Äskettäin Värtsissä kirjoitettiin heinänteosta Sääperillä kauan sitten, joskus 1950-luvulla. Löytyy Värtsilästä heinäseipäitä vieläkin, aivan keskustan tuntumasta. Tämän todistaa Eira Varosen näppäämä kuva. Ja Nylanderin tilalta saa jo uutta luomuperunaa, mikä täten kerrottakoon. Kohtapuoliin on kaiketi kypsynyt luomumansikkakin.
Rajavälikohtaus
Värtsi alkaa seurata jatkosodan tapahtumia Värtsilän seuduilla. Aloitamme kertomuksella rajavälikohtauksesta, josta on kertonut Teuvo Eronen kirjassaan ”Vanhan Veteraanin tarinoita”. Reserviläiset oli kutsuttu kertausharjoituksiin 17.6.1941. Tuolloin Eronenkin sai määräyksen ilmoittautua Tohmajärven Is-komppaniassa. Hän kirjoittaa, että kohta ”rauta romisi, kun Tohmajärven kohdalla…
Värtsilän rohtoja
Noin 35 vuotta apteekkialalla työskennellyt Raili Niiranen teki aikoinaan elämänsä löydön kirpputorilta. Siellä oli Vanhan Värtsilän apteekin rohtopulloja erinäinen määrä. Kaupat tuli. Nyt pullojen parhaimmisto on Niirasten kotona Patsolassa näyttävällä paikalla olohuoneen kaapin päällä. Kaikenlaista muutakin Värtsilän apteekkiin liittyvää on…
Kop kop
Saankohan aittaasi tulla? Tällaisia tuntemuksia herättää vanha harmaahirsinen Niirasten aitta Patsolan mäellä. Siellä saattaisi kesäaikaan makeat unet irrota – tai sitten ei. Kukaan ei varmuudella tiedä, milloin ja mistä aitta on nykyiselle paikalleen siirretty. Aikaa siitä kuitenkin on melkoisesti. Siirtämisestä…
Savusaunalle
Aili Vänttinen on kirjoittanut seuraavanlaisen runon, jonka Hilkka Partanen, os. Vänttinen on tallettanut tuleville sukupolville. Savusauna, ajan painamana, harmaana, ikävässä olet kauan kyyhöttänyt viettävällä kumpareella, luisut olkapääsi tuessa pönkäpuun, hatarin kattolaudoin, auki ammottaissa ovisuun. Keväällä kun kurjet viluansa suolla huusi,…
Ensi-ilta lähestyy
Värtsilän kesäteatterin esitykset alkavat keskiviikkona 6.7. kello 19. Silloin on ensi-illassa Matti Wannen kirjoittama Poikamiehen pesäpuu. Ohjaus on Veijo Tikan. Elokuun puoliväliin mennessä on toistakymmentä näytäntöä. Oheiset kuvat (EV) ovat näytelmän harjoituksista.
Apajilla
Lokki seisoi polviaan myöten vedessä ja mässäili. Ympärillä porisi kuin vesi kiehuisi kattilassa. Salakat olivat kokoontuneet kutupuuhiinsa pintaan ulottuvalla karikolla. Tällainen luonnonnäytelmä on nähtävissä kesä-heinäkuun vaihteessa Pyhäjärvellä, joka on kartalla muutama kymmen kilometri Värtsilästä etelään. Sen verran ovat salakat huumassaan,…
Heinätöitä Sääperillä
Sääperin pelloille ajeltiin Patsolasta kohti Uuttakylää ja loppumatka Rantasen pajan etunurkalta vasemmalle tilustietä pitkin. 50-luvun alkuaikoina ei ollut suoraa maantietä Uuteenkylään, vaan kaikki liikenne teki mutkan Rantasen ja edelleen pappilan kautta. Päätieksi se oli kieltämättä kokolailla jyrkkämutkainen. Tuohon aikaan siis…
Lintutornin polulta
Pitkästä aikaa kävelin – tai oikeastaan kahlasin – Sääperin lintutornille. Heinää oli melkein partaan asti. Osa nokkosia. Muutaman päivän kuluttua pöllyää ohdakkeen siemeniä pelloille. Muistelin, että joskus vallin päällä kulkeva polku oli niitetty. Mutta nyt se oli varsinkin lapsille lähes…
Yllättävä kohtaaminen
Oli pilvipoutainen perjantaipäivä syyskuussa 2008. Olin tavalliseen tapaan puolilta päivin lounaalla Hietaniemen hautausmaan henkilöstöravintolassa. Saatuani itseni ravituksi, lähdin kävelemään kohti Vanhaa kappelia, silloista työpaikkaani. Matkaa ravintolasta kappelille on kilometrin verran. Vaihtelin kulkureittejä päivittäin. Nytkin poikkesin valtaväylältä erääseen kortteliin jatkaakseni matkaa…
Kuin perunapellossa
Lehdessä oli juttu, kuinka joku törttöilijä ajeli autolla perunapellossa, oli sanonut hyvästit selvälle päivälle. Eräänä keväänä pystykorvamme vietti viikon perunapellossa makoillen. Kylvimme mökillä perunan maahan ja samana päivänä lähdin tyttären kanssa lomareissulle. Koira ehkä järkeili, että palaamme samaan pisteeseen, josta…
Uudenkylänlampi: Tuhansien pesäpaikka
Uudenkylänlampi on tuhansien lintujen pesäpaikka, kertoi Karjalainen toukokuussa 1970. Lehti oli haastatellut poliisikonstaapeli Martti Svenskiä, joka lammen rannalla haikeana muisteli, että lampi oli ennen ollut kalojen suosima kutupaikka. ”Pieni yhdyspuro lammelta Jänisjoelle antoi väljät liikkumatilat kaloille, jotka nousivat joesta keväisin…