Viisikymmentäluvun taitteessa, kun sana ilmastonmuutos oli tuiki tuntematon, elettiin kotipuolessamme tavallisissa talvi-illan tunnelmissa. Tuota iltapuhdetta voisi kuvata seuraavin V. Rydbergin joululaulun sanoin: ”Tuima talven on pakkanen, tähdet kiiluvat yössä. Kansa kartanon hiljaisen nukkuu jo, uupunut työssä. Verkkaan vaeltaa kiekko kuun,…
Tekijä: Verkkolehden lukija
Mukavia muistoja
Näin luulen, että monilla muillakin on mukavia muistoja Värtsilä-päivistä. 70-luvun alkupuoliskolla jo meidänkin perhe oli monessa mukana. Värtsiläläiset emännät ovat olleet ahkerina ja paistokset ovat olleet totta kai maukkaita. Myllyn ja siellä olevien esineiden esittelyä myllymuseolla. Siellä se Ottokin oli…
Veljeä ei jätetty
Näin itsenäisyyspäivänä tekee mieleni kertoa tositapaus ajalta lähes 70 vuotta sitten. Jatkosota oli alkanut heinäkuun alussa 1942. Suomalaiset joukot olivat edenneet lähelle Karhumäkeä. Kersantti Lauri Lötjönen palveli 2/Sissi pataljoonassa, kun hän 2.11.1942 vihollispartion takaa-ajomatkalla Palolammilla hiihti vihollisen asettamaan latumiinaan. Takaa-ajon…
Tuntematon ja Kaustajärvi
Jalkaväenrykmentti 8 , johon kirjailija Väinö Linnakin kuului, marssi Kaustajärven kautta rintamalle. Tässä suora lainaus M. Jokipiin toimittamasta kirjasta ”Tuntemattoman sotilaan rykmentti”, siinä M. O. Matilainen muistelee keskitysmarssia: ”Marssi jatkui ohi Kutsun kylän rajalle. Kenraalinkyläksi sanoivat paikkaa, joka oli tyhjennetty…
Presidentti Wärtsilässä
Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei…
Värtsilä elää
Juuri tänään ei tuudita tuuli kultaviljan terää, mutta kuulaana päivänä voit nähdä aamun auringon hehkun. Kesäisiä viljapeltoja, leikkilehtoja ja Jänisjoen rantamaisemia saamme ihailla jokaisena suvena. Meillä on mainio kotiseutulaulu, joka voisi yhä useammin kajahtaa värtsiläisten kokoontuessa yhteen tai miksipä ei…
Ei pöllömpää
Juuri kun lueskelin aamulla Värtsi-lehden uudistuksista lensi isokokoinen pöllö koivun alimmalle oksalle. Kiireesti kiikari esille ja pöllöhän se todellakin oli, en vain tunnista alalajia tarkemmin. Lukijoille kerrottakoon, että läppäri jolla kirjoitan on vanhan Tikkakoski-merkkisen ompelukoneen päällä ja ikkunasta avautuu näkymä…
Tassu taivaalla
Kalle M. Väänänen on lähettänyt Värtsille ajankohtaisen kuvan Luutalahden maisemista. Hän kirjoittaa: ”Tämä alkaa tuntua jo talvelta. Taitas alkaa pilkkikausi, mutta ei tuolla siima kestä notkeana eikä taijja ihekkään.” Kuvassa on selvästi kissan tassun kuva taivaan pilvissä (toim. tulkinta). Luutalahti…
Tulkoon valkeus
Pikkujoulusesongin ollessa kiihkeimmillään palaan ajassa reilut kuusikymmentä vuotta taaksepäin, jolloin melkein joka kylässä oli kansakoulu ja koululla pidetyt kuusijuhlat olivat kaikkien yhteinen talven kohokohta. Saverikkoraudan narskeessa Koulun kuuselle menokin oli jo yhtä juhlaa, koska menimme sinne useimmiten talvitietä pitkin eli…
Musiikkikoulun juttu
Aika kuluu. En tiedä runojen kirjoittamisesta mitään, mutta joskus aina mieli tekee jotenkin muistella, kuten tämä 10-vuotisen kunniaksi riimitys. Siitäkin on jo aikaa. Esim. Kesäsoittajat on mainio keksintö, suosittelen juhlissa käytettäväksi. Perustettiin musiikkikoulu, jottei loppuis tämä touhu, Helsingistä tuli tieto,…
Värtsilän takojat
Värtsilässä on perinteenä nimetä joka toinen vuosi ansioituneita henkilöitä takojiksi. Jossain vaiheessa, kun oli mietitty tuota takoja –nimitystä, oli sellainenkin esitys nimestä kuin Sepän Sälli, mutta se ei kaikkia miellyttänyt, vaikka onhan Värtsilässä elänyt monta seppää. Takoja oli ehken arvokkaampi.…
Hauskaa kiinniottoa!
Sillä aikaa kun entinen Posti, nykyinen Itella selvittelee postinjakeluaan, voinemme tutkailla vanhaa albumia, jonka kannessa on signeeraus ”tuttavaltasi Hilmalta 1925.” Hilja oli koonnut albumiinsa nuoruudessaan saamiaan postikortteja, joita mielelläni katselin hänen luona vieraillessani. Valitettavasti silloin ei ollut mahdollisuus korttien kopioimiseen,…
Metsien miehet
Näin isänpäivän aikoihin, kun ravintolat houkuttelevat perheitä toinen toistaan maittavimmilla ruokalistoilla, lienee hyvä muistella aikaa, jolloin isänpäivästä ei ollut vielä tietoakaan. Edessäni on kopio Wanhasta kämppälaista. Se on Yhtyneiden Paperitehtaiden Ukkoherran allekirjoittama ja päivätty 1. syyskuuta 1924, voimassa toistaiseksi… Halukas…
Rakkauven veitikka
Niirasen Jenny piti kovasti vieraista, vaikka oli sairastanut aika kauan – ehkäpä se piristi häntä itseäänkin. Jenny esitti vieraille värssyjä Patsolan kodissaan. Minulla ei ole tarkkaa tietoa, kuka on alkuperäinen keksijä, mutta kivoja olivat, kun yheksänkymppinen niitä esitti ihan ulkoa…
Kenraalinkylän juhla
Muistelen aika monesti Kenraalinkylässä asumaamme aikaa. Itse en ole opettaja – olosuhteiden pakosta olin kotiäitinä, se tuntui jonkin aikaa tyydyttävän. Kun Joensuusta sinne muutettiin kesällä 1966, syksyllä syntyi vanhempi tyttäremme Tarja. Kun pitkäaikainen ystäväni Annele laittoi kerran kirjeen minulle, siinä…
Rajan tältä puolen
Kyllä maalla on mukavan viihtyisää – täällä Tohmajärven Patsolassa, missä olemme eläneet jo pitkän tovin yli 30 vuotta. Ensin tulimme Joensuusta Kenraalinkylään, sieltä Tohmajärven Kemieen ja siellä kerrostaloon ja pitkäksi aikaa palotalolle, missä sai katella mihin suuntaan paloautot lähtivät –…
Riikku
Menneinä aikoina kenenkään ei tarvinnut pukeutua noidaksi, hän saattoi saada kyseisen ”arvonimen”, jos hänellä sattui olemaan kykyjä, joiden arveltiin liittyvän jollakin tavalla taikuuteen. Tässä tarinassa kerron Ulriikka Kassisesta aivan hänen omalla nimellään, en tiedä oliko hän mitään sukua selvännäkijä Aino…
Jokainen on laulun arvoinen
Nykyisin keskustellaan paljon ihmisten erilaisuuden hyväksymisestä. Moni on varmasti käynyt katsomassa ajatuksia herättävän elokuvan Prinsessa, joka kertoo Kellokosken potilaasta Anna Lappalaisesta. Melkein jokaisesta kylästä löytyi aikoinaan persoonallisuuksia, joita pidettiin normaalista poikkeavina. Kerron tässä eräästä heistä, en kuitenkaan hänen omalla nimellään…
Kaustajärvellä jo jäätä
Kaustajärvi on tänä syksynä ollut harvinaisen kaunis. Joutsenet viipyivät runsaslukuisina päivä kaupalla ihan laiturin edessä pylly pystyssä. Ruokaa siis oli järven pohjassa runsaasti tarjolla. Jäätä ilmestyi yhtenä yönä melkein koko järven pinnalle. Sorsaparvi ihmetteli, kun railot kapenivat, ja lähtivät sitten…
Harmaita mielikuvia
Varsin harmaita mielikuvia tulee mieleen rajakylien savotoista suurten metsäyhtiöiden metsissä 55 vuotta sitten. Metsätöissähän moni nuorukainen aloitti elantonsa hankkimisen, koska muuta työtä ei juurikaan ollut tarjolla. Yhtiöiden edustajien asenne oli suunnilleen että ota tai jätä, eli keskustelun sijaa oli varsin…
Värtsilän keikka
Oltiin rovasti Kotilaisen kanssa kalareissulla. Värtsilään oli matka. Poikettiin Pivankaan, jossa saatiin ensimmäinen kosketus karjalanmurteeseen. Sehän tietysti lämmitti sisintä. Sen sijaan poliisin tutka Kiteen paikkeilla ei lämmittänyt yhtä paljon. Onnea oli matkassa, kun poliiseilla oli silloin ”isompi kala” pyydyksessä eivätkä…
Miten minkki irtisanotaan?
Sain kuusikymmentäluvun alussa pilailu –lahjakortin, jonka kannessa oli teksti: Minkkiturkkinne on työn alla! Kun kortin avasi, löytyi sisälehdeltä kuva, jossa kaksi minkkiä oli ”lapsentekopuuhissa”. Ehkä tuo kortti silloin hieman hymyilytti, mutta nyt ei naurata, kun huomasimme, että kesämökkimme porakaivokatokseen on…
Jänisjoen uittoa
Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla Jänisjoki oli merkittävä uittoreitti. Puuta uitettiin joen latvahaaroilta alas Niiralaan saakka, jossa se nostettiin parhaillaan kolmella nostokoneella ylös ja lastattiin rautatievaunuihin kuljetettavaksi edelleen mm. rajan yli Neuvostoliittoon osana sotakorvausta. Asuimme tuolloin ”Nostolassa” ja Pinomäellä.…
Kolme Maria
Kerron tässä kolmesta Marista, joista itse en ole tavannut ainuttakaan, mutta joiden mökit olen tullut tietämään, koska ne kaikki ovat sijainneet kymmenen kilometrin säteellä Kaustajärveltä. Aleksin Mari Mari Jormanaisen – jota Aleksin Mariksi kutsuttiin – mökki sijaitsi Saarivaaran ja Kaustajärven…
Karhut liikkeellä Saariossa
Kun olin tulossa kotiin orkesterista maanantaina 27.9 en ollenkaan osannut arvata, mitä tulisin näkemään. Kahdeksan maissa illalla olimme äidin kanssa juuri kääntyneet Saariosta kohti Värtsilää ja siinä katselin ikkunasta illan pimenemistä, kun huomasin pellolla jotain kimaltavaa. Ei mennyt kauaakaan tajutessa,…
Lapsena itärajalla
Kipittelen paljain jaloin pitkin ojan pohjaa korvaton kuppi kädessä. Ojat ovat pitkiä ja suoria, aina naapurin lehmitarhaan asti ja niitä on monta. Ojat jakavat heinämaan rinnakkaisiin sarkoihin. Ojan varressa kasvaa nurmimättäitä, pieniä pajun vesoja harvakseltaan, karhunsammaltuppaita ja vähän väliä ahomansikan…
Lapsuusmuistoja Kakusta
Hyvin usein kuulee sanottavan ”lapsuusmuistot, ne ihanat”. En voi yhtyä kyseiseen ajatukseen. Kun muistikuvani putkahtavat lapsuuteen, nousee ensimmäisenä silmieni eteen kuva lentokoneista ja sodasta. Ne muistot ovat päällimmäisinä, himmentäen kaiken muun. Ehkä ne pelot ja kauhukuviot ovat niin syvälle syöpyneet…
Kuin susi ulvoisi…
Monia kyläläisiä on viime aikoina hämmentänyt Sääperin takaa kantautuva ”suden ulvonta”. Olen itse jo muutamaan kertaan törmännyt kyläläisiin, jotka ovat ensi alkuun luulleet suden ulvovan kylän liepeillä. Turha pelko, sitä se ei viime viikkoina ole ollut, vaan Sääperinrannan karvainen asukkimme,…
Paisuva karhuongelma
Uutisia kuunnellessa ja lukiessa puhutaan vain lisääntyvästä karhuongelmasta. Karhut lähestyvät koko ajan asutusta ja lähestymisellään aiheuttavat suurta vaaraa. Niin mille tai kenelle, herää kysymys? Tänä vuotena metsän anti on jäänyt Itä-Suomessa varsinkin, niin kuin muuallakin maassa tähän aikaan kesää lähes…
Perinneruokapäivä
Katoavat perinneruuat voisimme esiintuoda vaikkapa syksyisillä ”perinneruokapäivillämme” joka olisi luontevaa järjestää esimerkiksi jo vakiintuneen Rajan Ryssäyksen yhteydessä. Kukkoset, sultsinat, piirakat, padat, paistit, laatikot tulisivat tutuiksi rikkaasta ruokaperinteestämme ehkäpä vieraantuneelle nuoremmalle polvelle kuin myös kylältämme poismuuttaneille kaupunkieläjille joita tällainen tarjonta varmasti…