Kuivatusturvetta

Vielä 50-luvulla oli lypsytiloilla käytössä perinteiset vanhan ajan navetat. Olihan niissäkin lantakourut, mutta ei mitään erillisiä virtsan keruujärjestelmiä, lietelantaloista puhumattakaan. Myöhemmin tulivat leikkuupuimurit ja olkisilpun käyttäminen kuivikkeena yleistyi. Ellen nyt vallan väärin muista. Ennen noita uusia tuulia kuivikkeena käytettiin suoturvetta,…

Kahvikultaa

Värtsiläläinen Anna Jeskanen kasvatteli aikoinaan kahvipensaita vuosikymmenten ajan. Ensimmäinen oli kestänyt elossa 12 ja toinen 18 vuotta. Runko oli viimein käsivarren paksuinen. Kahvipuu oli kasvanut 60 litran saavissa ja tarvinnut runsasta kastelua. Kukinta-aikaan se oli ollut komea ja tuoksu huumaava.…

Hyvä järjestely

Joskus valtakunnankin tasolla välähtää. Ns. ensivastetoimintaa on sisäministeriössä järjestelty uudelleen siten, että siihen voivat osallistua tarvittaessa myös rajavartiosto ja tulli. Tämä on järkevää resurssien yhteiskäyttöä, joka lisää turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi onnettomuuspaikoille saadaan tällä tavoin monesti apua entistä nopeammin,…

Kesämatkavinkki

Läksimme ajelemaan Lappeenrannasta kohti Mäntyharjua.  Tarkoitus oli tutustua taidekeskus Salmelan kuvataidetarjontaan. Perillä huomasimme, että tarjolla oli muutakin kuin kuvataidetta. Salmelan miljööt ovat vertaansa vailla näin kesäaikaan, vaikka idyllinen Vanha pappila onkin jätetty pois käytöstä. Mitäpä siinä muuta kuin maksamaan pääsylippuja,…

Riikonen jatkaa täällä

Ei tullut Olli Riikosesta (kesk.) Kontiolahden kunnanjohtajaa, vaan hän jatkaa vastaavassa virassa Tohmajärvellä. Suljetussa lippuäänestyksessä valittiin Kontiolahden kunnanjohtajaksi Jari Willman, joka sai 18 ääntä. Soveltuvuustestaajien suosittelemaa Riikosta kannatti 11 valtuutettua. Häntä pidettiin testien perusteella talousosaajana ja erittäin yhteistyökykyisenä. Keski-Karjalassa ollaan…

Kukkien poiston aika

Värtsilän keskustasta yritetään taas tehdä cityä poistamalla tienvarsilta luonnonkukat. Ainakin se saadaan aikaan, että kevään siistimisen jälkeen tienvarsiin heitetty roina paljastuu näkösälle. Ehkä joku insinööri Helsingissä on saanut päähänsä, että nyt on oikea aika. En ymmärrä, kenen intresseissä on poistaa…

Lisää savupirttejä

Värtsissä oli taannoin juttua savupirtistä. Tässä lisää havaintojani suomalaismetsistä Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten, lähinnä Rautalammin kuntalaisten suuri maassamuuttoaalto Keski-Skandinavian erämaihin alkoi 1600-luvulla. Valtiovalta tuki muuttoa monin tavoin, mm. verohelpotuksin ja antamalla käyttöön valtavia metsäalueita kaskiviljelyyn. Suomalaiset toivat mukanaan uuden kulttuurin,…

Tanja emännöi kirppistä

Värtsilän Renkitalon kirppis on täyttynyt tavaroista. Monenlaista ostettavaa sieltä löytyy, ehkä eniten vaatteita. Venäläiset ovat jo paikan löytäneet, he ovat ahkeria kirppiksillä vierailijoita. Rajan takaisilla asiakkailla on toivomuslistallaan esimerkiksi mattoja, lasten vaatteita ja kenkiä, joita olisi hyvä saada lisää. ”Ja…

Muistojen kirkossa

Jaana os. Tikka (urut, piano) ja Olli-Pekka Sistonen (laulu) konsertoivat helluntaina Värtsilän kirkossa, jota he ovat luonnehtineet erityisen rakkaaksi ja muistoja herättäväksi konserttipaikaksi. Heidät on vihitty siellä 1988. Suunnitteilla on kirkon kunnostamistöitä, mutta tällä hetkellä ei vielä tiedetä, milloin ja…

Tämän päivän helluntai

Helluntain juhla-aihe jää liiaksi kauas historiaan. On tietysti tärkeää, että kuunnellaan Apostolien tekojen kertomusta ensimmäisestä helluntaista. Mutta entä tämä päivä, meidän aikamme? Miten Pyhä Henki toimii nyt keskellämme? Vastaus on korkeahenkisille epäilyttävä, mutta meille tavallisille tallaajille lohdullinen. Pyhä Henki toimii,…

Helluntai

Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla joulun ja pääsiäisen jälkeen. Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Ennen vanhaan helluntaina oli kaksipäiväiset pyhät. Varsinainen helluntaipäivä…

Joella hiljaista

Hellepäivänä oli Jänisjoella hiljaista. Soutelijoita ei juuri näkynyt, yksi ainoa vene oli liikkeellä Niiralan paikkeilla. Sitä enemmän kuului sirkutusta rantapusikoista. Lintuihmisille Jänisjoen tienoot ovat antoisia. Vehmaan näköistä on nyt kaikkialla. Siinä missä rannat peilautuvat syksyisin veteen ruskan väreissä, on vihreys…