Salama kirkkaalta taivaalta

Menneenä sunnuntaina, 17.7. istuin Värtsilässä kotimökin rappusilla juomassa iltapäivä kaffeeta. Kello oli noin 14, teatteri Tohmajärvellä alkaisi noin tunnin päästä. Sää oli helteinen. Taivas oli melkein pilvetön. Oli mukava istua ulkona hiukan viileämmässä varjossa. Silloin kuului outo rätisevä ääni. Ihan niinkuin hitsatessa rätisee. Ääni kesti noin sekunnin tai kaksi. Sitten rysähti ihan hirmuinen salama. Ukkospilviä ei vieläkään näkynyt. Siinä kyllä tuli salama kirkkaalta taivaalta. Sähköt olivat luonnollisesti menneet poikki, ehkä muuntaja palanut, mutta savua ei näkynyt. Kiersin omat sulakkeet auki ja läksin teatteriin. Tienhaarassa seisoi mies, sanoi soittaneensa hätäpuhelun ja jäi itse oppaaksi paloautoille. Piilovaaralla oli kuulemma metsä tulessa. Kiersin vielä autolla pienen lenkin josta näin Piilovaaralle. Kolmesta kohdasta näkyi savua.

Otin jonkun kuvan auton ikkunasta jä läksin pois teatteriin tien tukkona olemasta. Kohta alkaisi varmaan tulla punaisia autoja eikä siellä töllistelijöitä kaivata.

Illalla teatterin jälkeen kävin katsomassa palaneita paikkoja. Palo oli saatu hyvin hallintaan eikä suuria vahinkoja ehtinyt tulemaan.

Piilovaaralla oli tuttuja marjoja, lienenkö niitä missään muulla nähnytkään. Riienmarjoiksi niitä sanottiin. Mikä lie oikea nimi.

 

4 comments for “Salama kirkkaalta taivaalta

  1. Näsiän kansanomaisia nimityksiä ovat riidenmarja, riienmarja ja riisipuu.

    Nuo kansan käyttämät nimitykset viittaavat riisitautiin.
    ”Riidellä” on entisaikaan ollut paljon laajempi merkitys kuin varsinaisella riisitaudilla (rhachitis).
    Luustoa pehmentävän taudin lääkkeeksi käytetty marja on tunnettu myös ”jäsenmarjana”.

    Ennenaikaan valmistettiin ”riijenvoidetta”,
    Voiteeseen käytettiin näsiänmarjoja sekoittaen niihin vahvaa kahvia,
    tärpättiä, sievettä ja vielä jotain kasvia, jota tekijä ei paljastanut silloin aikanaan.
    Lääkettä käytettiin sisäisesti ja se sopi myös hammassäryn parantamiseen.
    Melko tujakkaa ainetta on tuokin sievesi, mutta sitä ei tule kuin pari tippaa.
    Sievesi= typpihappo tunnetaan myös nimellä ”voimavesi”

    Sama kotiapteekkari valmisti myös toisenlaista lääkettä, jossa
    suopursuja piti olla entisajan padallinen. Joukkoon lisättiin hautatervaa, vettä ja viinaa.
    keiteltiin ja sen jälkeen neste pullotettiin ja käytettiin lääkkeeksi.
    Säilymistä parannettiin lisäämällä taas sievettä muutama tippa.

    Tuo sievesi oli paljon käytetty aine aikoinaan moneen reseptiin.
    mm. verinen yskä paha yskä parani, kun maitoon tipautettiin muutamia pisaroita sievettä Näin tehtiin, kunnes yskä parani.

    Nyt on nykyaikaiset lääkkeet ja nykyajan sivuvaikutukset.
    On niitä ollut varmasti noilla enneaikaisillakin rohdoksilla jos jonkinlaista vaikutusta.

    Kaipa ne asiansa ajoivat ja vaivat paranivat, kun ei ollut välttämättä muutakaan parannuskeinoa saatavilla kuin kaukana isoissa liikepaikoissa.
    Ihan samaan ollaan taas menossa siun sotessa. Lääkäriin pitää lähteä hevosella jaevään kanssa pitkiin matkoihin.

    Tarvitaanko taas kansanparannustaitoja tulevaisuudessa ?

  2. Muistan kuinka lapsuudessani puhuttiin tuosta ukkosen tulosuunnasta. Se oli kaikkein vaarallisin suunta. Yleensä pohjoisesta päin tulleet ukkospilvet eivät tulleet Piilovaaran yli vaan kaartoivat jonnekin.

    Olisi mukava tietää miten palopojat sammuttivat nuo palot. On nimittäin aika haasteellista kiivetä Piilovaaran rinteitä ilman letkujakin.

    Suuret kiitokset sammuttajille. Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.

  3. Pirtajärvellä samainen ukkonen tki tuhojaan. Toisilla enemmän, meillä vähemmän.
    Riienmarjaksi kutsuttu on vialliselta nimeltään näsiä. Kaunii vaaleanpunaiset kukat keväällä. Erittäin myrkyllinen.

  4. Näsiän marjat ovat erittäin myrkyllisiä.
    Ne houkuttelevat lapsia ansaan
    kauniilla värillään. Henki lähtee
    jo muutamalla marjalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *