Rasvaton piimä,joka on parempi valinta ja Suomenlipulla varustettu.
Siinä tölkin kyljessä leppäkertut kävelevät vihreillä lehdillä,
tähän piimään kun sekoittaa lakkahilloa niin ah mikä makunautinto.
Pentti sinulla on hyvä maku näissä asioissa.
HS:Tohmajärvi hännänhuippu
24.10.2013
Tohmajärvi on sijoittunut palveluvertailussa viimeiseksi Suomen kunnista. Helsingin Sanomien tekemän kuntavertailun lähtökohtana ovat kunnan tarjoamat palvelut – ei sen taloudellinen tilanne. Arvostelukriteerit ovat lastensuojelun asiakkaiden määrä, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät. Kotihoidon kuntalisää Tohmajärvi ei maksa lainkaan ja alle kouluikäisistä lastensuojelutoimien piirissä on 13 %.
Ei aiheuttane riemunkiljahduksia ?
Kuten monessa muussakin asiassa, niin tässäkin voidaan todeta ja lukea, että palveluiden heikkous ei johdu välttämättä taloudellisista seikoista, vaan useimmiten siitä mihin ja millä prioriteeteilla nuo varat käytetään.
Todella huonoa mainosta tohmajärveläisille.
Siinä isossa kijassa oli kehotus,katsokaa taivaan lintuja eivät ne
kylvä eikä leikkaa eikä kokoa aittoihinsa,mutta taivaallinen isä ruokkii ne.
Mutta näin eläkeläisenä kun seuraa tilannetta,ei iltapäivällä kannata
mennä ostoskeskukseen kuin pakosta.
Silloin alkaa yö kulkijien liikenne,nuoret miehet on heränneet edellisen yön rekiltä.
He on ottanut kehotuksesta vaarin,”SOSSU RUOKKII HEIDÄT”.
Värikästä väkeä!!
r jäi puuttumaan on näitä luki ja tuki hääriötä
Kuntavertailut ja gallupit antavat sellaisen tuloksen kuin tekijä haluaa sen olevan. Valitaan ne arvioinnin kriteerit siten, että haluttu lopputulos saadaan syntymään. Jos Tohmajärvi arvioitaisiin puhtaan ilman ja veden perusteella niin se olisi Suomen ykköskuntia. Siis terveellisin paikkakunta asua. Arvioitaessa luonnon marjojen, sienien ja muun kasvillisuuden perusteella olisi Tohmajärvi maamme turvallisinta seutua asua jne.
Yhdeksänkymmentä luvun puolella oli ruuan elinkaaritutkimus. Siinä vertailtiin ruuan tuottamisen vaikutuksia ympäristöön. Parhaaksi osoittautui tehomaatalous sillä siinä saatiin suurimmat sadot pienimmiltä pinta-aloilta. Tuotettua elintarvikekiloa kohti pinta-alan hyötysuhde oli paras. Sillä ei ollut merkitystä kuinka paljon torjunta-aineita alueella käytettiin. Ei myöskään sillä kuinka paljon väkilannotteita hehtaarille käytettiin, eika sillä kuinka paljon väkilannoitteista huuhtoutui sadeveden mukaan.
Tänä päivänä on vaikeaa löytää tutkimusta jossa ei olisi mukana tarkoitushakuisuutta. Sen takia on tutustuttava tutkimuksen arviointiperusteisiin huolellisesti, muutoin tulee harhaan johdetuksi.
Kalevi, kirjoitat asiaa! Ei Tohmajärvi ole niin huono paikka asua, kuin miltä se Jyväskylästä näyttää. Osana Pohjois-Karjalaa se voisi olla tulevaisuuden paikka. Mutta osana Joensuuta ei ehkä niin hyvä!
Meniköhön nyt politiikan puolelle? Anteeksi!
Ierikka
Tuossa Hesarin tutkimuksessahan ei oteta kantaa onko Tohmajärvi hyvä paikka asua, onko se puhdas, turvallinen tms.
Niistä löytyy varmaan ihan omat tutkimuksensa, mutta toisaalta.
Selkeästi ilmoitetaan tutkittavan kuntaa kuntapalvelujen kautta ja ilmoitetaan kriteeritkin mitä on otettu huomioon.
Kertaalleen vielä:
Arvostelukriteerit ovat lastensuojelun asiakkaiden määrä, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät.
Tässä valossa Tohmajärvi nyt ei pärjännyt tutkimuksessa.
Muuta kun ei tällä kertaa tutkittukaan.
Sellaista tutkimusta, joka miellyttää painotuksiltaan kaikkia EI OLE OLEMASSA. Siksi lukutaito ja tulkintataito ovat hyödyksi
tutkimustuloksia tulkittaessa.
Tutkimuksia ja niistä saatuja tietoja voi jokainen sitten miettiä tykönään ja muodostaa ihan omat mielipiteet aiheesta.
Tai tehdä vaikka oman tutkimuksensa aiheesta.
Kitee näyttää Hesarin tutkimuksessa painivan suurin piirtein samassa mutasarjassa Tohmajärven kanssa. Siinä onkin helppo panna hynttyyt yhteen.
Elähän hermostu ”hännänhuippu”, pitää hankkia luettavaksi se tutkimus ja arvioida sitä lähdekriittisesti. Mistä kertoo esimerkiksi ”lastensuojelun asiakkaiden määrää”? Siitäkö, että heitä on liian vähän vai siitäkö, että luukulla on jonoja? Entä koulujen ryhmäkoko? Onko kouluja lakkautettu liikaa vai pitäisikö kouluja hajasijoittaa enemmän? Vai onko opettajia liian vähän?
Jatketaan sitten, kun on asiaan perehdytty lähdekriittisesti. Kannattaa myös pohtia, mitä on haluttu kyselyn kautta selvittää ja mitä jättää pimentoon.
Ei tuosta hännänhuippujen tutkimuksesta kannata masentua!
Paremmalle tuulelle pääsee vaikka hesarin (hs.fi) sivuilta hakusanalla betoniporsas. Espoon kaupunki on vaivihkaa ja todennäköisesti uskonnollisista syistä hävittänyt Pekka Jylhän luomat betoniporsaat. Porsaat oli tilattu vuosituhannen alussa elävöittämään Espoon keskusta.
Minusta oli hauskaa, että 23.10.2013 painetussa hesarissa on sivulla A 21 pieni juttu parin possun saaneen ”turvapaikan” Tohmajärven kunnantalolta.
Lähde: Helsingin Sanomat
Kunnanjohtajamme Olli Riikonen on kirjoittanut ansiokkaan vastineen HS:n juttuun , löytyy Tohmajärvi.fi/blogit , kannattaa lukea! Miten se menikään: valhe , emävalhe ja tilasto , vai oliko se HS:n juttu?
Hännänhuipulle kiitokset tutkimuksen kriteerien selvityksestä. En ole tutkimusta lukenut, mutta noitten kriteerien mukaisesti verraten on samantekevää missä päässä listaa ollaan.
Pentti Pirhoselle, minä lisäisin tuohon luetteloon HS:n jutun jälkeen vielä kunnanjohtajan.
Kaivoin HS:n julkaiseman tutkimuksen kunnista esille. Edelleen mielipiteeni on se, että tutkimus kuuluu nollatutkimusten pariin. Sen tuloksilla ei ole käytännön elämään mitään vaikutusta. Voisihan sitä tehdä tutkimuksen vaikka ruikkimalla pissimisestä jos se jotakin sattuisi kiinnostamaan. Saman arvoisia tutkimuksia olisivat molemmat.
Tänään uutisissa kerrottiin laajasti, miten Joensuu on taloudellisissa vaikeuksissa. Tuntuu oudolta, että siitä voisi olla isäntäkunnaksi. Olen toivonut, että Karjalaisessa selvitettäisiin Kotikunta-maakunta -ehdotusta sotepalvelujen järjestämiseksi. En ole vielä nähnyt sellaista. On vaikeaa ottaa kantaa kuntauudistussuunnitelmiin, kun saa vain yhdenlaista informaatiota.
Mielestäni pitäisi laittaa kokonaisselvitykseen valtionhallinnon lonkerot lääniin, maakuntiin ja kuntiin. Samaan soppaan voisi kaataa myös sairaanhoitopiirit ja hellit ja attendot. Olen varma, että on mahdollista luoda nykyistä vähemmän byrokraattisia ja enemmän lähidemokraattisia yhteiskuntarakenteita.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaala olisi Pohjois-Karjalan maakunnan laitos ja sijaitsisi maakunnan pääkaupungissa Joensuussa. Sen ja kunnissa sijatsevien terveyskeskusten välisellä yhteistyöllä hoidettaisiin perus- ja erityissairaanhoito. Koulut olisivat kuntien ja maakunnan kouluja. Yliopistot ja korkeakoulut valtio sijoittaisi niille sopivien periaatteiden mukaisesti.
Jos Tohmajärvi on liitettävä johonkin muuhun kuntaan tai jokin muu kunta / jotkin muut kunnat Tohmajärveen, Pohjois-Karjalaan saataisiin Värtsilän kaupunki.
Ierikka
Hesarin tutkimuksessa kärkeen kivunneilla paikkakunnilla ollaan varmasti päinvastaista mieltä kuin täällä.
Hurrattiinhan sitä silloinkin, kun suomalaiset hiihtivät dopingin voimalla voittoihin.
Ierikka
Lapsille koulussa vettä ja leipää.
Linnan kundeille juhla-ateriat,konsultit sanoo näin.
Jos tutkimukset antavat huonoja tuloksia, kannattaisi varmaan ajatella, mitä voisimme tehdä paremmin, jotta tilanne kohentuisi. Varsinkin kun kysymys näyttää olevan vähempiosaisten palveluista. Tämä olisi parempaa suhtautumista kuin vähättely ja leimaaminen nollatutkimukseksi.
Tutkimuksiin suhtautumisesta on tänään muitakin esimerkkejä netti-Hesarissa.
Tutkimuksen kriteerit olivat sellaiset, jotta niiden hoitamiset vaatisivat lisää velan ottoa kunnilta. Otetaanko velkaa velan päälle pelkästään ”kasvojen pesuun” vai todelliseen tarpeeseen. Vaikka velkaa otettaisiin todelliseen tarpeeseen niin sekin päivä tulee, että se velka on maksettava. Sekin päivä tulee, ettei kunta saa enää lisää velkaa koska rahoittajien luottamus velan takaisin maksamiseen on päättynyt.
Me olemme Suomessa hyvin pitkällä Kreikan tiellä ja lisää velkaa otetaan valtiolle ja kunnille. Kreikan tiellä olemme myöskin siinä, että veronkierron mestarit löytyvät suurista yrityksistä ja miljonääreistä.
Me täällä Kiteellä ja Tohmajärvellä pähkäilemme jonkun ”tutkimuksen” antaman imagon mielikuvasta, kun todelliset ongelmat ovat rahan riittäminen jokapäiväisten kunnan asioiden hotamiseen. Jos kunnalla ei ole tuloja niin niitä ei sitten ole. Turhaa tässä on jonkun tutkimuksen perästä haihatella.
Onko Tohmajärvellä myös peiliinkatsomisen paikka.
Ei nämä jutut taida kuitengaan olla ihan tuulesta
temmattuja.
Lastensuojelu, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät.
Mielestäni nämä ovat todellisia ja tärkeitä tarpeita, joiden laiminlyönti johtaa vielä pahempiin seuraamuksiin pitkällä jänteellä.
Eikö kenellekkään tullut mieleen tuosta tutkimuksesta juuri sitä asiaa mihin siinä on haluttu kiinnitettävän enemmän huomiota eli siihen, että nyt on todella mietittävä ja punnittava sitä mihin ne vähät rahavarat kohdennetaan.
Tutkimuksella on haluttu osoittaa miten erilaisilla painotuksilla eri kunnissa noita vähiä rahoja kohdennetaan ja priorisoidaan.
Hyvä vai huono kohdentaminen, sen aika näyttää myös Tohmajärvellä.
Jotkut kunnat jopa tekevät rahan voimalla tätä oman kuntaimagon kohottamistyötä ja vetovoimaisuuden lisäämistä.
Mielikuvilla kun tahtoo olla kuitenkin voimakas vaikutus kaikkeen.
Lisäisin Kunnan toimet työllisyyden parantamiseksi.Tohmajärvi seitsemännes heikoin työttömyys tilastossa.
Kyllä tutkimusten perään pitää myös ”haihatella”, jos on aihetta epäillä, että niillä yritetään tukea sellaisia pyrkimyksiä, jotka eivät korjaa Kalevin esille ottamia ongelmia.
Mielestäni menossaa on nyt pyrkimys siirtää yhä enemmän sotepalvelujen maksaminen TASAVERON piiriin eli kunnille/isäntäkunnille, esimerkiksi isäntäJoensuulle, joka jo nyt rypee veloissaan ja maksuvaikeuksissaan. Valtio pitää vapauttaa mahdollisimman pitkälle sote-vastuusta – vaikka perustuslain henkeä kuristaen – jotta vältyttäisiin PROGRESSIIVISEN verotuksen aiheuttamasta hyvätuloisten verojen kasvamisesta.
Kysymys on kapitalismin piilottamisesta kaikenkarvaisten rakennemuutosten verhoon! Menemättä sosialismin tai kommunismin valtiomuotoihin on Suomen VALTION otettava vastuuta sote-palveluista eikä siirrettävä niitä kohtuuttomasti kuntien harteille.
Tässä pyrkimyksessä VALTIO – MAAKUNTA – KUNTA on tutkimisen arvoinen uudistuksen muoto. Ja tämän reitin verrelta voidaan karsia pois läänit, ELYt, AVIt, kuntainliitot ja monet muut ”himmelit”.
Maakunta on elävä, ihmisläheinen, tuttava, kartalta löytyvä alue. Se voi olla myös hallinnollisesti elävä, ihmisläheinen ja tuttavallinen. JA AIVAN VARMASTI MYÖS TALOUDELLINEN. Malleja löytyy ympäri Eurooppaa. Meillä täällä Suomessa on vain historiallisia rasitteita järkevän ajattelun tiellä. Olemme niin sidoksissa Ruotsin ja Venäjän vallanpitojen muistoihin, ettemme osaa olla suomalaisia, jotka voivat ajatella ihan talonpoikais- ja työläisjärjen varassa.
Tohmajärvellä haikaillaan Kiteen suuntaan ja Joensuun suuntaan. Kumpi on parempi isäntä? Miten renki pärjää? Miksei vaadita vahvaa maakuntaa, jolla on oma demokraattisesti vaaleilla valittu valtuusto ja joka välittää valtion budjetoimaa rahaa täällä elävien palvelemiseksi?
Katsotaan vasta sitten, miten monta kuntaa ja minkä nimisiä tarvitaan.
Jos näin toimittaisiin, saataisiin tavallisten asioiden hoito maastoon toimistokarttojen ääreltä. Esimerkiksi Kaustajärven tieviittojen päivittämiseksi. Tänäkin aamuna olen seikkaillut puhelinverkoissa yrittäessäni toimittaa asiaani Kuopiossa olevan ELY-keskuksen kanssa. Saamatta ”langan” päähän virkailijaa, saamatta tietää edes sitä, mikä virkailija voisi keskustella minun, ihan tolkun kansalaisen kanssa.
Pitäisikö Himaselta tilata uusi filosofia? Vai voisivatko Jyrki, Jutta, Juha ja Timo vetäytyä johonkin retrettiin ja hiljentyä miettimään ihan tavallisten tallaajien tuumailuja? Sitten kahvikupin – tai oluttuopin – äärellä pohtimaan, miten tämän isänmaan/äidinmaan asioita olisi pantava tolkulleen. Onhan sitä selvitty ennenkin, vaikka raunioille rakennettiin.
Kustannustehokkuuden, rakenneuudistusten, kilpailukyvyn, tupo-puoluepolitiikan sekakeiton ja EU-direktiivien rinnalle agendalle voitaisiin retretissä panna laulu ”Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa…” Eli onko arvokkaampaa kaivaa tunneli Tampereelle kuin palkata hoitaja vanhukselle, joka on suorittanut velvollisuutensa yhteiskunnan jollakin paikalla, myöskin perheensä antamien tehtävien hoitamisessa?
Ja niinkin voi kysellä, miten saamme aikaan ”vallankumouksen” (väkivallattoman), että voimme muuttaa pankkilandian Finlandiaksi.
Ierikka
Pitkiks on kommentit alkaneet mennä,vaan ei se mitään.
Niinpä, niin, kaarisiltoja ylitse vuolaan virran!!!
Ierikka
Kuntauudistusta pähkäiltäessä kannattaa lukea tämän päivän Karjalaisen pääkirjoitus. Siinä kerrotaan, että Pohjois-Karjalassa menee myös hyvin, jopa Keski-Karjalassakin ja Pielisen Karjalassakin.
Kannattaisko siis pohtia tulosvastuullisuutta ja vastuunkantamista muutenkin kuin hakemalla isännäksi pelkästään Joensuuta? Minä vain kysyn.
Ierikka
Kunta-asiaan sen verran, että Joensuu poikkeaa monista
kunnista siinä, että sillä on 75 miljoonaa talletuksia,
joista hyvinä vuosina on tullut tulosta.
Velka/henkilö on suhteessa pienempi kuin monissa pikkukunnissa.
Kontiolahti tekee jo muistaakseni 65% sote- yhteistyötä
Joensuun kanssa. Ei niillä maantieteellisillä rajoilla
ole varmaan suurta merkitystä, kunhan palvelut pelaavat.
Kunhan palvelut pelaavat! Ihan oikein! Ei maantieteellisiä rajoja, ehkä kuitenkin pitää säilyttää Savon ja Pohjois-Karjalan raja, samoin Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan, ainakin suurin piirtein. MUTTA kunnilla on muutakin merkitystä kuin sote-palvelut. Ja ne eivät ole niin kalliita kuin sote-menot.
Olen yhä enemmän sitä mieltä, että selvitysmiehiksi voisi pyytää muitakin kuin Virkkusen keksimät ja hallituksen ohjeistamat. Keskustelujen ja lausunnon laatimisten agenda voisi olla vapaavalinteisempi, visionäärisempi, luovalle ajattelulle tilaa antavampi.
Ierikka
Ossi Repo on ollut kuntarakenneselvityksissä ehkä
näkyvin hahmo. Hänen taustallaan työskentelee parisataa
virkamiestä suuritöisen urakan kimpussa.
Käsittääkseni eivät pane pahakseen, jos kuntalaiset aktivoituvat
ja esittävät omia, perusteltuja näkemyksiään liitoksista.
Täällä Liperissä, jossa minä joensuulainen nyt asun, keräsivät
kansalaisadressin tärkeänä pitämänsä asian tueksi. Siitä
saivat kansalaisadressin alullepanijat kiitosta pääministeriä
myöten. Omissa asioissaan kannattaa olla aktiivinen.
Tuohon edelliseen Joensuun talletuksiin mainitsen lisää vielä,
että ne tuottivat nyt huonoinakin vuosina n. 4 miljoonaa
euroa kaupungin kassaan. Pitävät tätä nykyistä kaupungin johtajaa
Karjalaista hyvänä johtajana.
Maija-Liisa, on mukavaa huomata, että olet asiantuntija näissä kuntakysymyksissä. Niinpä rohkenen tiedustella, onko Repo taustajoukkoineen ottanut tutkittavaksi myös kotikunta-maakunta -mallin sote-palvelujen järjestämiseksi.
Kysymykseni ei ole politikointia, vaan pelkkää uteliaisuutta.
Ierikka
Tähän selvennykseksi, että en ole asiantuntija näissä
kuntaliitosasioissa, mutta koetan kertoa sen, mitä on
eri tahoilta tulleista tiedoista jäänyt mieleen.
Ossi Repo on lausunut vasta kantanaan, että kuntaliitokset
ovat välttämättömiä tehdä. Sote- mallista ei ole vielä
käsittääkseni päätetty, eli sen kimpussa työskentelevät.
Repo johti, mutta selvitystä on tehty hyvin laaja-alaisesti
siten, että jokaisesta kunnasta ovat olleet johtavat virkamiehet
ja poliitikot neuvotteluissa mukana. Heidät on jaettu vielä
eri ryhmiin. Näin se karkeasti on mennyt. Minulla on vain
tiedonmurusia näistä viidestä kunnasta, joista yhtä suurkuntaa
nyt rakennetaan.
Tässä on suuri kuntaremontti käsillä, joka koskettaa meistä
jokaista. Ei ole yhdentekevää, missä on lääkäri, apteekki,
koulu. Nouseeko veroprosentti vähenevien valtionapujen vuoksi jne.
Minullahan joensuulaisena ei ole sanansijaa Liperin asioihin,
mutta minulle on kerrottu, että kunnanhallinto on paisutettu
vuosien kuluessa liian suureksi. Kolmannes joutaa vähentää.
Joensuu puolestaan käsittääkseni haluaa korjata talouttaan,
kuromalla umpeen kattamattoman alijäämän, jota on yli 11 milj.
euroa. Se kykenee siihen.
Sitten on puhuttu liitoskuntiin syntyvistä päällekkäisistä
viroista, joita hoituu nyt pois 17 henkilön osalta heidän
eläkkeellejäämisen myötä.
Tässä on nyt jotain tiedonmurusia. Kertokoon joku paremmin
tietävä lisää. Onhan näistä hyvä tietää, koska me kuntalaiset
näiden päätösten kanssa sitten elämme.
Tämänpäiväisessä Hesarissa on Matti Apusen kolumni ”Kunnat tarvitsevat arkipäivän taloustiedettä”.
Kirjoituksen löytää klikkaamalla: http://www.hs.fi/kotimaa/Kunnat tarvitsevat arkipäivän taloustiedettä.
Kolumni kannattaa lukea!
Pottupappi
Palasin tähän kirjoituksen ryppääseen, viikon puheenaiheet, vko 43, kun tänään luin Karjalaisen viimeiseltä sivulta 22 uutisen: MAAKUNTAJOHTAJAT: ALUEHALLINTOA UUSITTAVA MAAKUNTAPOHJAISEKSI.
En ole ollut ihan metässä kirjoittaessani Maakunta – Kotikunta -mallista. Tämä pelkkää järjenkäyttöä vaativa asia on viety politikoinnin pöydille. Jälki näkyy nyt. Vaikuttaako viime hetkellä maakuntajohtajien mielipide, jää nähtäväksi.
Ns. rakenneuudistuksesta näyttää olevan tulossa paljon pahempaa jälkeä kuin on Kaustajärven muuttaminen Mökkivaaraksi. Mutta katsotaan sitten, saako kunnanvaltuusto mitään korjausta Kuopiosta johdetun ely-keskuksen toimenpiteeseen. Ei näytä ainakaan eduskunnan viestintä- ja liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja kykenevän vaikuttamaan ely-keskuksen johtajan päätökseen.
Mutta ainakin vielä tänään tuli postia osoitteeseen Ulriikantie 90, 82770 KAUSTAJÄRVI. Jos epälooginen hallintotoiminta jatkuu Kuopiossa, osoite säilyy nykyisellään. Jotain hyvää siitäkin aivotyön laadusta siis voi olla! Mutta jos järki voittaa Kuopiossa, häviävät Mökkivaara-nuoliviitat, ja postinkantajan lisäksi vähemmän kylää tuntevatkin löytävät perille.
Viikon jälkiruoka:
Rasvaton piimä,joka on parempi valinta ja Suomenlipulla varustettu.
Siinä tölkin kyljessä leppäkertut kävelevät vihreillä lehdillä,
tähän piimään kun sekoittaa lakkahilloa niin ah mikä makunautinto.
Pentti sinulla on hyvä maku näissä asioissa.
HS:Tohmajärvi hännänhuippu
24.10.2013
Tohmajärvi on sijoittunut palveluvertailussa viimeiseksi Suomen kunnista. Helsingin Sanomien tekemän kuntavertailun lähtökohtana ovat kunnan tarjoamat palvelut – ei sen taloudellinen tilanne. Arvostelukriteerit ovat lastensuojelun asiakkaiden määrä, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät. Kotihoidon kuntalisää Tohmajärvi ei maksa lainkaan ja alle kouluikäisistä lastensuojelutoimien piirissä on 13 %.
Ei aiheuttane riemunkiljahduksia ?
Kuten monessa muussakin asiassa, niin tässäkin voidaan todeta ja lukea, että palveluiden heikkous ei johdu välttämättä taloudellisista seikoista, vaan useimmiten siitä mihin ja millä prioriteeteilla nuo varat käytetään.
Todella huonoa mainosta tohmajärveläisille.
Siinä isossa kijassa oli kehotus,katsokaa taivaan lintuja eivät ne
kylvä eikä leikkaa eikä kokoa aittoihinsa,mutta taivaallinen isä ruokkii ne.
Mutta näin eläkeläisenä kun seuraa tilannetta,ei iltapäivällä kannata
mennä ostoskeskukseen kuin pakosta.
Silloin alkaa yö kulkijien liikenne,nuoret miehet on heränneet edellisen yön rekiltä.
He on ottanut kehotuksesta vaarin,”SOSSU RUOKKII HEIDÄT”.
Värikästä väkeä!!
r jäi puuttumaan on näitä luki ja tuki hääriötä
Kuntavertailut ja gallupit antavat sellaisen tuloksen kuin tekijä haluaa sen olevan. Valitaan ne arvioinnin kriteerit siten, että haluttu lopputulos saadaan syntymään. Jos Tohmajärvi arvioitaisiin puhtaan ilman ja veden perusteella niin se olisi Suomen ykköskuntia. Siis terveellisin paikkakunta asua. Arvioitaessa luonnon marjojen, sienien ja muun kasvillisuuden perusteella olisi Tohmajärvi maamme turvallisinta seutua asua jne.
Yhdeksänkymmentä luvun puolella oli ruuan elinkaaritutkimus. Siinä vertailtiin ruuan tuottamisen vaikutuksia ympäristöön. Parhaaksi osoittautui tehomaatalous sillä siinä saatiin suurimmat sadot pienimmiltä pinta-aloilta. Tuotettua elintarvikekiloa kohti pinta-alan hyötysuhde oli paras. Sillä ei ollut merkitystä kuinka paljon torjunta-aineita alueella käytettiin. Ei myöskään sillä kuinka paljon väkilannotteita hehtaarille käytettiin, eika sillä kuinka paljon väkilannoitteista huuhtoutui sadeveden mukaan.
Tänä päivänä on vaikeaa löytää tutkimusta jossa ei olisi mukana tarkoitushakuisuutta. Sen takia on tutustuttava tutkimuksen arviointiperusteisiin huolellisesti, muutoin tulee harhaan johdetuksi.
Kalevi, kirjoitat asiaa! Ei Tohmajärvi ole niin huono paikka asua, kuin miltä se Jyväskylästä näyttää. Osana Pohjois-Karjalaa se voisi olla tulevaisuuden paikka. Mutta osana Joensuuta ei ehkä niin hyvä!
Meniköhön nyt politiikan puolelle? Anteeksi!
Ierikka
Tuossa Hesarin tutkimuksessahan ei oteta kantaa onko Tohmajärvi hyvä paikka asua, onko se puhdas, turvallinen tms.
Niistä löytyy varmaan ihan omat tutkimuksensa, mutta toisaalta.
Selkeästi ilmoitetaan tutkittavan kuntaa kuntapalvelujen kautta ja ilmoitetaan kriteeritkin mitä on otettu huomioon.
Kertaalleen vielä:
Arvostelukriteerit ovat lastensuojelun asiakkaiden määrä, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät.
Tässä valossa Tohmajärvi nyt ei pärjännyt tutkimuksessa.
Muuta kun ei tällä kertaa tutkittukaan.
Sellaista tutkimusta, joka miellyttää painotuksiltaan kaikkia EI OLE OLEMASSA. Siksi lukutaito ja tulkintataito ovat hyödyksi
tutkimustuloksia tulkittaessa.
Tutkimuksia ja niistä saatuja tietoja voi jokainen sitten miettiä tykönään ja muodostaa ihan omat mielipiteet aiheesta.
Tai tehdä vaikka oman tutkimuksensa aiheesta.
Kitee näyttää Hesarin tutkimuksessa painivan suurin piirtein samassa mutasarjassa Tohmajärven kanssa. Siinä onkin helppo panna hynttyyt yhteen.
Elähän hermostu ”hännänhuippu”, pitää hankkia luettavaksi se tutkimus ja arvioida sitä lähdekriittisesti. Mistä kertoo esimerkiksi ”lastensuojelun asiakkaiden määrää”? Siitäkö, että heitä on liian vähän vai siitäkö, että luukulla on jonoja? Entä koulujen ryhmäkoko? Onko kouluja lakkautettu liikaa vai pitäisikö kouluja hajasijoittaa enemmän? Vai onko opettajia liian vähän?
Jatketaan sitten, kun on asiaan perehdytty lähdekriittisesti. Kannattaa myös pohtia, mitä on haluttu kyselyn kautta selvittää ja mitä jättää pimentoon.
Ierikka
Tilasto Työttömyysprosentti: Savukoski 22,1 Salla19,9
Kolari 19,4 Äänekoski 19,1 Muonio 18,9 Enontekiö 18,9
Tohmajärvi 18,1
Mainittakoon että Rääkkylän 16,7 Kiteen 14,6 Ilomantsin 14,3
Lähde Iltasanoma 22.10.2013
Ei tuosta hännänhuippujen tutkimuksesta kannata masentua!
Paremmalle tuulelle pääsee vaikka hesarin (hs.fi) sivuilta hakusanalla betoniporsas. Espoon kaupunki on vaivihkaa ja todennäköisesti uskonnollisista syistä hävittänyt Pekka Jylhän luomat betoniporsaat. Porsaat oli tilattu vuosituhannen alussa elävöittämään Espoon keskusta.
Minusta oli hauskaa, että 23.10.2013 painetussa hesarissa on sivulla A 21 pieni juttu parin possun saaneen ”turvapaikan” Tohmajärven kunnantalolta.
Lähde: Helsingin Sanomat
Kunnanjohtajamme Olli Riikonen on kirjoittanut ansiokkaan vastineen HS:n juttuun , löytyy Tohmajärvi.fi/blogit , kannattaa lukea! Miten se menikään: valhe , emävalhe ja tilasto , vai oliko se HS:n juttu?
Hännänhuipulle kiitokset tutkimuksen kriteerien selvityksestä. En ole tutkimusta lukenut, mutta noitten kriteerien mukaisesti verraten on samantekevää missä päässä listaa ollaan.
Pentti Pirhoselle, minä lisäisin tuohon luetteloon HS:n jutun jälkeen vielä kunnanjohtajan.
Tässä suora linkki Riikosen vastineeseen
https://www.facebook.com/pages/Tohmaj%C3%A4rven-kunta/396650080424973
Kaivoin HS:n julkaiseman tutkimuksen kunnista esille. Edelleen mielipiteeni on se, että tutkimus kuuluu nollatutkimusten pariin. Sen tuloksilla ei ole käytännön elämään mitään vaikutusta. Voisihan sitä tehdä tutkimuksen vaikka ruikkimalla pissimisestä jos se jotakin sattuisi kiinnostamaan. Saman arvoisia tutkimuksia olisivat molemmat.
Tänään uutisissa kerrottiin laajasti, miten Joensuu on taloudellisissa vaikeuksissa. Tuntuu oudolta, että siitä voisi olla isäntäkunnaksi. Olen toivonut, että Karjalaisessa selvitettäisiin Kotikunta-maakunta -ehdotusta sotepalvelujen järjestämiseksi. En ole vielä nähnyt sellaista. On vaikeaa ottaa kantaa kuntauudistussuunnitelmiin, kun saa vain yhdenlaista informaatiota.
Mielestäni pitäisi laittaa kokonaisselvitykseen valtionhallinnon lonkerot lääniin, maakuntiin ja kuntiin. Samaan soppaan voisi kaataa myös sairaanhoitopiirit ja hellit ja attendot. Olen varma, että on mahdollista luoda nykyistä vähemmän byrokraattisia ja enemmän lähidemokraattisia yhteiskuntarakenteita.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskussairaala olisi Pohjois-Karjalan maakunnan laitos ja sijaitsisi maakunnan pääkaupungissa Joensuussa. Sen ja kunnissa sijatsevien terveyskeskusten välisellä yhteistyöllä hoidettaisiin perus- ja erityissairaanhoito. Koulut olisivat kuntien ja maakunnan kouluja. Yliopistot ja korkeakoulut valtio sijoittaisi niille sopivien periaatteiden mukaisesti.
Jos Tohmajärvi on liitettävä johonkin muuhun kuntaan tai jokin muu kunta / jotkin muut kunnat Tohmajärveen, Pohjois-Karjalaan saataisiin Värtsilän kaupunki.
Ierikka
Hesarin tutkimuksessa kärkeen kivunneilla paikkakunnilla ollaan varmasti päinvastaista mieltä kuin täällä.
Hurrattiinhan sitä silloinkin, kun suomalaiset hiihtivät dopingin voimalla voittoihin.
Ierikka
Lapsille koulussa vettä ja leipää.
Linnan kundeille juhla-ateriat,konsultit sanoo näin.
Jos tutkimukset antavat huonoja tuloksia, kannattaisi varmaan ajatella, mitä voisimme tehdä paremmin, jotta tilanne kohentuisi. Varsinkin kun kysymys näyttää olevan vähempiosaisten palveluista. Tämä olisi parempaa suhtautumista kuin vähättely ja leimaaminen nollatutkimukseksi.
Tutkimuksiin suhtautumisesta on tänään muitakin esimerkkejä netti-Hesarissa.
Tutkimuksen kriteerit olivat sellaiset, jotta niiden hoitamiset vaatisivat lisää velan ottoa kunnilta. Otetaanko velkaa velan päälle pelkästään ”kasvojen pesuun” vai todelliseen tarpeeseen. Vaikka velkaa otettaisiin todelliseen tarpeeseen niin sekin päivä tulee, että se velka on maksettava. Sekin päivä tulee, ettei kunta saa enää lisää velkaa koska rahoittajien luottamus velan takaisin maksamiseen on päättynyt.
Me olemme Suomessa hyvin pitkällä Kreikan tiellä ja lisää velkaa otetaan valtiolle ja kunnille. Kreikan tiellä olemme myöskin siinä, että veronkierron mestarit löytyvät suurista yrityksistä ja miljonääreistä.
Me täällä Kiteellä ja Tohmajärvellä pähkäilemme jonkun ”tutkimuksen” antaman imagon mielikuvasta, kun todelliset ongelmat ovat rahan riittäminen jokapäiväisten kunnan asioiden hotamiseen. Jos kunnalla ei ole tuloja niin niitä ei sitten ole. Turhaa tässä on jonkun tutkimuksen perästä haihatella.
Onko Tohmajärvellä myös peiliinkatsomisen paikka.
Ei nämä jutut taida kuitengaan olla ihan tuulesta
temmattuja.
Lastensuojelu, koulujen ryhmäkoko, kotihoidon kuntalisä, iltapäiväkerhot, kotipalveluhenkilöstön määrä sekä toimeentulotuen varassa elävät.
Mielestäni nämä ovat todellisia ja tärkeitä tarpeita, joiden laiminlyönti johtaa vielä pahempiin seuraamuksiin pitkällä jänteellä.
Eikö kenellekkään tullut mieleen tuosta tutkimuksesta juuri sitä asiaa mihin siinä on haluttu kiinnitettävän enemmän huomiota eli siihen, että nyt on todella mietittävä ja punnittava sitä mihin ne vähät rahavarat kohdennetaan.
Tutkimuksella on haluttu osoittaa miten erilaisilla painotuksilla eri kunnissa noita vähiä rahoja kohdennetaan ja priorisoidaan.
Hyvä vai huono kohdentaminen, sen aika näyttää myös Tohmajärvellä.
Jotkut kunnat jopa tekevät rahan voimalla tätä oman kuntaimagon kohottamistyötä ja vetovoimaisuuden lisäämistä.
Mielikuvilla kun tahtoo olla kuitenkin voimakas vaikutus kaikkeen.
Lisäisin Kunnan toimet työllisyyden parantamiseksi.Tohmajärvi seitsemännes heikoin työttömyys tilastossa.
Kyllä tutkimusten perään pitää myös ”haihatella”, jos on aihetta epäillä, että niillä yritetään tukea sellaisia pyrkimyksiä, jotka eivät korjaa Kalevin esille ottamia ongelmia.
Mielestäni menossaa on nyt pyrkimys siirtää yhä enemmän sotepalvelujen maksaminen TASAVERON piiriin eli kunnille/isäntäkunnille, esimerkiksi isäntäJoensuulle, joka jo nyt rypee veloissaan ja maksuvaikeuksissaan. Valtio pitää vapauttaa mahdollisimman pitkälle sote-vastuusta – vaikka perustuslain henkeä kuristaen – jotta vältyttäisiin PROGRESSIIVISEN verotuksen aiheuttamasta hyvätuloisten verojen kasvamisesta.
Kysymys on kapitalismin piilottamisesta kaikenkarvaisten rakennemuutosten verhoon! Menemättä sosialismin tai kommunismin valtiomuotoihin on Suomen VALTION otettava vastuuta sote-palveluista eikä siirrettävä niitä kohtuuttomasti kuntien harteille.
Tässä pyrkimyksessä VALTIO – MAAKUNTA – KUNTA on tutkimisen arvoinen uudistuksen muoto. Ja tämän reitin verrelta voidaan karsia pois läänit, ELYt, AVIt, kuntainliitot ja monet muut ”himmelit”.
Maakunta on elävä, ihmisläheinen, tuttava, kartalta löytyvä alue. Se voi olla myös hallinnollisesti elävä, ihmisläheinen ja tuttavallinen. JA AIVAN VARMASTI MYÖS TALOUDELLINEN. Malleja löytyy ympäri Eurooppaa. Meillä täällä Suomessa on vain historiallisia rasitteita järkevän ajattelun tiellä. Olemme niin sidoksissa Ruotsin ja Venäjän vallanpitojen muistoihin, ettemme osaa olla suomalaisia, jotka voivat ajatella ihan talonpoikais- ja työläisjärjen varassa.
Tohmajärvellä haikaillaan Kiteen suuntaan ja Joensuun suuntaan. Kumpi on parempi isäntä? Miten renki pärjää? Miksei vaadita vahvaa maakuntaa, jolla on oma demokraattisesti vaaleilla valittu valtuusto ja joka välittää valtion budjetoimaa rahaa täällä elävien palvelemiseksi?
Katsotaan vasta sitten, miten monta kuntaa ja minkä nimisiä tarvitaan.
Jos näin toimittaisiin, saataisiin tavallisten asioiden hoito maastoon toimistokarttojen ääreltä. Esimerkiksi Kaustajärven tieviittojen päivittämiseksi. Tänäkin aamuna olen seikkaillut puhelinverkoissa yrittäessäni toimittaa asiaani Kuopiossa olevan ELY-keskuksen kanssa. Saamatta ”langan” päähän virkailijaa, saamatta tietää edes sitä, mikä virkailija voisi keskustella minun, ihan tolkun kansalaisen kanssa.
Pitäisikö Himaselta tilata uusi filosofia? Vai voisivatko Jyrki, Jutta, Juha ja Timo vetäytyä johonkin retrettiin ja hiljentyä miettimään ihan tavallisten tallaajien tuumailuja? Sitten kahvikupin – tai oluttuopin – äärellä pohtimaan, miten tämän isänmaan/äidinmaan asioita olisi pantava tolkulleen. Onhan sitä selvitty ennenkin, vaikka raunioille rakennettiin.
Kustannustehokkuuden, rakenneuudistusten, kilpailukyvyn, tupo-puoluepolitiikan sekakeiton ja EU-direktiivien rinnalle agendalle voitaisiin retretissä panna laulu ”Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa…” Eli onko arvokkaampaa kaivaa tunneli Tampereelle kuin palkata hoitaja vanhukselle, joka on suorittanut velvollisuutensa yhteiskunnan jollakin paikalla, myöskin perheensä antamien tehtävien hoitamisessa?
Ja niinkin voi kysellä, miten saamme aikaan ”vallankumouksen” (väkivallattoman), että voimme muuttaa pankkilandian Finlandiaksi.
Ierikka
Pitkiks on kommentit alkaneet mennä,vaan ei se mitään.
Niinpä, niin, kaarisiltoja ylitse vuolaan virran!!!
Ierikka
Kuntauudistusta pähkäiltäessä kannattaa lukea tämän päivän Karjalaisen pääkirjoitus. Siinä kerrotaan, että Pohjois-Karjalassa menee myös hyvin, jopa Keski-Karjalassakin ja Pielisen Karjalassakin.
Kannattaisko siis pohtia tulosvastuullisuutta ja vastuunkantamista muutenkin kuin hakemalla isännäksi pelkästään Joensuuta? Minä vain kysyn.
Ierikka
Kunta-asiaan sen verran, että Joensuu poikkeaa monista
kunnista siinä, että sillä on 75 miljoonaa talletuksia,
joista hyvinä vuosina on tullut tulosta.
Velka/henkilö on suhteessa pienempi kuin monissa pikkukunnissa.
Kontiolahti tekee jo muistaakseni 65% sote- yhteistyötä
Joensuun kanssa. Ei niillä maantieteellisillä rajoilla
ole varmaan suurta merkitystä, kunhan palvelut pelaavat.
Kunhan palvelut pelaavat! Ihan oikein! Ei maantieteellisiä rajoja, ehkä kuitenkin pitää säilyttää Savon ja Pohjois-Karjalan raja, samoin Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan, ainakin suurin piirtein. MUTTA kunnilla on muutakin merkitystä kuin sote-palvelut. Ja ne eivät ole niin kalliita kuin sote-menot.
Olen yhä enemmän sitä mieltä, että selvitysmiehiksi voisi pyytää muitakin kuin Virkkusen keksimät ja hallituksen ohjeistamat. Keskustelujen ja lausunnon laatimisten agenda voisi olla vapaavalinteisempi, visionäärisempi, luovalle ajattelulle tilaa antavampi.
Ierikka
Ossi Repo on ollut kuntarakenneselvityksissä ehkä
näkyvin hahmo. Hänen taustallaan työskentelee parisataa
virkamiestä suuritöisen urakan kimpussa.
Käsittääkseni eivät pane pahakseen, jos kuntalaiset aktivoituvat
ja esittävät omia, perusteltuja näkemyksiään liitoksista.
Täällä Liperissä, jossa minä joensuulainen nyt asun, keräsivät
kansalaisadressin tärkeänä pitämänsä asian tueksi. Siitä
saivat kansalaisadressin alullepanijat kiitosta pääministeriä
myöten. Omissa asioissaan kannattaa olla aktiivinen.
Tuohon edelliseen Joensuun talletuksiin mainitsen lisää vielä,
että ne tuottivat nyt huonoinakin vuosina n. 4 miljoonaa
euroa kaupungin kassaan. Pitävät tätä nykyistä kaupungin johtajaa
Karjalaista hyvänä johtajana.
Maija-Liisa, on mukavaa huomata, että olet asiantuntija näissä kuntakysymyksissä. Niinpä rohkenen tiedustella, onko Repo taustajoukkoineen ottanut tutkittavaksi myös kotikunta-maakunta -mallin sote-palvelujen järjestämiseksi.
Kysymykseni ei ole politikointia, vaan pelkkää uteliaisuutta.
Ierikka
Tähän selvennykseksi, että en ole asiantuntija näissä
kuntaliitosasioissa, mutta koetan kertoa sen, mitä on
eri tahoilta tulleista tiedoista jäänyt mieleen.
Ossi Repo on lausunut vasta kantanaan, että kuntaliitokset
ovat välttämättömiä tehdä. Sote- mallista ei ole vielä
käsittääkseni päätetty, eli sen kimpussa työskentelevät.
Repo johti, mutta selvitystä on tehty hyvin laaja-alaisesti
siten, että jokaisesta kunnasta ovat olleet johtavat virkamiehet
ja poliitikot neuvotteluissa mukana. Heidät on jaettu vielä
eri ryhmiin. Näin se karkeasti on mennyt. Minulla on vain
tiedonmurusia näistä viidestä kunnasta, joista yhtä suurkuntaa
nyt rakennetaan.
Tässä on suuri kuntaremontti käsillä, joka koskettaa meistä
jokaista. Ei ole yhdentekevää, missä on lääkäri, apteekki,
koulu. Nouseeko veroprosentti vähenevien valtionapujen vuoksi jne.
Minullahan joensuulaisena ei ole sanansijaa Liperin asioihin,
mutta minulle on kerrottu, että kunnanhallinto on paisutettu
vuosien kuluessa liian suureksi. Kolmannes joutaa vähentää.
Joensuu puolestaan käsittääkseni haluaa korjata talouttaan,
kuromalla umpeen kattamattoman alijäämän, jota on yli 11 milj.
euroa. Se kykenee siihen.
Sitten on puhuttu liitoskuntiin syntyvistä päällekkäisistä
viroista, joita hoituu nyt pois 17 henkilön osalta heidän
eläkkeellejäämisen myötä.
Tässä on nyt jotain tiedonmurusia. Kertokoon joku paremmin
tietävä lisää. Onhan näistä hyvä tietää, koska me kuntalaiset
näiden päätösten kanssa sitten elämme.
Kaikenlaista karmeutta:
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/37854-mies-puukotti-toista-kateen-tohmajarvella
Tämänpäiväisessä Hesarissa on Matti Apusen kolumni ”Kunnat tarvitsevat arkipäivän taloustiedettä”.
Kirjoituksen löytää klikkaamalla: http://www.hs.fi/kotimaa/Kunnat tarvitsevat arkipäivän taloustiedettä.
Kolumni kannattaa lukea!
Pottupappi
Palasin tähän kirjoituksen ryppääseen, viikon puheenaiheet, vko 43, kun tänään luin Karjalaisen viimeiseltä sivulta 22 uutisen: MAAKUNTAJOHTAJAT: ALUEHALLINTOA UUSITTAVA MAAKUNTAPOHJAISEKSI.
En ole ollut ihan metässä kirjoittaessani Maakunta – Kotikunta -mallista. Tämä pelkkää järjenkäyttöä vaativa asia on viety politikoinnin pöydille. Jälki näkyy nyt. Vaikuttaako viime hetkellä maakuntajohtajien mielipide, jää nähtäväksi.
Ns. rakenneuudistuksesta näyttää olevan tulossa paljon pahempaa jälkeä kuin on Kaustajärven muuttaminen Mökkivaaraksi. Mutta katsotaan sitten, saako kunnanvaltuusto mitään korjausta Kuopiosta johdetun ely-keskuksen toimenpiteeseen. Ei näytä ainakaan eduskunnan viestintä- ja liikennevaliokunnan varapuheenjohtaja kykenevän vaikuttamaan ely-keskuksen johtajan päätökseen.
Mutta ainakin vielä tänään tuli postia osoitteeseen Ulriikantie 90, 82770 KAUSTAJÄRVI. Jos epälooginen hallintotoiminta jatkuu Kuopiossa, osoite säilyy nykyisellään. Jotain hyvää siitäkin aivotyön laadusta siis voi olla! Mutta jos järki voittaa Kuopiossa, häviävät Mökkivaara-nuoliviitat, ja postinkantajan lisäksi vähemmän kylää tuntevatkin löytävät perille.