Siihen aikaan kun ”isoisä lampun osti ja mummo sen särki” kuuluivat sähköttömien seutujen varustukseen petromaksi (Petromax), hasakki (Hasag) tai tillikka (Tilley). Nämä kaikki olivat paloöljyllä toimivia kaasulamppuja, joiden sytytykseen käytettiin spriitä. Öljylamppujen jälkeen niiden valoteho tuntui suorastaan häikäisevältä. Palaessaan ne…
Tekijä: Verkkolehden lukija
Hiljainen kylätie
Kaustan kierros, osa 6 Olen soudellut tässä kuusiosaisessa juttusarjassani Kaustajärveä myötäpäivään. Olen kertonut vain rannan tuntumassa olevista asumuksista, mutta kyllä elämää on laajemmalla alueella, esimerkiksi Ahvenvaarassa. Ajallisesti olen ollut pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla, ja mainitsemani paikannimet eivät ole aina yhteneväiset…
Pellavapaita
Kun tulee sellainen hetki, että ottaa huomisen selkä edellä vastaan, niin huomaakin, että taakse näkee kauemmaksi. Tässä yksi tarina. Oli eräs kevät sotien jälkeen, kun äiti ja mummo muokkasivat maan ja kylvivät siihen pellavansiemenet. En siihen kasvuaikana vielä erikoisemmin kiinnittänyt…
Hiiriä ja muita hirveitä
Edellisestä mökillä käynnistä oli vierähtänyt pari viikkoa. Pakkasesta huolimatta – tai juuri siksi – aviomies lähtikin aamulla sinne tekemään ”kiinteistötarkastusta”, kuten hän asian ilmaisi. Lunta oli sadellut käyntimme jälkeen aika reilusti. Viimeisen kilometrin hän oli ihmetellyt runsaita jälkiä, jotka näyttivät…
Nuoruusmuistoja
Värtsilässä pitkään asuneella Mirja Pusalla oli kulttuuriharrastuksia nuoruuden aikana Joensuussa. Hän kertoo oheisista valokuvista, että kaksi ensimmäistä on näytelmästä Rinaldo Rinaldini eli Rosvoliitto tyttölyseoajalta. ”Pusan Mirja oli näytelmässä rosvo. Liekö isältä tarttunut harrastus, sillä hänkin näytteli vapaaopiston ryhmässä aikoinaan”, hän…
Yhdeksän haudan rivi
Tervehdys täältä Etelä-Suomesta, Riihimäeltä. Olisiko teidän kautta mahdollista saada tietoa ja selvyys mieltäni askarruttavasta asiasta. Eira Varonen kirjoitti Värtsi-lehdessä aiheesta, joka käsitteli paikallisten res. upseerien keräystä Pro-Patria taulun aikaansaamiseksi. Koti-Karjala -lehdessä 9.1.2011 oli juttu Tohmajärvi-Värtsilän reserviupseerien 70 v. juhlasta. Siinä…
Patsaan tarina
Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille. Karjalan Liitolla oli tapana…
Menneen talven lumia
On taas nautittu talvipäivistä pikku pakkasineen. Ulkona liikkumisen kannalta olisi tietysti mukavampaa, jos näinä ihanina talvipäivinä olisi mittari noin miinus kymmenessä Celsiusta. Ulkona liikkuvalle se on vain ja ainoastaan pukeutumiskysymys vielä näissä pakkasissa. Lunta kyllä riittää. Kun poikkeat hankeen ei…
Ystävillä yhteinen sävel
Tämän vanhan kortin välityksellä toivotan hyvää ystävänpäivää kaikille Värtsin ystäville. Korttia ei ole alunperin tarkoitettu ystävänpäiväkortiksi. Siihen aikaan kun kortin sain, ei Suomessa edes tunnettu koko ystävänpäivää. Ystävänpäivä rantautui Suomeen 1980-luvulla ja kalenteriin se on merkitty 1987. Sain muitten korttien…
Kisailun jälkeen
Hyvää ystävänpäivää täältä Luutalahdesta. Ville ja Mikki lepäilemässä kisailun jälkeen. Kovia painieriä pitävät välillä, mutta hyvä kun tulevat juttuun keskenään, niin kuin kuvasta näkyy. Terv. Kalle M. Väänänen sekä toiset karvakorvat Miisu -kissa ja Stella -koira.
Patakukosta ei parane
Perinneruoathan ovat niitä kaikkein parhaimpia ruokia ja sana perinneruoka tarkoittaa yleensä ruokaa, joka ei ihan hetkessä valmistu, mutta on aineksiltaan yksinkertainen. Eli tässä tapauksessa kuten laittajansakin. Eilen laitoin pitkästä aikaa patakukkoa. Laittaisin sitä toki useamminkin, mutta valmistusaineet ovat työn takana.…
Rannalla erämaajärven
Kaustan kierros, osa 5 Otamme taas lähtöpisteeksi Kaustajärven ylittävän Varpasalmen sillan, sen jonka palkissa on vuosiluku 1953. Alitamme sillan varsinaisen järven puolelta ja tulemme Varpalammelle, sekin on vielä samaa Kaustajärveä. Pää on muistettava pitää alhaalla, ettei se kolahtaisi sillan rakenteisiin.…
Niiralan kylätoiminnasta
Niiralan kylätoimikunnan lakkauttamisesta lähetettyä juttua ei voitu teknisten ongelmien vuoksi julkaista, joten asiasta tehtiin Uutisalasimessa olleen tekstin perusteella uutinen Värtsiin. Kirjoituksen julkaisemista kokonaan on toivottu, joten tässäpä se tulee. EJ ************************************ Viime sunnuntaina pidettiin Niiralan kylätoimikunnan ainakin toistaiseksi viimeinen vuosikokous…
Lahnankutuun
Osuin Värtsi-lehden sivuille sattumalta, kun etsin verkosta kuvia Värtsilän vanhoista rakennuksista. Kiinnostuin niin kovasti, että luin samalta istumalta kerralla koko tuotannon. Tuli myös mieleeni, että olisi kiva lukea ainakin julkisemmista kohteista täsmähistoriaa, kuten koulut, seurantalot, vartiot, kaupat, pajat. Niiden synty…
Pihalintu
Jo pitemmän aikaa olin surrut, mihin pihamme pikkulinnut olivat hävinneet – oliko toisilla pihoilla paremmat eväät vai miksi? Nyt eilen, kun meillä oli vieraita, istuimme kahvipöydässä. Rouva oikein säikähti ja osoitti sormellaan, että mikä se tuossa on. Sen aikaa se…
Lumpeenkukka
Kaustan kierros, osa 4 Kuvitteellisella viisikymmentä-kuusikymmentäluvun soutelukierroksella Värtsilän Kaustajärvellä jäimme viimeksi kansakoulun rantaan. Punaruskea-sävyinen koulurakennus on jonkun kuuluisan arkkitehdin (Engelin?) piirustusten mukaan rakennettu ja otettu käyttöön 1920-luvun alussa. Olen hieman epävarma arkkitehdista, mutta portaikkojen edessä olevat pylväät sopisivat hyvin Engelin…
Kun kuula katosi
Lueskelin Veijo Saloheimon kirjaa ”Kaskesta karjaan”. Kirjassa kerrotaan kuinka separaattorit korvasivat vähitellen ”pyttykonstin” kermanerotuksessa. Separaattoreita mainitaan v. 1890 olleen 2 Tohmajärvellä, 1 Liperissä ja 1 Polvijärvellä. Ilomantsiin hankittin yksi kone samana vuonna. Kylässämme rakennettiin 1950 -luvulla erään siirtolaisen hirsitaloa. Hirret…
”Lärpäkkeen perässä”
Mi avaruus, mi autius! Kaikkien mielestä maisema on varmasti kaunis ja rauhoittava. Mutta oman ”ihmisrotunsa” muodostavat ne, jotka tänne asettuvat asumaan vakituisesti. Kuten kuvasta näkyy (tai oikeastaan ei näy), täällä ei ole mitään. Kuten Pusan Mirja osuvasti sanoi: ”Kaikki on…
Missä sairaskertomukset?
Pyydän ystävällisesti teiltä paikkakuntalaisilta tietoa, että kenenkä puoleen pitäisi kääntyä, kun haluaa tietää epikriisit/ sairaskertomukset vuoden 1938 helmikuulta, jolloin äitini kuoli Värtsilän sairaalassa. Minnekähän tuolloiset asiakirjat on arkistoitu? Paavo Immonen kakkulainen 1938 – 1944 miinus evakkoaika
TäyteKakkua
Yläkuvassa ollaan Otto ja Elvi Immosen kotipihalla. Kakunvaara näkyy taustalla. Meillä oli majoitettuna sotalentäjiä 1942-44. Elvi piti puffettia lentokentällä sotilaille, ja meillä oli sotavanki nimeltään Igor. Koska sotilaskenttää pommitettiin jatkuvasti, opittiin nopeaan maastoutumiseen ojiin ja uunin alle, kuten Kalervo Mantsinenkin…
Ruumishuone kuntoon
Värtsilän hautausmaalla on ruumishuone, jota ei ole voinut käyttää moneen vuoteen, koska sen katto vuotaa. Saataisiinkohan se yhteisvoimin ja talkootyöllä kuntoon? Asiantuntijoitten mukaan kallein hankinta olisi kylmälaitteisto. Erilaisia talkootyömuotoja löytyisi varmaankin ja tekijöitä samoin. Puutavaraa saataisiin myös kenties lahjoituksina. Näitä…
Katse piikkilankojen taa
Kaustan kierros, osa 3. Lähdimme kuvitteelliselle Kaustan kierrokselle Varpasalmen sillalta. Olemme soutaneet myötäpäivään Kaustajärven rantaviivaa Varpasalmelta Kukkolahteen. Olemme nyt aivan valtakunnanrajan tuntumassa ja olemme pysähtyneet syömään eväitämme Lammassaaren rantakalliolle. Tässä levähtäessämme voimme katsella monikertaisten piikkilankojen taakse ja muistella, mitä siellä…
”Mielensä pahoittaja”
Kyllä minä niin mieleni pahoitin – kirjailija Tuomas Kyröä siteeraten – kun en saanut nimeäni Karjalantalon seinälaattaan. Tarina on seuraavanlainen: ”Kansakoululaisia velvoitettiin keväällä 1953 keräämään tukimarkkoja Joensuun Ilosaareen rakennettavaa Karjalantaloa varten. Keräyksen organisoijana oli talousneuvos Kosti Aaltonen”, kertoo sanomalehti Karjalainen…
Kuva-arvoitus
Värtsissä julkaistiin 3.12.2010 lähettämäni kuva ja siihen liittyvä tarina Wärtsilän 100-vuotisjuhlista 12.4.1934. Kuva on peräisin kummitätini jäämistöstä. Sieltä ovat peräisin myös nämä kaksi kuvaa. Olisiko mahdollista, että ne ovat samasta tapahtumasta? Kovin juhlavalle meno noissa kuvissa näyttää. Isommassa kuvassa liput…
Missä olet, naapuri?
Tämä vuonna 1944 Kakun kylässä otettu kuva tuo mieleeni monta tarinaa. Isäni Nikolai Mantsinen istuu talonsa edustalla vierellään sisareni Helli ja minä. Vasemmalla on vuonna 1939 syntynyt Paavo Immonen. Missä lienet nykyisin, naapurin Paavo? Olin kuvan ottohetkellä noin nelivuotias. Muistan…
Onks tietoo 2
Onko värtsiläisillä tietoa Kuhilasvaaran Heiskasista? Keijo Santasalo on Pälkjärven pitäjäseuralta pyytänyt tietoja Kuhilasvaaran Heiskasista. Kun meidän tietomme olivat jokseenkin olemattomia, niin siirrän Värtsin välityksellä tiedustelun värtsiläläisille. Kysymys on Juho Heiskasesta, s. 5.10.1810 ja hänen perheestään. Heiskaset ovat asuneet aikavälillä 1845…
”Äitinkieli”
Pian on se aika vuodesta, jolloin abiturientit ahertavat kirjoitusten parissa. Äidinkieli taitaa olla niitä aineita, jotka käsitellään ensimmäisenä. Lueskelin Joensuun Seutukirjaston varastossa vanhoja asiakirjoja. Käteeni osui Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1907 – 1908. Kaikki tässä kirjoituksessa esiin tuomani seikat…
Arkiston aarre
Olin tässä päivänä muutamana Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (ent. sota-arkisto) penkomassa Pälkjärven Aseveliyhdistyksen arkistoa. Tositenipussa huomasin tämän Värtsilässä kirjoitetun laskun ja sehän oli tietysti kuvattava Värtsiä varten. Pälkjärven kunnan metsäpäällikkö Halmetoja on asioinut Värtsilän Yhteishyvässä toukokuun 14. päivänä 1943. Hän on…
Kaustajoki
Kaustan kierros, osa 2. Kaustajärveläisillä on luettelo lukuisista alueella sijaitsevista lammista: Emännän-Pitkä-Väärä-Kaita-Musta-Syvä-Pykälä … ja onhan niitä vielä monta muutakin. Mutta missä on Kaustajoki? Jossainhan sen on oltava, koska Suomenmaa -teoksessa kerrotaan seuraavaa: ”Kaustajoki virtaa useiden järvien – Pitkäjärven – Kaustajärven…
Kiittämätön pöllö
Katsellessani pöllökuvia Värtsin sivulta tuli mieleeni tapaus eräältä kesältä. Laskeuduin autolla Miljoonarinnettä alaspäin, kun huomasin keskellä tietä “tapin”. Kuka kumma tuommoista ilkeyttä harrastaa, kerkesi jo mielessäni vilahtaa. Jarrua painaessani totesin “tapin” pöllöksi. Tuohan pitää pelastaa tieltä pois ennen kuin joku…