Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta

Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta perustettiin Tohmajärvi-Värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Tohmajärven-Värtsilän Reserviläiset ry:n yksimielisellä päätöksellä mainittujen yhdistysten yhteisessä syyskokouksessa Tohmajärvellä 30. lokakuuta 2018.

Toimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Tohmajärven kunnanvirastolla 15. tammikuuta 2019 ja virallinen perustamiskirja allekirjoitettiin kaikkien toimikuntaan valittujen edustajajäsenten toimesta samassa paikassa 16. toukokuuta 2019.

Toimikunnan kokoonpano on pyritty luomaan sekä alueellisesti että tehtäväkohtaisesti mahdollisimman kattavaksi, joten siinä ovat tai ovat olleet edustettuina seuraavat tahot:

– Reserviläisyhdistykset

– Sotaveteraanit

– Rintamaveteraanit

– Sotainvalidit

– Sotaorvot

– Tohmajärven seurakunta

– Tohmajärven kunnan sivistystoimi

– Tohmajärven kunnanvaltuusto

– Tohmajärvi-seura

– Värtsilän Pitäjäyhdistys

– Kaurila-Muskon kyläyhdistys

– Tohmajärven nuorisovaltuusto

– Tohmajärven lukion opiskelijakunta

– Kiteen Rajakilta

– LC Tohmajärvi

Tohmajärven perinnetoimikunta kuuluu yhdessä maakunnan muiden vastaavien toimikuntien kanssa Pohjois-Karjalan Perinneyhdistykseen, joka perustettiin Onttolassa 13. elokuuta 2020 ja rekisteröitiin vielä saman vuoden puolella 18. joulukuuta. P-K:n Perinneyhdistys otti 31.5.2022 lakkautetun Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin tehtävät vastaan heti 1. kesäkuuta 2022.

Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta – toimintakertomus v. 2022

Vuosi 2022 oli 14-jäsenisen Tohmajärven perinnetoimikunnan neljäs toimintavuosi. Puheenjohtajana toimi Jussi Raerinne, varapuheenjohtajana Pauli Turunen, sihteerinä sivistysjohtaja Petri Pasanen ja tuki/hoivatyövastaavana Matti Majoinen. Toimikunnan omia kokouksia pidettiin kolme (3) kpl: 28. tammikuuta, 22. huhtikuuta ja 7. marraskuuta.

P-K:n perinneyhdistyksen hallituksen kokouksissa toimikuntaa edusti Jussi Raerinne.

Toimikunnan ulkopuolelle tapahtuvaa tiedottamista sekä eri tyyppisille perinnesivustoille koottavan aineiston valitsemista varten nimettiin viestintäryhmä. Perinneportaalin yhteinen koulutustapahtuma 26.4. Kontiolahdella ei onnistunut, mutta mainituille sivuille toimitettiin myöhemmin toimikunnan perustiedot.

Viestintäryhmä kuin myöskään jo aiemmin perustettu työvaliokunta eivät kokoontuneet kertaakaan vuoden aikana.

Kansallisena veteraanipäivänä 27.4 perinnetoimikunta oli keskeisessä roolissa kun Kirkkoniemen sankarihautausmaalla järjestettiin Tohmajärven lukiolaisten seppeleenlasku- ja Vapauden viestikapulan vaihtotapahtuma, puheenvuoron siellä käytti Jussi Raerinne.

Kaatuneitten muistopäivänä 15.5 toimikunnan jäseniä oli mukana Tohmajärven kirkossa pidetyssä Jumalanpalveluksessa sekä Kirkkoniemen sankarihautausmaalla järjestetyssä seppeleenlaskussa kuin myöskin pienimuotoisissa vastaavissa tapahtumissa Värtsilässä ja Tikkalassa. Juhlapuheen piti Kirkkoniemessä Petri Pasanen.

Tohmajärven Potsipäivien ohjelmaan sisältyen toimikunta organisoi 2.7 Kiteen, Kaurilan ja Kaustajärven sekä Saarivaaran sotamuistomerkeille järjestetyn linja-autoretken. Se saavutti erittäin suuren suosion, väkeä oli mukana auton täydeltä eli n. 40 henkeä.

LC Kiteen naiset suorittivat 14.8 jalkamarssin JR 8:n sotatietä eli Huoltotietä myöten Kenraalinkylän opastaululta Saarivaaran muistomerkille, jonne laskettiin myös kukkalaite. Mainitun retken opastuksesta sekä huollosta vastasivat toimikunnan puolesta Jussi Raerinne ja Matti Majoinen.

Itsenäisyyspäivänä 6.12 Tohmajärven kirkossa pidettyyn juhlajumalanpalvelukseen liittyneen seppeleenlaskun yhteydessä Kirkkoniemen sankarihautausmaalla puheenvuoron käytti Jussi Raerinne. Toimikunnan jäseniä osallistui myös pienimuotoisiin vastaaviin tapahtumiin Värtsilässä ja Tikkalassa sekä Sivistyskeskus Ahjossa järjestettyyn Itsenäisyyspäivän juhlaan.

Tohmajärveläinen yksityishenkilö luovutti 13.12 toimikunnalle sota-aiheisen kirjakokoelman, joka sijoitettiin mahdollista opiskelijakäyttöä ajatellen sekä Tohmajärven kirjastoon että Värtsilän kylätalolle. Perinnetoimikunta organisoi yhteistyötahojen sponsoroinnin turvin Hyvän Mielen Joulukassit vielä keskuudessamme oleville kymmenelle veteraanin leskelle. Kassien jako suoritettiin henkilökohtaisesti viikolla 51.

Sekä Huoltotien opastaululle Kenraalinkylään että Raskas Patteristo 1:n muistomerkille Kaustajärvelle huolehdittiin kesän ajaksi koristekukat ja talven pimeyden piristämiseksi vaatimattomat LED-toimiset kaamosvalot.

Toimikunnan jäseniä osallistui vuoden mittaan omaehtoisesti myös lähialueiden mp- ja vastaaviin tapahtumiin: mm. Talvisodan päättymisen muistopäivä, MPK:n Rajajotos, Rsk Pston muistomerkin 1-vuotisjuhla, Kollaan museon retki, Sotaorpojen kirkkopyhä Kontiolahdella, 43 RjK:n muistomerkkijuhla Kiteellä sekä musiikkitilaisuudet Muistojen konsertti ja Säveliä Suomesta.

Perinnetoimikunta esittää kuluneesta vuodesta suuret kiitokset etenkin tärkeimmälle käytännön yhteistyötaholleen Tohmajärven kunnalle, jolta saatu taloudellinen tuki on osaltaan mahdollistanut tämän varsin aktiivisen otteen maanpuolustus- ja perinnetyössä. Kiitos myöskin muille toimintaamme tavalla tai toisella tukeneille sekä kaikille tapahtumiin osallistuneille ja erityisesti makoisien kokouskahvien laittajalle Eila Majoiselle.

TEKSTI: Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta

KUVAT: Jussi ja Paula Raerinne

2 comments for “Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta

  1. Kiitos sinulle Eki!

    Tämä artikkeli ei näytä syystä taikka toisesta kirvoittavan kysymyksiä eikä kommentteja, joten ehkä lienee tarpeellista vielä hieman avata lukijoille julkaisun taustaa:

    Verkkolehti Värtsin vastaava toimittaja Eero-Matti Lintunen on tämän vuoden alusta edustanut mainitussa Tohmajärven perinnetoimikunnassa Värtsilän Pitäjäyhdistystä.
    Hän ottikin sitten tässä eräänä päivänä yhteyttä minuun ja kysyi, että voisikohan toimikuntaa ja sen työtä tehdä tunnetuksi myös tämän Värtsin kanavien kautta?
    Näinpä sitten sovittiin; sen sijaan että olisin itse ryhtynyt laatimaan juttua niin lähetin suoraan hänelle kolmen aanelosen verran tekstiä sekä puolenkymmentä valokuvaa.

    Niin kuin artikkelista käy hyvin ilmi, Tohmajärven perinnetoimikunnalla on omalla alueellaan vahva ote siihen tehtävään mitä varten se on kymmenien ja jopa satojen vastaavanlaisten kokoonpanojen lailla tähän maahan perustettukin.
    Jäseniensä ikääntyessä ja edelleen näin yhä kiihtyvällä tahdilla poistuessa keskuudestamme Sotaveteraani- ja Rintamaveteraaniliittojen sekä Sotainvalidien Veljesliiton paikallispiirien/yhdistysten/kerhojen toimintoja on jo huomattavilta osin yhdistelty/lakkautettu. Tämän arvokkaan kunniakansalaistemme sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi viimeiseen iltahuutoon saakka tehtävän työn jatkajaksi on jokaiseen Suomen kuntaan joko perustettu tai perustetaan Sotien 1939-45 perinnetoimikunta. Ymmärtääkseni tämä mainittu prosessi lienee koskettanut jo myös joitakin erinäisiä Lottayhdistyksiä.
    Toimikunnat taas puolestaan muodostavat maakuntarajoja noudattelevan alueellisen Perinneyhdistyksen.

    Toimintakertomuksessa vilahtava sanahirviö Perinneportaali on tähän internetin ihmeelliseen maailmaan rakennettu edellä mainittujen kolmen veteraaniliiton ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteinen kotisivusto, johon tuotetaan aineistoa täältä varsinaiselta tapahtumakentältä.
    Kukapa tietystikään osannee mennä aivan kaikkia kuvioita vielä pilkuntarkasti ennustamaan, mutta joka tapauksessa tämä TaPe tulee käytännössä olemaan yhä vahvemmin koko organisaation yhteinen valtakunnallinen kattojärjestö.

    ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol’ maa.
    Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa!” 🇫🇮

  2. Perinnetoimikunnan tekemä työ on tärkeää viime sotien aikaisen sukupolven tekemän valtaisan uhrauksen ja työpanoksen vuoksi. Sotavuosien kamppailu ja sodan jälkeinen jälleenrakennus on sellainen teko jota on vaikea käsittää.
    Sotavuosista on kulunut jo niin paljon aikaa, että muistaminen on tärkeää nuorien sukupolvien vuoksi. Läheinen yhteys sodan kokeneisiin ihmisiin alkaa luonnollisista syistä olla aika ohut. Niinpä myös suhtautuminen muuttuu kaukaisemmaksi. Vielä kun Tohmajärvellä saataisiin nuoret tähän perinnetyöhön, niin veteraanipolven muisto saataisiin turvattua pitkälle tulevaisuuteen. Yksi keino tähän voisi olla jonkinlainen digitaalinen tallennusprojekti tai esittely- tai näyttelytallenteen tekeminen. Sitä osaamista nuorilta tunnetusti löytyy😊.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *