit Sotilaskotiautosta.
Aho muistutti, että muistomerkki on pystytetty veteraanien, lottien ja koko sodan kokeneen sukupolven kunniaksi.
– Muistomerkin tärkein tehtävä ei ole kertoa sodasta. Sen tärkein tehtävä on kertoa rauhan arvosta, Aho sanoi.
Hänen mukaansa muistaminen ei ole menneisyyteen takertumista vaan vastuunkantoa ja historian välittämistä nuoremmille sukupolville.
Juhlapuheen pitänyt Kurikan kaupungin kulttuuripäällikkö Kimmo Niemi korosti Raskas Patteristo 1:n merkitystä osana kurikkalaista historiaa. Kurikan kaupunki myös tuki muistomerkkihanketta.
Niemi kiitti perinneyhdistyksen pitkäjänteistä työtä sotahistorian vaalimisessa ja muistutti, että veteraanisukupolven poistuessa vastuu historian säilyttämisestä siirtyy nuoremmille.
– Historian tuntemus ja oikean tiedon jakaminen ovat osa yleissivistystä, kulttuurillista huoltovarmuutta ja suomalaisen yhteiskunnan henkistä kestävyyttä, Niemi totesi.
Keski-Karjalan seurakunnan puolesta puhunut rovasti Markus Kontiainen toi juhlaan paikallisen näkökulman. Paikkakunnalta lähtöisin oleva Kontiainen muisteli lapsuuttaan alueella ja sodan jälkiä, jotka näkyivät maastossa vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.
Puheessaan hän korosti, että muistomerkit kertovat paitsi menneisyydestä myös tulevaisuudesta.
– Ne muistuttavat meitä siitä, ettei rauhaa pidä pitää itsestään selvyytenä. Jokainen sukupolvi kantaa vastuuta siitä, että oikeus, vapaus ja rauha säilyvät myös tuleville sukupolville, Kontiainen sanoi.
Juhlan järjestäjänä toimi Raskas Patteristo 1:n Perinneyhdistys. Tapahtuman järjestelyjä tuki Maanpuolustuskoulutus MPK:n Savo–Karjalan piiri ja Sotilaskotiauto tarjosi juhlaväelle kahvit.
Vuonna 2021 paljastettu muistomerkki on viidessä vuodessa vakiinnuttanut asemansa osana Kaustajärven paikallishistoriaa ja suomalaisen sotahistorian perinnetyötä. Se muistuttaa paikasta, josta yli 500 miehen vahvuinen kurikkalainen tykistöpatteristo lähti jatkosotaan ja jonka vaiheet ulottuivat aina Tali–Ihantalan ratkaisutaisteluihin saakka.
Teksti: Tuomo Aho
Kuvat: Tommi Korhonen ja Pentti Pöyhönen
Voi kun tulisi aika ja tulee se melko piankin, sillä maapallo on jo tuhoutumassa meidän ihmisten toimista. Loppuisi tämä sotien muistelu eikä enää alkaisi uusia sotia.
Siirtokommentti:
Ulla Aino Helinä Paavilainen
8.7.2026 klo 16:57
Kunnioitettavaa! Teidän tekevien naisten ja miesten vaikutus on suuri! Ikävää kun nykyinen TV paikallinen = alueellinen ei välitä ottaa meille lähetettäväksi tätäkään tapahtumaa. He juoksevat julkkis-esiintyjien perässä – sieltä tulee ilmaisia lippuja festareille – vrt Turun malli tuhansia euroja kansanedustajille + vaimot, mutta vanhukset sidotaan tuoliin hirttäytymään kuolemaan kun ei raha riitä hoitajien palkkaamiseen. Pohjanmaan menetykset Kannaksella – urheus uskomatonta! Kunniaa!