Tekijä: Verkkolehden lukija

Römppäkelit

Maanantaina oli mahdoton römppäkeli. Kaikki säähän sopivat jalkineet olivat jääneet syksyllä mökille, joten ei auttanut muu kuin rapakoita kierrellen lähteä ostamaan uusia Join kaupungista. Vesilätäköitä väistellessäni tuli mieleen säärohveetta Römpän Ukko, tuo Karin mainio piirroshahmo Hesarissa. Muistan 1980-luvulta piirroksen, jossa…

Koiran panta

Meillä oli 1950-luvun alkupuolella Suomen pystykorva, maailman paras kaveri ja uskollinen ystävä ainakin kodin pikkupojille. Punaruskea karvoitus ja vaaleampaa alapinnoissa. Uros se oli, nimeltään Peni. Koira oli usein kanssamme ulkosalla irrallaan, yöt sisällä ja yksin ollessaan kytkettynä ulkona. Noihin aikoihin…

Naltion tulet

Erkki Jormanainen tulisteli kirjoituksessaan taannoin. Samanmoisia tervastulituntemuksia koin ammoisina aikoina keväisellä karhujahdilla Lapissa. Jahti kävi Jauru- ja Nuorttijokien välisessä kairassa Naltiotunturin helmoilla lähellä Korvatunturin murustaa. Keli loppui ja puiset metsäsukset Lampiset alkoivat tökkiä, joten oli sytytettävä ontto kelo kiehisillä tuleen…

Kunnan kumpparit

Tämä on tositarina 12-vuotiaan pojan kumikengistä. Oli vuosi 1954, syyskuun loppu. Tennareissa ei tahtonut enää pärjätä. Äidin kanssa tutkailimme vanhoja kumikenkiäni: olivat tosi huonokuntoiset, olin kasvanut niistä ulos. Äidillä ei ollut rahaa uusien hankintaan. Joku oli kertonut, että kunnasta voisi…

Kuin kissa ja koira

Pellon pientareelta, osa 5 Saduissa sammakko saattaa suudellessa muuttua prinssiksi, mutta kuinka ”prinsessasta” tuli tavallinen navettakissa? Kerrostalossa asuessani sain lahjaksi tyttökissan pennun. Se oli oppinut niin hienoille tavoille, ettei sille kelvannut muu ruoka kuin sydän ja erikoiskerma. Kissanpito kerrostalossa osoittautui…

Käenpesä

Aurinko paistoi ja linnut lauloivat, kuten Värtsilän lapsuuskesinä 1950-luvulla yleensäkin. Käyskentelin yksinäni Sääperillä tienvarsimetsässä, muutama sata metriä ennen Kunnasta. Kohdalle tuli hevonen, jonka kärryillä jauhosäkin päällä ajeli Manu-isäntä kotiansa kohti. – Mitäs se poika metsästä etsii? – Räksän pesiä katselen.…

Sambanäytös

Värtsilässä on opiskeltu salaisesti sambaa jo vuosien ajan. Nyt sambakoulu on päättänyt tulla julkisuuteen. Tänään se antaa näytöksen Jänisjoen sillalla kello 12 kylätalon ensimmäisen päivän kunniaksi. Sambaajat on kiinnitetty pääesiintyjiksi ensi kesän Värtsiläpäiville. Mukaan mahtuu vielä, mutta parasta pitää kiirusta.…

Muhkea Kakku

Lähetin 29.1.2011 toimitukseenne kuvan Kakun pyhäkoululaisista 40 -luvulta. Kakkulainen Kalle Lillunen Joensuusta tunnisti kuvasta opettajamme Kati (Kaarina) Niirasen Lamperilasta, ”kylän sydämestä”. Samaten hän vanhasta muistista paikansi talollisia kartalle ja lähetti oheisen panoraaman Kakunvaaran taloista, otettuna Lamperilan/Niirasen tilan paikkeilta länteen päin.…

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan…

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat…

Arkista aherrusta

Pellon pientareelta, osa 4. Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan. Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä…

Wanhanajan wallesmanni

Vanhimmat värtsiläläiset muistavat varmasti nimismies Weli Ruuthin ja monet nuoremmatkin ovat todennäköisesti kuulleet hänestä joitakin pitäjällä liikkuneita tarinoita. Hän oli pitkäaikainen Värtsilän ja Tohmajärven vallesmanni. Itselläni oli tilaisuus alle kolmekymppisenä tutustua häneen ja tehdä hänen kanssaan jopa yhteistyötä noin kolmen…

Rotanhäntäviila

Varoitan heti alussa, ettei tämä tarina sovi heikkohermoisille. Tulin kuitenkin maininneeksi rotanhäntäviilan kommentoidessani Värtsin kertomusta Saparoveitsi, joten kerron oman lapsuudenkokemukseni. Vaikka kotieläimet olivat rakkaita, tuli joskus eteen sellainenkin päivä, että eläin oli lopetettava. Karjamme laidunsi metsälaitumella. Nuori hieho ei palannut…

Avoin kirje Lealta

Omalta osaltani kehittäminen Itähuolinnassa on päättynyt ja olen siirtynyt ”rivityöläiseksi” 18 työntäyteisen vuoden jälkeen. Monien asiakkailtani ja ystäviltäni tulleiden yhteydenottojen jälkeen ajattelin, että tavoitan ainakin osan entisistä asiakkaistani parhaiten näin verkkolehden kautta, kun siihen on mahdollisuus. ”Oman kylän tyttönä” moni…

Saparoveitsi

Tapahtumapaikkana on Patsolan vaaran mummola, Karvinen. Eletään ilmeisesti vuoden 1955 loppukesää. Ilmassa väreilee jännitystä. Sika lahdataan tänään. Navetan luona on puukkoa, veistä, kirvestä, kuumaa vettä, puhtaita astioita ja keitettyjä riepuja. Make-eno touhuaa nuorena isäntänä etummaisena, muut olemme apujoukkoina. Nyt se…

”Mieliala ei paras”

Värtsiläiset evakossa osa 4, Karstula. Karstula oli eräs paikka, jonne värtsiläisiä evakuoitiin jatkosodan yhteydessä. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaajan Wegeliuksen raportti sieltä oli aiempaa lyhyempi. ”Karstulan kuntaan oli sijoitettu noin 250 värtsiläläistä ja lähes 200 nautayksikköä. Siellä oli ennestään huomattava määrä Suojärven…

Airolan huvilalla rikas historia

Airolan huvilaksi nimetyllä rakennuksella on monenlaisten tapahtumien menneisyys. Alunperin värtsiläinen henkilö, Näätänen on rakennuttanut hirsitalon, jossa tupa ja leivinuuni. Vuosilukua ei ole tiedossamme. Näätänen myi tämän tuvan lääkäri Airolalle. Rakennusta laajennettiin ns. huvilaksi, jossa yläkerta, kammari ja veranta. Yläkerran kierreportaat…

Remmiapelia

Aurinkoisella keväthangella hiihdellessäni muistui mieleen isän onkivapojen katkeaminen. Sakari H kertoi tarinassaan Alen mökki, kuinka hän pamautti isänsä suksilla Alen mökin seinään. Kerron tässä heinäkuisesta sunnuntaipäivästä 1949. Isä oli aamuvarhaisella lähdössä ongelle ja jätti kaksi onkivapaansa portaan viereen pihamaalle ja…

Runot

Naisten työt Miehet usein urahtavat, koirahat ei kainostele esiintuomasta tuotosta, saavutusta suurenmoista mediassakin mainiten. Naiset näkymättömissä uutterasti uurastavat, raatavat ilman rahoja maine minimoituneena. Silti saavat aikaiseksi monen monta esinettä, tarpehellista tavaraa, sekä silmälle iloa. Kukapa sen nyt sanovi kumpi ompi…

Hevosenkenkiä

Pellon pientareelta, osa 3 Sanotaan että hevosenkengän löytäminen tuo onnea. Näin ollen minun pitäisi olla hyvin onnekas, sillä olen löytänyt kesämökkimme tontilta lukuisan määrän noita taikakaluja. Tarinan edetessä selviää, mistä tämä johtuu, mutta aivan ensimmäiseksi kerron pari tapausta varhaislapsuudestani. Hevoskuiskaaja…

”Kestämätön tilanne”

Värtsiläiset evakossa, osa 3: Kyyjärvi. Valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius raportoi 10.10.1944 Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle seuraavasti: ”Kyyjärven pieneen kuntaan (asukkaita n. 3000) oli sijoitettu noin 300 värtsiläläistä, lisää odotettiin noin 200 ja muuta siirtoväkeä noin 500 henkilöä (?). Tunnen entuudestaan…

Alen mökki Sääperillä

Ale ( Aleksander) Hynynen Tuli mainituksi Hynysen Alen mökki Sääperin rannalla toisena järven rannan tasakattoisista Airolan huvilan lisäksi. Tästä Alen mökistä on käytettävissäni laadultaan surkea valokuva, jonka lähetän ohessa. Kuvasta selviää tämän pienehkön mökin päädyn muoto. Pohjaltaan rakennus oli kutakuinkin…

Suuritassuisia

Terveiset taas täältä metsistä! Toissayönä liikkui suuritassuisia elukoita tien yli, toinen jopa tepasteli tiellä satakunta metriä. Oiskohan ollut helpompi liikkua, näytti käyvän kulkusuuntaan sopivasti. Jälkien väliä oli kuitenkin noin 1,5 kilometriä. En arvannut heti katsoa tarkemmin, olivatko molemmat ilveksiä. Lumi…

Airolan huvila?

Jänisjoen pohjoispuoleisessa ja Haponojan idänpuoleisessa kulmauksessa oli aikoinaan ns. Airolan huvila. Liekö ollut sillä parhaimmat käyttöaikansa jo ennen 1950-lukua, koska ainakin 50/60-lukujen vaihteessa pihapiiri vaikutti täysin hiljentyneeltä. Tasakattoinen kaksikerroksinen, muistaakseni lautaverhottu ja maalaamaton kookas rakennus, jonka arkkitehtuuri poikkesi selkeästi muusta…

Emäntä ”eläinlääkärinä”

Pellon pientareelta, osa 2 Tämä tarina syntyi kuin itsestään jatkoksi Värtsissä ilmestyneelle kirjoitukselleni ”Laidunkauden avajaiset”. Kun olin panemassa pistettä tuolle tarinalle, tuli sanasta tarkkailukarjakko mieleeni Suvi Tanskasen kirja Kiteen Koivikko – 120 vuotta maatalousopetusta. Kirja on ilmestynyt 1996 ja kirjahanketta…

”Erikoinen yllätys”

Värtsiläiset evakossa, osa 2 Alajärvi. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius kävi 25.-30.9.1944 tutustumassa siirtoväen oloihin mm. värtsiläisten sijoituspaikoilla Nurmossa, Alajärvellä, Kyyjärvellä ja Karstulassa. Hän raportoi oloista suojeluskuntapiirin komentajalle kirjeellä, joka löytyi Joensuun maakunta-arkistosta. ”Alajärvellä jouduin kokemaan erikoisen yllätyksen.…

Laidunkauden avajaiset

Pellon pientareelta, osa 1. Johan sille olisivat nauraneet aidanseipäätkin, jos ennen vanhaan joku olisi ryhtynyt kasvattamaan vasikoitaan ”iglussa”. Tänä päivänä se näyttää olevan mahdollista, joten mahdollista lienee sekin, että kirjoitan tätä tarinaa helmikuun paukkupakkasilla. Koska lakikin sanoo (?), että lehmiä…

Ruusut ja iglu

Hei vaan !!Terveiset täältä ”korvesta”. Laitan ruusut Naistenpäivän kunniaksi. Tässä myös ympärivuoden asukkien ihan oikea iglu tuosta puolen kilometrin päästä. Taitaa olla niitä harvoja naapureita. Tommosessa pesässä oli hyvä ja lämmin varmaankin asustella pahimman pakkasjakson yli. Siinä ois kuvat johonkin…

Värtsiläiset evakossa

Osa 1: Nurmo Olin viime kesänä Joensuun maakunta-arkistossa etsimässä pälkjärveläisten evakkoaikaan liittyvää aineistoa. Kuopion lääninhallituksen konttorin II arkiston sarjaan II 9 kuuluvasta Siirtoväen huoltoasiain esittelijän arkistosta löysin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle osoitetun kirjeen, joka oli päivätty Joensuussa 10.10.1944. Kirjeen lähettäjä oli…

Ensin on idea

Värtsilän kylällä on runsaasti ideanikkareita. Joskus aatokset hipovat pilviä, toisinaan ovat hiukan realistisempia. Entisen kunnanviraston vuokraus kuuluu varmaan ensin mainittuun ryhmään. Veijo Tuunanen ainakin ampuu kovilla värtsiläläisten haaveet alas. Kun seuraa näitä ”hulluja” haaveita, huomaa muutamia yhtäläisyyksiä. Jotta idea toteutuisi,…