Turvevesiä Jänisjokeen?

Tohmajärven Konnunsuolle suunnitellun turvetuotantoalueen vesiä harkitaan laskettavaksi Jänisjokeen joko kokonaan tai osittain. Viisi kilometriä Tohmajärven keskustasta luoteeseen Murtoin ja Perävaaran kylien välimaastossa sijaitseva alue kuuluu länsiosaltaan Tohmajärven ja itäosiltaan Jänisjoen valuma-alueeseen. Tuotantoalueeksi on kaavailtu 190 hehtaaria. Alue on valmisteltu turvetuotantoon…

Matkoja Vanhaan Värtsilään

Entisillä kotikunnailla, osa 1 Miltä on tuntunut käydä entisillä kotikunnailla Vanhassa Värtsilässä, kun raja aukeni? Seuraamme lähiviikkojen aikana Värtsissä Hilkka Partasen viittä käyntiä hänen itsensä kertomana. Kirjoitukset on tehty tuoreeltaan matkan päätyttyä. Ensimmäisen kerran Partanen pääsi käymään rajan takana Värtsiläisten…

Maalaislääkärin mietteitä

Tapani Kiminkinen: Maalaislääkärin matkassa, Tammi 2011. Tapani Kiminkinen ( s. 1954) tunnetaan juurevana maalaislääkärinä, joka sanoo asiat kainostelematta, mutta usein huumorilla höystettynä. Joskus Kiminkisen juttelut menevät vähän kornillekin aaltopituudelle. Usein tulevat esille ihmisen luonnolliset tarpeet huumorilla ryyditettyinä. Mutta Kiminkisellä on…

Tietokone juttukaverina

Tuli hieman ongelmia tämän laajakaistan kanssa. Jostain kumman syystä yhteys on viime syksystä alkaen pätkinyt ja katkeillut, varsinkin iltapäivisin ja iltaisin. Ensi alkuun ajatus oli, että modeemissa on kaistat ohjautuneet väärille urille, mutta alan asiantuntija Kemiessä lausui tuomion, että kunnossa…

Juurilla

Marraskuun lopulla esiteltiin Värtsissä Liisa Lehdon toimittama kirja ”Kaipaus Karjalaan”. Teoksessa kerrottiin kotiseutumatkoista, joita siivitti erityisesti Niiralan raja-aseman käyttööotto 1990-luvun alussa. Lähipäivinä alkaa Hilkka Partasen viisiosainen kirjoitussarja, jossa hän kertoo vaikutelmistaan päästyään ensi kertoja sotien jälkeen käymään Vanhassa Värtsilässä. Ensimmäinen…

Asemakaava valmiina

Värtsilän valtuusto hyväksyi 26.4.1926 taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan, jonka Kuopion läänin maaherra oli jo aiemmin siunannut.  Kaavaa oli tarkoitus noudattaa toukokuun alusta alkaen. Jostain syystä näin ei tapahtunut, kertovat rakentamista läheltä seuranneet. Monilla entisillä värtsiläisillä on ollut vaikeuksia tulkita, miten asemakaava…

Pihalintu

Jo pitemmän aikaa olin surrut, mihin pihamme pikkulinnut olivat hävinneet – oliko toisilla pihoilla paremmat eväät vai miksi? Nyt eilen, kun meillä oli vieraita, istuimme kahvipöydässä. Rouva oikein säikähti ja osoitti sormellaan, että mikä se tuossa on. Sen aikaa se…

Parisuhdehellyyttä

Maria Björklund: Kaksin, Arktinen Banaani 2011. Parisuhteessa tarvitaan ennen muuta kommunikointia ja hellyyttä. Björklundin stripeissä parit puhuvat toisilleen ongelmista ja osoittavat, että rakkautta pitää vaalia. Björklund on valinnut esille tyttö- ja poikapareja, rakkauden fyysistä ja henkistä puolta. Nykyisin käytyyn homokeskusteluunkin…

Kynttilänpäivänä

Kädessäni on lyijykynän muotoinen talipötkö. Otan uunin ranssilta tulitikkurasian. Raapaisen tulen tikkuun. Siirrän sen talipötkön päähän. Odotan hetken. Talipötkö syttyy, valo laajenee, lämmittää kättä ja mieltä. Se on kynttilä, ei mikään talipötkö. Se on kynttilä, kynttilä! Elävä tuli tekee kynttilän.…

Tohmajärveläisiksi?

Värtsiläisille on vuosikymmenten kuluessa rautatehtaan ja itsenäisen kunnan myötä kehittynyt vahva itsetunto ja identiteetti, jotka ovat kantaneet läpi monien myllerrysten. Ne ovat auttaneet sopeutumaan uusiin oloihin, kun on pitänyt jättää tutut tantereet ja lähteä eri puolille maata ja maailmaa. Kuntaliitoksen…

Kaksipiippuista

Zakari Zepalus: Zarkastin satuja, Ilias 2001, 103 s. Edesmenneen värtsiläisen Leo Sahlstenin teos on harvinaisempi yritys selittää ja käsitellä maailman- ja elämänilmiöitä huumorilla. Se on tunnetusti hyvin vaikea kirjallinen laji, joka yleensä onnistuu kunnolla vain kokeneilta tekijöiltä, varsinkin jos pyrkii…

Lumpeenkukka

Kaustan kierros, osa 4 Kuvitteellisella viisikymmentä-kuusikymmentäluvun soutelukierroksella Värtsilän Kaustajärvellä jäimme viimeksi kansakoulun rantaan. Punaruskea-sävyinen koulurakennus on jonkun kuuluisan arkkitehdin (Engelin?) piirustusten mukaan rakennettu ja otettu käyttöön 1920-luvun alussa. Olen hieman epävarma arkkitehdista, mutta portaikkojen edessä olevat pylväät sopisivat hyvin Engelin…