Pellon pientareelta, osa 4. Siinä niitä on – satavuotisten kuusten katveessa – rivi ruostuneita maatalouskoneita. On niittokone, jousiäes ja hankmo. Vältti ja kokka-aatra koristavat sukulaisten kesämökkipalstoja ja puimakone on lahonnut pusikoituneen viljelyssuon reunaan. Vältti ja hankmo on valmistettu ajallaan Wärtsilä…
Tekijä: Verkkolehden lukija
Wanhanajan wallesmanni
Vanhimmat värtsiläläiset muistavat varmasti nimismies Weli Ruuthin ja monet nuoremmatkin ovat todennäköisesti kuulleet hänestä joitakin pitäjällä liikkuneita tarinoita. Hän oli pitkäaikainen Värtsilän ja Tohmajärven vallesmanni. Itselläni oli tilaisuus alle kolmekymppisenä tutustua häneen ja tehdä hänen kanssaan jopa yhteistyötä noin kolmen…
Rotanhäntäviila
Varoitan heti alussa, ettei tämä tarina sovi heikkohermoisille. Tulin kuitenkin maininneeksi rotanhäntäviilan kommentoidessani Värtsin kertomusta Saparoveitsi, joten kerron oman lapsuudenkokemukseni. Vaikka kotieläimet olivat rakkaita, tuli joskus eteen sellainenkin päivä, että eläin oli lopetettava. Karjamme laidunsi metsälaitumella. Nuori hieho ei palannut…
Avoin kirje Lealta
Omalta osaltani kehittäminen Itähuolinnassa on päättynyt ja olen siirtynyt ”rivityöläiseksi” 18 työntäyteisen vuoden jälkeen. Monien asiakkailtani ja ystäviltäni tulleiden yhteydenottojen jälkeen ajattelin, että tavoitan ainakin osan entisistä asiakkaistani parhaiten näin verkkolehden kautta, kun siihen on mahdollisuus. ”Oman kylän tyttönä” moni…
Saparoveitsi
Tapahtumapaikkana on Patsolan vaaran mummola, Karvinen. Eletään ilmeisesti vuoden 1955 loppukesää. Ilmassa väreilee jännitystä. Sika lahdataan tänään. Navetan luona on puukkoa, veistä, kirvestä, kuumaa vettä, puhtaita astioita ja keitettyjä riepuja. Make-eno touhuaa nuorena isäntänä etummaisena, muut olemme apujoukkoina. Nyt se…
”Mieliala ei paras”
Värtsiläiset evakossa osa 4, Karstula. Karstula oli eräs paikka, jonne värtsiläisiä evakuoitiin jatkosodan yhteydessä. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaajan Wegeliuksen raportti sieltä oli aiempaa lyhyempi. ”Karstulan kuntaan oli sijoitettu noin 250 värtsiläläistä ja lähes 200 nautayksikköä. Siellä oli ennestään huomattava määrä Suojärven…
Airolan huvilalla rikas historia
Airolan huvilaksi nimetyllä rakennuksella on monenlaisten tapahtumien menneisyys. Alunperin värtsiläinen henkilö, Näätänen on rakennuttanut hirsitalon, jossa tupa ja leivinuuni. Vuosilukua ei ole tiedossamme. Näätänen myi tämän tuvan lääkäri Airolalle. Rakennusta laajennettiin ns. huvilaksi, jossa yläkerta, kammari ja veranta. Yläkerran kierreportaat…
Remmiapelia
Aurinkoisella keväthangella hiihdellessäni muistui mieleen isän onkivapojen katkeaminen. Sakari H kertoi tarinassaan Alen mökki, kuinka hän pamautti isänsä suksilla Alen mökin seinään. Kerron tässä heinäkuisesta sunnuntaipäivästä 1949. Isä oli aamuvarhaisella lähdössä ongelle ja jätti kaksi onkivapaansa portaan viereen pihamaalle ja…
Runot
Naisten työt Miehet usein urahtavat, koirahat ei kainostele esiintuomasta tuotosta, saavutusta suurenmoista mediassakin mainiten. Naiset näkymättömissä uutterasti uurastavat, raatavat ilman rahoja maine minimoituneena. Silti saavat aikaiseksi monen monta esinettä, tarpehellista tavaraa, sekä silmälle iloa. Kukapa sen nyt sanovi kumpi ompi…
Hevosenkenkiä
Pellon pientareelta, osa 3 Sanotaan että hevosenkengän löytäminen tuo onnea. Näin ollen minun pitäisi olla hyvin onnekas, sillä olen löytänyt kesämökkimme tontilta lukuisan määrän noita taikakaluja. Tarinan edetessä selviää, mistä tämä johtuu, mutta aivan ensimmäiseksi kerron pari tapausta varhaislapsuudestani. Hevoskuiskaaja…
”Kestämätön tilanne”
Värtsiläiset evakossa, osa 3: Kyyjärvi. Valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius raportoi 10.10.1944 Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle seuraavasti: ”Kyyjärven pieneen kuntaan (asukkaita n. 3000) oli sijoitettu noin 300 värtsiläläistä, lisää odotettiin noin 200 ja muuta siirtoväkeä noin 500 henkilöä (?). Tunnen entuudestaan…
Alen mökki Sääperillä
Ale ( Aleksander) Hynynen Tuli mainituksi Hynysen Alen mökki Sääperin rannalla toisena järven rannan tasakattoisista Airolan huvilan lisäksi. Tästä Alen mökistä on käytettävissäni laadultaan surkea valokuva, jonka lähetän ohessa. Kuvasta selviää tämän pienehkön mökin päädyn muoto. Pohjaltaan rakennus oli kutakuinkin…
Suuritassuisia
Terveiset taas täältä metsistä! Toissayönä liikkui suuritassuisia elukoita tien yli, toinen jopa tepasteli tiellä satakunta metriä. Oiskohan ollut helpompi liikkua, näytti käyvän kulkusuuntaan sopivasti. Jälkien väliä oli kuitenkin noin 1,5 kilometriä. En arvannut heti katsoa tarkemmin, olivatko molemmat ilveksiä. Lumi…
Airolan huvila?
Jänisjoen pohjoispuoleisessa ja Haponojan idänpuoleisessa kulmauksessa oli aikoinaan ns. Airolan huvila. Liekö ollut sillä parhaimmat käyttöaikansa jo ennen 1950-lukua, koska ainakin 50/60-lukujen vaihteessa pihapiiri vaikutti täysin hiljentyneeltä. Tasakattoinen kaksikerroksinen, muistaakseni lautaverhottu ja maalaamaton kookas rakennus, jonka arkkitehtuuri poikkesi selkeästi muusta…
Emäntä ”eläinlääkärinä”
Pellon pientareelta, osa 2 Tämä tarina syntyi kuin itsestään jatkoksi Värtsissä ilmestyneelle kirjoitukselleni ”Laidunkauden avajaiset”. Kun olin panemassa pistettä tuolle tarinalle, tuli sanasta tarkkailukarjakko mieleeni Suvi Tanskasen kirja Kiteen Koivikko – 120 vuotta maatalousopetusta. Kirja on ilmestynyt 1996 ja kirjahanketta…
”Erikoinen yllätys”
Värtsiläiset evakossa, osa 2 Alajärvi. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius kävi 25.-30.9.1944 tutustumassa siirtoväen oloihin mm. värtsiläisten sijoituspaikoilla Nurmossa, Alajärvellä, Kyyjärvellä ja Karstulassa. Hän raportoi oloista suojeluskuntapiirin komentajalle kirjeellä, joka löytyi Joensuun maakunta-arkistosta. ”Alajärvellä jouduin kokemaan erikoisen yllätyksen.…
Laidunkauden avajaiset
Pellon pientareelta, osa 1. Johan sille olisivat nauraneet aidanseipäätkin, jos ennen vanhaan joku olisi ryhtynyt kasvattamaan vasikoitaan ”iglussa”. Tänä päivänä se näyttää olevan mahdollista, joten mahdollista lienee sekin, että kirjoitan tätä tarinaa helmikuun paukkupakkasilla. Koska lakikin sanoo (?), että lehmiä…
Ruusut ja iglu
Hei vaan !!Terveiset täältä ”korvesta”. Laitan ruusut Naistenpäivän kunniaksi. Tässä myös ympärivuoden asukkien ihan oikea iglu tuosta puolen kilometrin päästä. Taitaa olla niitä harvoja naapureita. Tommosessa pesässä oli hyvä ja lämmin varmaankin asustella pahimman pakkasjakson yli. Siinä ois kuvat johonkin…
Värtsiläiset evakossa
Osa 1: Nurmo Olin viime kesänä Joensuun maakunta-arkistossa etsimässä pälkjärveläisten evakkoaikaan liittyvää aineistoa. Kuopion lääninhallituksen konttorin II arkiston sarjaan II 9 kuuluvasta Siirtoväen huoltoasiain esittelijän arkistosta löysin Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin komentajalle osoitetun kirjeen, joka oli päivätty Joensuussa 10.10.1944. Kirjeen lähettäjä oli…
Ensin on idea
Värtsilän kylällä on runsaasti ideanikkareita. Joskus aatokset hipovat pilviä, toisinaan ovat hiukan realistisempia. Entisen kunnanviraston vuokraus kuuluu varmaan ensin mainittuun ryhmään. Veijo Tuunanen ainakin ampuu kovilla värtsiläläisten haaveet alas. Kun seuraa näitä ”hulluja” haaveita, huomaa muutamia yhtäläisyyksiä. Jotta idea toteutuisi,…
Onko Toivoa?
Kakkulainen sotalapsi Toivo Parviainen, missä olet nyt? Laitoit minulle kasvinkumppanillesi oheisen Ruotsissa otetun syntymäpäiväkuvan komeine kakkuineen ja lahjoineen. Vuosi lienee 1945. Kuvan takana lukee : Toivo och presenterna. Paavo Immonen Olarista
Hääkutsu
Esi-isäni ovat olleet useamman sukupolven ajan Pälkjärvellä Alahovin kartanon torppareina. Tutkiessani sukuni vaiheita, Kansallisarkistossa säilytettävä Alahovin arkisto on ollut minulle varsinainen aarreaitta ja avain menneisyyteen. Alahovi ja Värtsilä liittyvät myös vahvoin sitein toisiinsa. Kenraalimajuri Erik von Fieandt’in (1807-1888) ainoa tytär…
Skypetystä ja muuta viestintää
Värtsilässä ja Tohmajärvellä oli 1980-luvun puolivälissä rotaryklubin kanadalainen vaihto-oppilas Bruce Howes eli Bruke, millä nimellä hänet täällä tunnetaan. Jos muistatte niin paikallislehti julkaisi jonkin aikaa sitten Brukesta pienen jutunkin. Tuon lehtijutun taustalla oli tapahtuma, jossa suomalaiset matkailijat yllätyksekseen saivat Kanadassa…
Kalevalan laulumailla
Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo…
Talvista hurmaa
Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo…
Juuret Kenraalinkylässä
Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo…
Postin painajainen
Tässäkö yksi syy postinjaon hidastumiseen: hoitamattomat, mutta jokapäiväisessä käytössä olevat postilaatikot. Tosin kuvan laatikko on mallia kirjelaatikko, eihän tuohon taitaisi edes Hesari mahtua. Heino Turunen
Kirjavinkkausta
Helmikuisena pakkaspäivänä suuntasin askeleeni taas Joensuun seutukirjastoon. Tarkoitukseni oli tutkia kirjaston varastossa säilytettäviä Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomuksia. Niiden pohjalta olen tehnyt jo yhden tarinan, joka on julkaistu Värtsissä nimellä ”Äitinkieli”. Siinä kerroin koulun alkuvaiheista vv. 1907 – 1908. Nyt suunnittelin…
Tilleyn valossa
Siihen aikaan kun ”isoisä lampun osti ja mummo sen särki” kuuluivat sähköttömien seutujen varustukseen petromaksi (Petromax), hasakki (Hasag) tai tillikka (Tilley). Nämä kaikki olivat paloöljyllä toimivia kaasulamppuja, joiden sytytykseen käytettiin spriitä. Öljylamppujen jälkeen niiden valoteho tuntui suorastaan häikäisevältä. Palaessaan ne…
Hiljainen kylätie
Kaustan kierros, osa 6 Olen soudellut tässä kuusiosaisessa juttusarjassani Kaustajärveä myötäpäivään. Olen kertonut vain rannan tuntumassa olevista asumuksista, mutta kyllä elämää on laajemmalla alueella, esimerkiksi Ahvenvaarassa. Ajallisesti olen ollut pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla, ja mainitsemani paikannimet eivät ole aina yhteneväiset…