Tällaisena se komeili Peijonniemen taivaalla Tohmajärvi. Kuvan lähetti Eija Mäkelä, Peijonniemi, Tohmajärvi
Helmiäispilvi eli polaaristratosfääripilvi (PSC < polar stratospheric cloud on hohtava pilvi, jota esiintyy 15–30 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä. Helmiäispilvet ovat väriltään pastellimaisia, joskus hiukan sinertäviä. Tavallisimmin ne ovat vaalean hohtoisia kuin helmet. Helmiäispilvet koostuvat rikkihaposta, typpihaposta ja jääkiteistä.
Runsaimmin helmiäispilviä näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla Islannissa, Skandinaviassa ja Skotlannissa tammi–helmikuussa, mutta niitä voi näkyä joskus myös maaliskuussa ja marras–joulukuussa. Niitä nähdään Suomessa talvikuukausina ja eniten Länsi-Lapissa muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa helmiäispilvet ovat varsin harvinaisia.[1] Pilvet ovat parhaiten nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua. Joskus ne ovat niin kirkkaita, että näkyvät päiväsaikaan.
Helmiäispilvet syntyvät, kun alemman ilmakehän syvä matalapaine törmää vuoristoon kuten Skandeihin. Stratosfäärissä on noin 60 leveysasteen pohjoispuolella kuiva napapyörre 10–80 kilometrin korkeudessa, missä on jopa 100 m/s virtaavia tuulia ja jopa −80 °C:n talvilämpötiloja. Vuoristot kohdatessaan läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja. Virtaus vuoriston yli saa aikaan paineaallon, jonka takia stratosfäärissä lämpötila laskee normaalia alemmas, mikä saa siellä ennestään olevan kosteuden härmistymään jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä.
Helmiäispilvet aiheuttavat otsonikatoa. Niissä klooriyhdisteet muuttuvat sellaisiksi, että otsonia tuhoutuu.
Lähde Wikipedia