Valtuuston 12.12.2022 talousarviokäsittelyn pohjalta on laadittu yhteistyössä hankintatoimen kanssa kilpailutus kunnallistalon/keltaisen talon ulkopuolen saneerauksesta.
Kilpailutus on laadittu valtuuston 12.12.2022 § 89 hyväksymän investointiohjelman (s.17) ja valtuutettu Matti Ikosen kehittämisrahan esityksen mukaisesti. Ikosen kehittämisrahan käyttösuunnitelman kunnanhallitus on hyväksynyt 5.6.2023 § 152.
Kunnan investointiohjelmassa on varattu vuodelle 2023 Kunnallistalon ulkopuoliseen korjaukseen 226.000 €.
Päätösehdotus
Kunnanhallitus valtuuttaa hankintatoimen tekemään päätöksen kunnallistalon/keltaisen talon ulkovuorauksen kunnostamisen toteuttajasta.
Esittelijänä kokouksessa toimii kunnanjohtaja Mikko Löppönen.
Lähde: Tohmajärven kunta
Kuva: Wikipedia
Miettikää nyt mihin vähät rahat olette laittamassa? Mikä on rakennuksen käyttö nyt ja
Tulevaisuudessa? Kauniit kuoret vaativat terveet sisukset. Ja ne vaativat remonttirahaa. Aika on ajanut talon ohi. Valitettavasti.
Tolkutonta potemkinin kulissien rakentelua. Maalausurakan tavoitteena lienee osoittaa ohikulkijoille, että toivoa vielä on! Kuntalaiset sen sijaan odottavat sydän syrjällään jatkotoimia.
Ennenkuin tällaiseen hämäräperäiseen pintasilaukseen ryhdytään, tulisi kuntalaisille vakuuttavasti kertoa, mitä talon sisällä tulee tapahtumaan ja mihin hintaan.
Hölmöläisten hommoo ruveta pistämään tuommosta 226 tuhatta euroo vai haluaako päättäjät ,että moni kakku päältä kaunis mutta mätää sisältä.Tulkee hyvät päättäjät nyt kerrankin järkiinne.
Edelleenkään ei ole minkäänlaista tietoa taannoin 95-prosenttisen varmaksi lupaillusta 1,3 miljoonan euron hankkeesta, johon Värtsilän kouluakin oltiin nivomassa. Olisi hyödyllistä tietää jotakin hankkeesta, jota kehityspäällikkö esitteli Värtsilän koulun tulevaisuuspalaverissa kunnan edustajana, ja jonka piti olla puheiden mukaan käynnissä jo maaliskuussa. Hankkeen hallinnoijaksi mainittiin suunnitellun Osuuskunta Lumimuutosta.
Muutoin on todettava, että Kunnallistalon kaltaiset hankkeet haiskahtavat vahvasti homeelta. Talo itselläänhän ollut homeessa jo vuosia. On se kummallista tämä kunnallinen!
Eikä siinä viellä kaikki. Kehittämispäälikkö on jo vilauttanut puheissaan Kunnallistalon sisäpuolen korjausta.
Niin, kaikesta kuulemastani päätellen hankerahoitusta oli tarkoitus hakea juuri Kunnallisrötiskön sisätilakorjauksiin. Ilmeisesti hankkeen läpimenon varmistamiseksi mukaan yritettiin työntää Värtsilän koulun kosmeettisia remonttikustannuksia, Osuuskunta Lumimuutoksen oman pienehkön hankkeen lisäksi.
En ihmettelisi yhtään, jos Kunnallisrötiskön korjauksesta olisi käyty jo ennakoivia, hienovaraisia keskusteluja jonkun korjausrakentajan kanssa. Näinhän se kunnallinen prosessi tavallisimmillaan menee. Olisikin mukava kuulla, miten rahoitushakemus on edennyt Maakuntaliitossa.
Samoin on mielenkiintoista seurata, mikä taho alkaa rapsuttaa talon ulkopintaa, mikäli valtuustomme on rapsutusrahat myöntänyt. Rapsutus onkin tehtävä varovasti, muuten romahtaa koko Potemkinin kulissi kesken kaiken. Tarvitaan helläkätistä työtä ja erittäin peittävää maalia.
Onhan se harmi, että homemyrkyt on kielletty noissa maaleissa nykyisin 😄
Toisaalla ylistetään urheilutalon palastamista mutta tätä Tohmajärven Helmeä jaksetaan toivoa maanrakoon.
Jäisi tosi paha aukko katukuvaan jos tuo purettaisiin pois! Tärkeintä on kunnostaa ulkokuori kattoa myöten ja varmistaa talon säilyminen mahdollista täyskunnostusta varten. Kiitos kaukonäköisille päättäjille jos talon suojelu onnistuu, kunniaa tulee sitten kun talo on valmis.
Jos mahdollinen home olisi syy purkamiseen niin puolet Tohmajärven rakennuskannasta olisi purku-uhan alla. Tulee mieleen sen uudenkin koulukeskuksen rakentaminen talvella räntäsateessa ilman kunnollista sääsuojaa.
Taloilla on toki eronsa: Värtsilän hirsisen urheilutalon pelasti yksityinen henkilö omilla rahoillaan. Ympäri kylää kerätyistä ja siirretyistä laudankappaleista kyhättyä Kunnallisrötisköä pelastetaan verovaroin.
Tokihan kunnassamme ymmärretään myös purkamisen päälle. Alunperin rakenteeltaan kaikkein järein Nordean kiinteistö pistettiin murusiksi huippuaikaan, samoin kävi äskettäin Värtsilän kunnanvirastolle. Kivikin murenee kun (poliittista) tahtoa riittää. Kyse on intresseistä.
Kunnallistalon ulkokremontti käsittää ulkoa päin näkyvien kohteiden uusimisen, ”katto seinät sokkeli portaat ja maanalaiset sokkelipinnat, sekä em. liittyvien alusrakenteiden korjaukset. Koska seinät ovat monessa kohtaa niin huonossa kunnossa, korjauksia ulottuu myös sisäosiin saakka.
Ps. Katon kunto voi olla sellainen että pelkkä huoltomaalaus riittää?
MIkäli hankerahaa tulee riittävästi, Kunnallisrähjän katon voi tehdä kuparista, kuten kaikissa todellisissa arvotaloissa tavataan tehdä.
Olisi siinä turisteilla vielä enemmän ihmettelemistä. Tätä nykyä kun valistuneimmat vierailijat laittavat jo autonsa parkkiin kaupankäynnin ajaksi hiukan kauemmaksi talosta, irtaimen tippumisvaaran vuoksi.
Esan aikaisemmassa kommentissa oli maininta ”kivikin murenee” –
Kävin kerran katsomassa Värtsilän kunnantalon purkamista. Betonirakenteet näyttivät murenevan kun vahva kone niitä puristeli. Sieltä otettiin teräkset talteen eri kasaan ja edelleen metallin kierrätykseen.
Myöhemmin tuli mieleen miten kävi talon ”peruskivelle”, löytyikö sitä ja mihin kasaan se joutui, vai oliko sitä edes olemassa tässä talossa. Arvorakennuksiin usein muurataan arvokkaasti ”peruskivi”
Ulkopaikkakuntalaisena en oikein tunne koko taloa. Siinäpä olisi yksi aihe uudelle Värtsi- tv:lle käydä kuvaamassa tyyliin ennen ja jälkeen.
Entisen Värtsilän kunnantalon paikalle sopisi hyvin nyt hiukan syrjään jäänyt grillikatos. Vai liekkö siellä purkulistalla sekin. Vaihtoehtona frisbee tai kansainvälinen golf kenttä. Arppe rukka joutuu nyt ihan orpona yksin seisomaan keskellä nurmikenttää.
Tapanin huomio on huomionarvoinen; Arppen patsaalla sopiikin lausuttavaksi ensi kesän Värtsilä-päivillä V.A.Koskenniemen runo ”Yksin oot sinä ihminen” (Elegioja 1917)
Alla tyylinmukainen esitys Yrjö Jyrinkoskelta malliksi.
https://www.youtube.com/watch?v=9UI7qjAi55M
Kaikesta päätellen kunnallistalosta on kehittymässä Tohmajärven johtava nähtävyys, jota tullaan ihailemaan läheltä ja kaukaa.
Suurena arvoituksena säilyy (niin kuntalaisille kuin kunnan päättäjillekin) mitä ihmeitä kunnallistalo sisällään tulee pitämään ja miltä näyttämään.
Maailma on täynnä arvoituksia ja kaikkien arvoa ei kukaan kykene rahassa mittamaan. Ajatellaanpa vaikka Keopsin pyramidia.
Leo Härkösen kirjoituksen innoittamana esitän, että julistetaan kilpailu kunnallistalon tulevaksi nimeksi. Sellainenhan syntyy kansan suussa ilman kilpailuakin. Esitän alkuun: ”Toivoton tynnyri” (Vertaa ”Toiveiden tynnyri”)