Olemme halunneet pitää Värtsi-lehden mahdollisimman yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä. Aina silloin tällöin ilmenee kuitenkin pulmia, joista voi kysyä tämän palstan kommenttiosastolla. Yritämme neuvoa parhaamme mukaan. Vastailemme mielellämme myös muihin Värtsiä koskeviin yleisluontoisiin kysymyksiin.
Onkohan toimitukselta mahdollisesti jäänyt huomaamatta edellä 31.10 esittämäni kysymykset?
Odottelen edelleen niihin vastauksia. Uskon että kysymäni asiat kiinnostavat muitakin kirjoittajia.
Vastaus 12.11. jutussa Värtsin uuden kustantajan terveiset lukijoille ja kirjoittajille.
https://www.vartsi.net/2012/11/12/verkkolehti-vartsin-uuden-kustantajan-terveiset-lukijoille-ja-kirjoittajille/
Kiitos!
Verkkaista on Jänisjoen juoksu.
Kulkee se kuitenkin eteenpäin! Tiedoksi Kataiselle. Ierikka
Kovin vain ovat sameat vedet. Terveisin ”Katainen”.
Näin Joulun taittuessa kohden arkista aherrustamme, uskallan tarttua ja antaa oman, suoran mielipiteeni asiaan josta on kirjoitettu aiemmin täällä Värtsissä.
Asiasta on annettu palautetta minulle niin kasvotusten kuin myös sähköpostitse.
Kysymys on ”mainonnasta” täällä Värtsi –lehdessämme. Minua on kielletty siitä.
Se on siis lehden linjan mukaan kielletty. Se on hyvä linja – jos se on oikeudenmukainen.
Kiitän ensin tämän lehden synnyttäjää Erkkiä siitä että hän on näin poikkeuksellisen upean julkaisun saanut synnytetyksi. Kiitän myös muita, eri vaiheessa mukana olleita lehden toimittajia.
Erityinen ihailuni kohdistuu teihin lukijoihin, juttuja sekä kommentteja kirjoittaneisiin kaltaisiini tavan taaperoihin niin täällä Värtsilässä, maakunnassa, ympäri Suomen kuin kymmenissä eri valtioissa. Onko missään laisemme kuolevassa pikkukylässä vastaavaa julkaisua? Tuskin.
Mikä minua sitten häiritsee?
Ymmärrän sen hyvin jos täällä Värtsilässä olisi kymmenittäin menestyviä pienyrityksiä jotka kilpailisivat keskenään, toinen toisensa jälkeen ”suoltaisivat” omaa mainontaansa, härskisti, jatkuvalla syötöllä, jopa ILMAISEKSI tänne Värtsin palstalle! Mutta kun jokainen meistä tietää, täällä Värtsilässä vaan näitä pienyrityksiä ei enää juuri ole.
On jäljellä (ei nyt lasketa Rajaa, tullia, Nurmista, maatiloja) ainoastaan enää muutama palveluja tuottava pienyritys joka nippa-nappa sinnittelee olemassa olostaan. Kaikkien liike-elämän lainalaisuuksien mukaan näidenkin harvojen olisi kannattanut laittaa ”pönkä ovelle” jo aikapäivää sitten. Joillekin yrittäjyys vaan on elämäntapa ja sydämestä tuleva aito halu tuottaa palveluja harvenevalle väestölle.
Nyt palaan tuohon aiemmin mainitsemaani ”oikeudenmukaisuuteen”.
Täällä Värtsin palstoilla on saanut siihen kenenkään puuttumatta mainostaa kirjoja (=joku AINA tienaa tästä rahaa), ravintoloita Etelä-Suomessa (=JOKU rikastuu) sekä kaikkea muuta kaupallista ( EN JAKSA alkaa edes kaivella vanhoja juttuja) ulkopuolelta Värtsilän.
Mutta se syntini.
Värtsi –lehden toimitus on ajatellut (ainakin aiemmin) kun tätä rakasta lehteämme HYÖDYNTÄEN olen pari kertaa mainostanut muutamia paikallisia pienyrityksiä (joita paikallisetkaan eivät oikein enää muistavan tai muuten tunnu suosivan), olen ehkä näin edesauttanut heidän liiketoimiaan.
Ja sehän ei sovi. Joku paikallinen rikastuu.
Täällä lehdenkin palstoilla aina silloin tällöin voivotellaan sitä kun täällä Värtsilässä ei enää mitään ole ja viimeisetkin viedään, niin varmastihan viedään jos tällaisenkin vaikuttajamedian asennekin on näin mustavalkoinen. Värtsi- lehti tällä kannallaan haluaa omalla sarallaan vetää verhoa niiden viimeisten yritysten eteen jotka vielä jotenkin haluaisivat viestiä viimeisillä voimillaan olemassaolostaan ja tarjota palvelujaan kyläläisille.
Olisiko sitten mitään ideaa siinä että tänne Värtsiin laitettaisiin vaikka yksi ylävalikko lisää missä kylämme VIIMEISET pienyritykset ja järjestöt voisivat silloin tällöin muistuttaa olemassaolostaan? Lapasen kutojat myytävistä tuotteistaan, sadonkorjaajat ylimääräisistä tuotteistaan, ruohonleikkaaja palveluistaan tai vaikkapa allekirjoittanut Pietarin kalansaalistaan josta joutaa jakaa muillekin?
Veisikö tällainen koko Värtsi –lehden riippumattomuuden?
Älkää säikähtäkö! Tuskin tänne PKO, GIGANTTI, LIDL tai muu megatalo alkaisi tarjouksiaan kirjoittamaan!
Moni jo palstalta poistunut aktiivikirjoittaja on ottanut itseensä arvosteluista joita heihin aiemmin on kohdistunut. He ovat lyöneet rensselit naulaan ja hypänneet herne nokassa kesken leikin pois. Älkää peljätkö, vaikka tyrmätyksi ajatuksieni kanssa jonkun suuressa viisaudessa taas tulisinkin, sivuun en hyppää. Olen jatkossakin riesananne.
Koettakaa olla kynät kädessä, näin ainoastaan Värtsi –lehti elää ja voi hyvin tulevaisuudessakin!
Nykyisen Värtsin linjauksista en tiedä, mutta muutama sananen takavuosilta nimenomaan liikeyritysten mainoksien osalta, kun Eero-Matti niihin viittaa.
Värtsiä luvattiin aikoinaan toimittaa journalististen periaatteiden mukaan. Siihen ei sisälly ilmainen kaupallinen tekstimainonta. Lukijoilla pitää olla mahdollisuus erottaa toisistaan toimituksellinen teksti ja mainosteksti, joka kaikille ei ole itsestään selvyys. Tällä tavoin saavutetaan parhaiten lehden, kirjoittajien ja lukijoitten luottamus. Siinä onnistuttiin.
Tämä ei sinänsä sulje pois kaupallista, maksettua mainontaa. Miksi siihen ei ole Värtsissä menty ainakaan ennen näitä aikoja? Siksi, että kaikki kirjoittajat ja kuvaajat uutteroivat täysin ilmaiseksi, palkkioitta.
Jos lehti ottaisi mainoksia, joitten julkaisemisesta liikeyritykset hyötyvät, pitäisi myös kirjoittajien ja kuvaajien saada osuutensa. Se taas väistämättä johtaisi tekemisiin esimerkiksi verottajan kanssa. Tähän ei ole aikaisemmin haluttu mennä.
Aina löytyy niitä, jotka haluavat taloudellisesti hyötyä toisten palkkiottomasta uurastuksesta. Aika paljon jouduin poistamaan aikoinaan liikeyritysten mainostekstejä tai linkkejä yritysten kotisivuille. Toivottavasti ne eivät koskaan saavuta jalansijaa nykyisessä palkkiottomien kirjoittajien Värtsissä.
Värtsi suhtautui aikaisemmin hyvin myönteisesti yritystoimintaan, erityisesti paikalliseen pienyrittämiseen. Tämä ilmeni sillä tavoin, että teimme silloin tällöin juttua toimituksen ehdoin niiden toiminnasta, erityisesti silloin, kun oli jotain uutisaihetta. Tämä on täysin journalististen periaatteiden mukaista.
Lehdistö yleensä suhtautuu kulttuuriasioihin eri tavoin kuin varsinaiseen liiketoimintaan. Esimerkiksi kirjallisuutta esitellään kriittisesti, sitä enemmän, mitä pienlevikkisemmästä toiminnasta on kysymys. Paikallista kulttuuritarjontaa suorastaan suositaan, ainakin Värtsissä aiempina vuosina ja olen huomannut, että nykyisinkin. Tämän suhtautumistavan soisi jatkuvan.
Kaupalliset yritykset toimikoot omien lainalaisuuksiensa mukaan. Ne joko kannattavat tai eivät tahi siltä väliltä.
Paikalliset yhdistykset ja järjestöt ovat alusta lähtien olleet Värtsissä eri asemassa. Kaikkien värtsiläläisten yhdistysten toivoisi täysin rinnoin käyttävän hyväkseen Värtsin palstatiloja, ihan ilmaiseksi. Sitä ei ole koskaan asetettu kyseenalaiseksi, vaikka joskus olisi pieni pääsymaksukin tilaisuuksiin. Tehkää niin ennakkouutisia kuin jälkikäteisraportteja toiminnastanne. Ne ovat hyvin luettuja ja niistä on yhdistykselle hyötyä. Yhdistystoiminta harvoin on rahankeruuta ja tarkoitusperät ainakin paikallistasolla ovat pyyteettömästi, vapaaehtoistyönä ilman palkkioita, lähiyhteisön parhaaksi. Paikalliset lapasen kutojat, pullanpaistajat, piirakantekijät, kalamiehet ja sadonkorjaajat ja muut samankaltaiset paikallisissa tapahtumissa luettakoon samaan kategoriaan. Valtakunnallisten säätiöitten sun muitten suhteen on parasta olla varuillaan, siellä voi olla vaikka minkälaista ”nuorisosäätiötä”.
Toivon Värtsin jatkossa toimituksellisin kannanotoin edesauttavan kaikenlaisen yritystoiminnan sijoittumista Värtsilään. Niiden saaminen lienee ainoa mahdollisuus luoda työpaikkoja ja hyvinvointia paikkakunnalle. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin yksittäisten liikeyritysten mainostekstit, joita viime aikoina on muutamia esiintynyt kommenttipalstoilla ilman, että niistä on tiettävästi edes etukäteen sovittu toimituksen kanssa. Mutta tämä kaikkihan on tietysti nykyisen toimituksen päätettävissä. Harkintakykyä ja maatiaisjärkeä se vaatii.
Kaikitenkin toivoisi, että edellä olevan tapaisista hyväksi havaituista yhteisistä säännöistä Värtsin kirjoituksissa ja kommenteissa pidettäisiin kiinni, ettei ihan villiksi meininki menisi.
Pieni täsmennys: mainostaessani Sinilinnun Joulupalveluja en muistanut omistajalta siihen lupaa kysyä.
Sen sijaan Kalamestarin nykyiseltä omistajalta kysyin lupaa ja sanoin voinko suinkin olla jotenkin avuksi tiedotuksessa kyläläisille.
Alustuksessani oli enemmänkin kysymys PERIAATTEESTA:
Haluammeko KAIKIN MAHDOLLISIN TAVOIN yrittää tukea viimeisiä kylän palvelujamme?
Suuri Viisaus vastasi. Villiksi on mennyt.
Suurella Viisaudella Eero-Matti ilmeisesti tarkoittaa minua. Mielipiteeni eivät ole sellaiseksi tarkoitettuja.
Esittämäni kommentit ovat täysin Värtsin entisen toimittajan, nykyisen lukijan kannalta katsottuja, eivät paikallisten tai muittenkaan liikeyritysten näkökulmasta. Yhteisiä hyväksi havaittuja pelisääntöjä lehtien ja yritysten välillä on kuitenkin kokemusteni mukaan olemassa.
Värtsiläläiset tukevat oman paikkakunnan liikeyrityksiä parhaiten käyttämällä mahdollisimman paljon niiden palveluja hyväkseen. Mutta älkäämme tuomitko, jos joku ”hairahtuu” muualle suuntautuvilla kauppareissuilla. Ostoskäyttäytymisestä on vaikea antaa ohjeita. Itse suosin mahdollisimman paljon paikallista.
On mitä tärkein asia pohtia, miten paikallisia yrityksiä voisi itse kukin parhaiten tukea. Tällaisen keskustelun käymiseen palkkioitta tehty Värtsi on mitä parhain alusta. Mainostekstit täällä, ilmaiset tai maksulliset, eivät ole esittämistäni syistä parhain tapa yritysten tukemiseen. Vaan meillähän on mielipiteitä joka lähtöön.
Kommenttipuoli kukoistaa! Juttuja kaivattaisiin!
Kiitos jo etukäteen!
Onkohan alimmainen hakukenttä rikki kun ei tunnu löytyvän mitään mitä etsii
Teen sukututkimusta, jonka yhteydessä on esille tullut nimi Väinö Kauppinen Wärtsilästä. En mistään lähteistä ole onnistunut (hiski, karjalatietokanta, sshy, digiarkisto, familysearch) löytämään etsimääni. Alkutiedotkin ovat sangen vähäiset. Tiedän ko Väinön olleen sähköasentaja Wärtsilässä noin vuonna 1930. Avioton tytär Väinölle syntyi 1926. Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten -artikkelissa mainitaan Väinö Kauppisen kioski. Onko kellään tarkempaa tietoa kuka Väinö oli, mistä tuli, oliko perhettä jne. Väinö lienee syntynyt 1880-1900. Kiitos kovasti vastauksista jo etukäteen.
Eija Mertaselle: Oletko katsonut jo kaikki naapurikunnat?
Tohmajärven lisäksi näkyy Ruskealassa asuneen paljon
Kauppisia, jonkin verran myös Soanlahdessa. Kiihtelysvaara
kuului pitkälti Tohmajärveen jne.
Naapuriseurakunnatkin on läpikäyty, samoin ”rajantakaiset”, syntyneet, lastenkirjat, rippikirjat…sivu sivulta. Sitäkin olen pohtinut,josko Väinö oli muunnos tai käännös vaikka Wilhelmistä Silti Väinö tuntuu piiloutuneen löytmämättömäksi. Kuitenkin on niillä seuduin elänyt ja vaikuttanut. Tarinat tietätävät kertoa, että Väinön jälkeläisiä ja heidän jälkeläisiään on asunut ainakin vielä 1970 -luvulla Pyhäselässä Hammaslahdessa eli luultavasti ei ole muuttanut edes muualle Suomeen.
Katselin pakkaspäiväni ratoksi Väinö Kauppisia. Onko
tästä mitään apua? Sortavalan kaupunkisrk. i. Joel Kauppinen ja
äiti Henrika Manninen. Syntynyt 31.7. 1896 Wäinö August Pentti.
2. Väinö. isä, Tuomas Juutilainen. Äiti Helmi Sofia Kauppinen
Syntynyt lapsi, 12.09.1906 Väinö Ilmari Kauppinen
Tuohon Joel Kauppisen poikaan minunkin epäilyni kaikkein vahvimmin kohdistuiva. Ikä sopisi täydellisesti, kun aviottoman tyttären äiti oli syntynyt 1899. Suomen seurakunnista ei kuitenkaan löydy muutto- tai rippikirjatietoja, joten epäselväksi jää ko Väinön myöhempi kohtalo. Päädyin Värtsi-lehteen, kun ajattelin, että jonkun paikkauntalaisen silmiin (tai korviin) haku sattuisi. Olen itsekin kotoisin pieneltä maalaiskylältä ja täällä ainakin vanhemmat ihmiset muistavat hyvin vanhojen kyläläisten tarinoita. Millainen lie ollut se Väinö, joka kioskia 50 vuotta sitten Värtsilän kylällä kioskia piti. Aviottomat lapsetkin olivat tuohon aikaan ”merkkitapauksia”, joista vaivihkaa supatellen puhuttiin. Tuota 1906 syntynyttä Väinö Ilmaria en ole tutkinut tarkemmin, mutta katselen tässä päivän mittaan, josko tärppäisi.
Olen itsekin asunut nuoruudessani Pyhäselässä, mutta ketään
Kauppista en tuntenut. Pyhäselkä oli nuori kunta,joka nyt
kuuluu Joensuuhun. Näitä kadonneita henkilöitä on kai
mahdollista selvittää maakunta- arkiston kautta itse tai
jättää sinne haettavaksi. Jokaisesta löytyy jotakin. Löytyy
henkikirjoja, kauppakirjoja, maakirjoja, perintöön tai
jopa rikoksiin liittyviä asiakirjoja, joista voi saada oikean
johtolangan. Melkoista palapelin kokoamista se on.
Jos henkilö ei kuulu mihinkään kirkkoon, ei häntä löydy
kirkonkirjoista. Toivottavasti löydät sen oikean alkuhenkilön,
jonka jäljittämistä voi jatkaa. Hautakivistä voi löytää hyvin
syntymä- ja kuolinaikoja, mutta ensin täytyy löytää oikea
hautausmaa. Tämä ko. Väinö on sen ikäinen, että hän on voinut
joutua evakkoon, jollei peräti sotaan. Kannattaa katsoa talvi-
ja jatkosodassa kaatuneet läpi. Lykkyä tykö!
Väestörekisteritietoja en ole hoksannutkaan kysellä. Sodassa oli ja elossa on ollut senkin jälkeen, siirtolaisrekisterinkin olen tarkistanut, mutta ehkäpä se oikea Väinö vielä jossain tulee vastaan, vaikka muita Tohmajärven sukulaisia, Erosia, hakiessani. Kiitos kumminkin.
Kiihtelysvaarassa asuu runsaasti Erosia,siis nykyisessä
Joensuussa, heitä tunnen jonkun.
Tohmajärvelläkin on Erosia. Siellä on myös paljon tietoa.
”Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan!” Hyvää jatkoa tutkimusmatkailijalle! toivottaa Ierikka
Hei Erja Mertanan! Kyselet tietoja Väinö Kauppisesta. Minun enoni oli Väinö Kauppinen ja asui ennen sotia Värtsilässä, sodan jälkeen Tohmajärven Uusi-Värtsilässä. Hän oli synt. joskus 1900 ja kuoli 1966 Tohmajärvellä. Hän oli sähköasentaja Wärtsilä-yhtymällä. Tohmajärvellä asuessaan hän oli aviossa Sylvi nimisen naisen kanssa ja heille syntyi 1953 tytär joka tietääkseni nykyisin asuu jossakin Ruotsissa. Väinö-enollani oli Uusi-Värtsilässä kioski josta Katri Helenakin ensimmäisissä lauluissaan laulaa. Mainitsemastasi v. 1926 syntyneestä aviottomasta tyttärestä en ole koskaan kuullut puhuttavan. Tämän minun enoni Väinö Kauppisen vanhemmat olivat Pekka ja Anna Kristiina Kauppinen, Pekka kuoli evakkomatkalla ja on haudattuna Ilmajoelle Anna Kristiina kuoli 1948 Tohmajärven Uusi-Värtsilässä 1948. Olisi mielenkiintoista kuulla onko tämä Väinö sinun etsimäsi henkilö.
Olen täällä ihan ”säpinöissäni”. Niin paljon olen kirkonkirjoja sun muita aineistoja selannut löytämättä vähäisiin tietoihini täsmäävää Väinöä. Kertomasi vaikuttaa kaikilta osin täsmäävän alkutietoihini. Au-lapsen äiti oli syntynyt Onkamossa 1800 luvun viimeisinä vuosina. Luulenpa melkein, että enosi on juuri se oikea. Sanoisimpa, että ERITTÄIN mielenkiintoista. Varmuutta tuskin kuitenkaan koskaan saadaan. Käsittääkseni isyyttä ei koskaan virallisesti tunustettu, vaikka hakemani Väinö maksoikin tunnollisesti elatusmaksunsa keskinäisellä sopimuksella. Mielelläni jatkaisin keskustelua kanssasi, jos Värtsi-lehden toimitus antaisi sinulle sähköpostiosoitteeni, voisimme jatkaa kaskustelua kahden kesken. KIITOS tosi paljon. Meinasin jo menettää uskoni koko asiaan. Aurinkoista päivää!!!
Kauppisen kioski on ollut nykyisen Harjunpääntien tiehaarassa vähän ennen entistä Kuittisen kauppaa ja pitkän suoran loppupäässä. Ja hän on asunut viereisessä tehtaantalossa. Sylvi on ollut ?? o.s. Jerkku. Näin muisteli eräs entinen kyläläinen.
Värtsi verkkolehden palvelimella (zoner.fi) oli huoltokatko, jonka johdosta https://www.vartsi.net sivu ei auennut aamupäivästä 9.3.
Palvelinpäivityksestä ei oltu tiedotettu Värtsille etukäteen, jonka johdosta en voinut informoitu teitä lukijoita etukäteen.
Onneksi päivitykset ovat nyt onnistuneesti ohi ja sivut toimivat. T:Eira
Ihan tuli ikävä Värtsiä. Pelkäsin, että taas yksi lehtikuolema lisää kilpailun edistämiseksi. Kiitos Eiralle, että sait asian kuntoon ja tiedon meille tiedonnälkäisille! Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Mutta vielä enemmän tietämättömyys, jos on tiedon jano.
Kuppi kahvia Värtsin kunniaksi! Kippis!
Ierikka
Niin… onko tämä .. ns. Värtsi riippuvuutta? =)
Huoltopäivitys oli itseasiassa alkanut jo 8.3. illalla.. jonka johdosta hätääntyneet lukijat olivatkin laittaneet Värtsin sähköpostiin jo useita viestejä…
tästä päätellen.. tärkeä lehti, tämä meidän Värtsi!!
En laittanut sähköpostia, mutta soitin tuttavalle, että aukeaako hänen koneellaan. Ei auennut, joten jäin odottelemaan Karjalainen sylissä.
Ei muuten ole riippuvuutta pahimmasta päästä. Sanoisin. Tosin olisihan sitä voinut paastonaikana pidätellä lörpöttelyn halua ja toisten vahtaamista. Mutta pitäähän vanhalla jotain iloa olla.
Ierikka
Oikeassa olet , Eira. Tärkeä tämä lehti on!
En ymmärrä miten, tänne voi aloittaa uuden keskustelun, koska sellaista linkkiä en ole löytänyt. Pitääkö kirjautua?
Terveisin
Terttu Tarvainen
Kokeilin kirjautumista ja sitä ei hyväksytty. Missä mättää? Laittakaa joku ohje tälle tyhmälle nettinörtille!
Terttu T
Tertulle laita juttu sähköpostilla verkkovartsi@gmail.com joko suoraan kirjoitettuna tai liitteenä, tavoittaa Eiran ja hän siirtää sen verkkolehteen.
Oikeassa olet Terttu..
Tässä ei taida olla sellaista klikattavaa paikkaa uudelle keskustelulle.
Uuden jutun voi lähettää toimitukseen kuvien kanssa tai ilman ja Eira julkaisee sen sitten parhaaksi katsomaansa aikaan.
Toinen tapa on silloin kun julkaistaan ”Viikon puheenaihe”. Siihen voit kirjoitta itseäsi kiinnostavan jutun aiheen, mutta siihen ei tule kuvia. Älä luovuta Terttu. Tavallisesti ongelmat selviävät.
Hei! Toivon lukijoiden huomioivan juttujen otsikot ja varsinaisen sisällön verrattuna jätettyihin kommentteihin. Tämä siksi jotta keskustelu/kommentointi ei menisi ihan sekamelskaksi suhteessa varsinaiseen juttuun. Toki vilkas keskustelu ja mielipiteiden vaihto haarautuu joskus monillekkin sivu-urille. Siitä ei ole kysymys. Se on hyvä asia.
Viikonpuheenaiheet osio tarjoaa vapaamman alueen kirjoittaa ja aloittaa uusi keskustelu, aiheesta kuin aiheesta.
Hyvää kesää! T:Eira
Juttupulaa pukkaa!
Sääperillä on juuri nyt menossa hoitonuottaus. Saisikohan vaikka Jussi jutun poikasta kun näyttää mukana touhussa olevan? 5000kg roskakalaa on tarkoitus järvestä tänään nostaa.
Hei Varonen!
Olen lähettänyt kirjani ”Kuudensukupolven naisia” Värtsiläisten seuralle.Olisin halunnut siitä arvosteluja,kun kirjoitin sen lapsilleni ja heidän perillisilleen muistoksi kokemuksistani, ennen ja jälkeen evakkojen. Se kai ei kelvannut edes arvosteltavaksi. Oli tietysti paljon kirjoitusvirheitä, kun olen asunut ruotsissa yli 50 vuotta. Olisin kuitenkin ollut kiitollinen vaikka risuistakin.
Jouko Varonen olisi Mailalle varmaan oikea kontakti koska hän niin kiitettävästi on eri kirja-arvosteluja Värtsiin kirjoitellut.
Jouko varmaankin voi ilmoittaa yhteystietonsa päätoimittajalle joka sitten sen voisi Mailalle toimittaa.
Näin saisimme Mailan kirjan tutuksi myös täällä Värtsissä.
Lupailin alkusyksystä juttuja eri aiheista. Valitettavasti teen nyt 12-14h työpäiviä eikä sen johdosta ole ollut wnää aikaa ja voimia työpäivän päätteeksi kirjallisiin töihin.
Laittelen tarinaa taas sitten kun joulusesonki on kunnialla ohitse.
Kysyisin , jos joku voisi vastata. Miksi esimerkiksi runot tulevat sinne lehteen kolmekin kertaa vaikka laittaa vain kerran?Kuinka ne voi itse ottaa pois? Harmittaa,kun on monta kertaa sama runo.
Joku mainitsi siitä kirjastani. Sitä voi tilata suoraan minultakin ja Compania comder HB;ltä Kaino Ranen Borås Sverige.
Hei! Kyllä ne tulevat vain niin monta kertaa kun niitä lähettää. Eli yksi Lähetä painallus lähettää yhden. Kaksi, kaksi.
Itse niitä eivät voi kirjoittajat poistaa. Poistin ”Taasen joulun kynttilät kaikkialla syttyvät..”. alkuisen runon kaksi ylimääräistä kopiota.
Suoralla sähköpostiviestillä verkkovartsi@gmail.com voi lähettää myös pyyntöjä korjauksiin/poistoihin mikäli lähetysvirheitä tms. sattuu. T:Eira
Hei. Olen tehnyt sukututkimusta ja äitini suku on Värtsilästä peräisin. Olen yrittänyt saada selville äitini ukin Heikki Tikan (s.10.12.1895) vanhempia. Heikki on asunut Kaustajärvellä ja hän on ollut naimisissa Martan (os.Kuosmanen) kanssa. Heikillä on ollut ainakin yksi sisko, nimeltään Ida Majoinen. Ajattelin kysyä täältäkin kun ei ole löytynyt mistään netissä olevilta sukututkimus- ja kirkonkirjasivustoilta.
Muistan isäni kertoneen ( syntynyt 1909 ) Kaustajärven alueella olleen hänen lisäkseen kaksi muuta Heikki Tikkaa. Siis ennen sotia ja postien menneen silloin tällöin sekaisin, mutta aina kuitenkin perille oikealle Heikille.
Tämän verkkolehden etusivun oikeassa alanurkassa on Googlen palkki. Klikkaa sitä ja kirjoita hakusanaksi Kaustajärven Evakot. Löydät sieltä minun äidin muistin mukaisen luettelon evakkoon joutuneista Kaustajärveläisistä. Siellä Laakkosenvaaran alueella on asunut Heikki Tikka.
Tässä suora linkki Värtsissä julkaistuun juttuun: Kaustajärven evakot
https://www.vartsi.net/2012/09/15/kaustajarven-evakot/
Jos olemme samaa sukua niin isovanhempaasi pitää hakea Ilomantisn tai Korpiselän kirkonkirjoista. Minun isoisä on syntynyt ilomantisin Osronsaaressa jotakin 1860 luvulla.
Minä olen tehnyt sukututkimusta ja en ole löytänyt mitään tietoja Internetistä Ukkini tädistä.Hilma Savolaisesta,joka on syntynyt 1.1.1908 Kuusjärvellä(Outokummussa)ja muuttanut 25.7.1933 Värtsilään.Toivottavasti tätä kautta saisin tietoja hänestä.
Ida Majoinen ( os. Tikka )20.9.1891-21.10-1967 oli naimisissa ukkini veljen August Majoisen kanssa. Heidän pojanpoikansa Toivo Majoinen elää Pieksämäellä. Yhteystiedot saat tarvittaessa minulta.
Paljon kiitoksia tiedoista. Ja Matti olisi hienoa, jos antaisit nuo Toivo Majoisen yhteystiedot. Voit lähettää ne minulle sähköpostiin osoitteeseen: samisavolainen1995@hotmail.com
Minua kiinnostaisi myös tieto äitini toisen ukin Juho Varosen (s.7.7.1896) sukulaisista. Juho on ollut naimisissa Olga Alviina (os. Kainulainen) kanssa. Ja hän on työskennellyt Vääränkosken voimalaitoksella.