Kuva: Värtsin arkisto
Riistakeskus esittää ensi vuodelle neljää suden kaatolupaa Tohmajärvi–Kitee -alueelle. Päätösperusteina ovat alueen toistuvat kotieläinvahingot sekä lisääntyneet turvallisuushuomiot.
Tohmajärvellä ja Kiteellä susivahinkoja on kirjattu useana vuotena. Merkittävin tapaus oli laaja lammasvahinko, jossa sudet tappoivat lähes 30 lammasta. Myös rohkeasti pihapiireissä liikkuvia susia on havaittu runsaasti.
Alueella on aiemminkin jouduttu turvautumaan poikkeuslupiin. Toistuvat pihakäynnit, metsästyskoirien tappamiset sekä koirasusiepäilyt ovat pitäneet susikysymyksen paikallisesti esillä jo pitkään.
Riistakeskuksen mukaan suden metsästys kohdistetaan yleisesti laumoihin yksittäisten susien sijasta, jotta vaikutukset kanta-arvioon voidaan ennakoida.
Neljän kaatoluvan esitys on yksi suurimmista Itä-Suomen kiintiöistä ja heijastaa alueen pitkään jatkunutta susipaineita.
Hallituksen suden suojelua ja metsästystä koskeva linja muuttui merkittävästi vuonna 2025, kun eduskunta käsitteli metsästyslain muutosta. Lain tavoitteena on mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys aiempaa selkeämmin ja antaa Riistakeskukselle oikeus määritellä vuosittainen sudenkaatokiintiö. Taustalla on myös EU:n tekemä muutos, jossa suden suojeluluokitus lievennettiin tiukasti suojellusta suojelluksi lajiksi, mikä avasi jäsenmaille mahdollisuuden säädellä susikantoja joustavammin. Hallitus on perustellut muutosta kasvavalla susimäärällä, lisääntyneillä vahingoilla ja turvallisuusnäkökohtien korostumisella.
Sen sijaan eläinoikeusjärjestöjen teettämän tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista olisi sitä mieltä, ettei suden kiintiömetsästystä tulisi aloittaa nykytilanteessa.
Asia jakaa varsinkin maantieteellisesti ihmiset puolesta ja vastaan.
Teksti: Eero-Matti Lintunen
Yläkuva suden metsästyksestä. Paikka silloisen Patsolan OL Sisä-Karjalan pihalta 1950 luvun lopulta. Tämä oli varmaan sitä aikaa kun suden tapporaha oli huomattava 500 mk. Tuo kuvauspaikka on lähellä maantietä ja muistan, kuinka hevoset tulivat levottomiksi ja korskuivat kun piti mennä paikan ohi.
Kuvassa (ketä vielä muistan) Kuvassa takana vasemmalta Matti Lintunen, (rov Erkki Lintusen veli), Matti Piiroinen Savikolta, Asko? Turusen veljeksiä (Hepoharjun kohdalta). Vilsapäinen Tapani Turunen (Tuuren poika) Patsolan Osulan naapurista. Suden kuonon kohdalla Tauno Vornanen ja hänen takanaan Mauno Kunnas. Susin takana rajamiesten turkki päällä Jukka Hyytiä
Edessä vasemmalta ruutupuserossa vänrikki Esko Kuosmanen Ratavartiolta, Tuure Turunen. Susin takajaloista pitää kiinni Ilvesten kiinnihiihtäjä Lauri Piiroinen ja taanpana valkopipoinen Alpo Piiroinen, toinen ilvesten kiinnihiihtäjä. Saattavat miettiä, että millaistahan olisi ottaa susi elävänä kiinni.
Ihmisrodulla on erikoinen tapa kokoontua ruumiiden äärelle. Olipa kyseessä sitten metsäneläin tai lajitoveri.
Ei täällä mitään susia enään ole ne on kaikki jo salametsästetty. En ymmärrä tätä silmitöntä vihaa sutta kohtaan. En koe sutta uhkana vaikka kävisi joskus pihassakin. Mutta jos susia kaadetaan niin tuokaa mun pihaan, saan hyvät paistit ja turkikset. Susi karvahattu mulla onkin jo mutta haluisin vielä rukkaset