Tekijä: Verkkolehden lukija

Huvila ja huussi

Tänään on sellainen aamu, että kaikki asiat ärsyttävät. Sähköposti takkuilee, jääkaappi on tyhjä eikä pyykki kuiva, kun sataa jatkuvasti. Mitä sellaisena aamuna voi tehdä muuta kuin vetää peiton korvilleen ja jatkaa sängyssä vetelehtimistä ja kiukkuilemista. Ärsyyntyminen alkoi oikeastaan jo eilisiltana,…

Voileipiä

Katselen peilityyntä Kaustajärveä kello viideltä aamulla. Äkkiä veden pintaan muodostuu renkaita, mietin lintu vai kalako saa ne aikaiseksi. Samantapaisia renkaita saatiin aikaiseksi, kun heitettiin litteää kiveä viistosti veteen. Pomppujen määrästä laskettiin, kuinka monta voileipää eli vesileipää saatiin. Eipä juuri mikään…

Tähtitalvikki ja muut

Luonnonkukkien päivää vietetään tänään. Se on yhteispohjoismainen, juhannusta edeltävään sunnuntaihin ajoittuva. Juuret ovat Tanskassa, jossa sitä on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen…

Aamun sulostuttajat

Äskettäin pyörälenkillä aamuani sulostuttivat pienet lintuvauvat. Kanadanhanhipariskunta oli rantatien varressa aamiaisella seitsemän suloisen poikasensa kanssa. Niitä oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan. Matkan jatkuessa satakielet helskyttelivät rannan pensaikoissa. Niitä olen onnistunut näkemään vain harvoin. Herttoniemen kartanonpuistossa lammen rannalla nukkui kaksi pientä…

Kuivatusturvetta

Vielä 50-luvulla oli lypsytiloilla käytössä perinteiset vanhan ajan navetat. Olihan niissäkin lantakourut, mutta ei mitään erillisiä virtsan keruujärjestelmiä, lietelantaloista puhumattakaan. Myöhemmin tulivat leikkuupuimurit ja olkisilpun käyttäminen kuivikkeena yleistyi. Ellen nyt vallan väärin muista. Ennen noita uusia tuulia kuivikkeena käytettiin suoturvetta,…

Lisää savupirttejä

Värtsissä oli taannoin juttua savupirtistä. Tässä lisää havaintojani suomalaismetsistä Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten, lähinnä Rautalammin kuntalaisten suuri maassamuuttoaalto Keski-Skandinavian erämaihin alkoi 1600-luvulla. Valtiovalta tuki muuttoa monin tavoin, mm. verohelpotuksin ja antamalla käyttöön valtavia metsäalueita kaskiviljelyyn. Suomalaiset toivat mukanaan uuden kulttuurin,…

Helluntai

Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla joulun ja pääsiäisen jälkeen. Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Ennen vanhaan helluntaina oli kaksipäiväiset pyhät. Varsinainen helluntaipäivä…

Ruohonleikkaajat

Enoni oli monessa asiassa aikaansa edellä. Täytyy oikein ihmetellä, kuinka hän puhui luomusta (ennenkuin koko sanaa oli keksittykään) ja monesta luonnonsuojeluun liittyvästä seikasta aikana, jolloin tälläisille visiönääreille melkeinpä naureskeltiin. Itsekin naureskelimme enon ehdotukselle, kun hän innostui ajatuksesta, että ryhtyisimme mökkipalstallamme…

Kesäkessut

Sääperiltä tuli poikasena tehtyä harharetkiä aika laajoillekin alueille kesäisin. Ikäkavereita ei lähikulmilla paljoa ollut. Enimmäkseen tuli oltua yhdessä nykyisen luontokuvaaja Kokkosen isoimpien veljien kanssa. Suuntana oli monesti Onkilammen eteläpää. Siellä uitiin ja ongittiin. Rajamiesten siltapolkua pääsi myös yli lammen päädystä.…

Suklaatikku

Nykyisen räystäänlähtöä ja pian koko lähtöä odottelevan Yhteissyvän päädyn ja maantien välissä oli 1950/60-aikoihin Värtsilän Kisan kesäkioski. Ihan mukava rakennus siihen tarkoitukseen. Varustettu oikein sisätiloilla. Ikkuna-aukkoja näissä asiakastiloissa oli runsaasti. Oliko aukoissa laseja vai pelkät aukot, ei nyt muistu varmuudella…

Nostalgiakukkia

Mitä ne sellaiset nostalgiakukat ovat, saattaa joku kysyä? Ne ovat kukkia, joita kasvoi äitiemme ja mummojemme kukkapenkeissä, kasvimaan laidoilla ja tupien ikkunoilla. Niitä kasvoi myös lapsuutemme lehdoissa, niityillä, peltojen pientareilla ja ojien varsilla. Ne ovat niitä, joiden tuoksu ja väri…

Moniosaajia

Taas on se aika vuodesta, jolloin ylioppilaat painavat valkolakin päähänsä ja ammatilliset koulut jakavat päästötodistuksiaan. Minua vanhemmalla ikäluokalla oli harvoin mahdollisuuksia opintielle lähtemiseen, mutta joka kylällä tarvittiin kuitenkin monenlaisia ammattimiehiä. Olen joskus miettinyt, mistä nämä – yleensä itseoppineet – osaajat…

Susijahteja

50-luvun loppupuolella ilmestyi Värtsilän seuduille ensimmäinen susi. Se herätti oudokseltaan pelkoa ja kauhua. Susihavaintoja tehtiin pitäjän eri puolilla ja varsinkin koulumatkalaisten puolesta oltiin huolissaan. Käynnistettiin suurisuuntaisia susijahteja. Asiahan oli uusi ja ylilyöntiäkin saattoi tapahtua, mutta huoli oli kuitenkin aito. Nykymittapuun…

Uimakoulussa

Kävin alle kouluikäisenä, vai oliko ensimmäisen luokan kesällä, uimakoulun Uudessakylässä. Tuolloin elettiin 50-luvun puolivälin kesäkuuta. Opetuspaikkana oli Terveystalon takana sijaitseva laituriranta Jänisjoessa. Ranta oli syvä, vesi melko kylmää ja tummaa, ainakin Sääperin matalaan ja lämpimään järviveteen verrattuna. Hyvinhän se noinkin…

Tervavaaran rallitiellä

Yksi Itärallin pikataipaleista ajettiin aikoinaan Tervavaarantiellä. Sitähän piti mennä katsomaan, vaikken erikoisemmin ollutkaan kiinnostunut ralliurheilusta. Julkinen salaisuus oli, että ralli kulkee Tervavaaran kautta, mutta mihin kellonaikaan, sitä yritimme udella Tohmajärven ja Tuupovaaran huoltoasemilta. Bensaa suonissa Itse sain ajo-opetusta aviomieheltäni, vuosi…

Vuokkomatka

Pälkjärven pitäjäseuran järjestämä kotiseutumatka on vuodesta 1993 alkaen tehty toukokuun loppupuolella valkovuokkojen kukkiessa. Siitä nimi valkovuokkomatka. Matkaan on perinteisesti lähdetty seuran kotipaikasta Joensuusta. Seuralla on ollut syksystä 2007 alkaen toimintaa myös täällä pääkaupunkiseudulla. Muutama kuukausi sitten meillä heräsi ajatus omasta…

Jäähdytysjäätä

Vielä 50-luvulla jäähdytettiin meijeriin lähetettävä maito jäävesialtaissa. Elettiin siis aikaa ennen lypsykoneita ja ennen koneellista jäähdytystä. Juuri lypsetty maito laitettiin kymmenien litrojen vetoisissa tonkissa suurehkoon vesialtaaseen, jossa oli kylmää vettä. Vesi puolestaan jäähdytettiin karkealla jäämurskalla, ainakin kesäisin. Itse asiassa en…

Sillä silmällä

Keväisin sitä katselee mökkiään sillä silmällä, että jotain päivitystä pitäisi tehdä mökin sisäpuolellakin. Maalaisimmeko sisäkaton, seinät tai ehkä molemmat? Sitten ollaankin jo syksyssä ja huomaan, että kesä on mennyt ”soitellessa” kuten sadun heinäsirkalla. Kun täysikuu mollottaa taivaalla luoden järveen kultaisen…

Laiskottelu syntisen mukavaa

Istuin vuosia sitten tietokoneen ääressä. Se oli aikaa jolloin levykkeet olivat ”lerppuja” eikä koneissa vielä ollut tämmöisiä mukavia ohjelmia tekstinkäsittelyyn kuin nyt. Käyttöjärjestelmä oli mikälie, ja tekstinkäsittelyä harjoiteltiin. Opeteltiin tekstin ”maalaamista” ja ”vetämistä” uuteen paikkaan, sisennyksiä ynnä muuta. Ulkosalla oli…

Kulkukauppaa

50-luvun Värtsilässä ei kauppamiehiä näkynyt rajavartioston ovella ollenkaan. Liekö johtunut rajavyöhykkeen liikkumista rajoittavasta vaikutuksesta vai myös ujostelusta ”viranomaisia” kohtaan. Patsolan mummolassa kauppaväkeä kuitenkin kävi, varsinkin kesäisin. Jostakin matkan takaa tuli toistuvasti savusilakkakauppias. Hyvinhän ne silakat kauppansa tekivät. Kalalaatikot olivat pinossa…

Vihreä hämähäkki

Hei täältä Luutalahdesta! Vihreä hämähäkki oli seikkailemassa tuvan nurkissa. Emäntä otti sen kiinni rahkapurkkiin. En oo keksinyt sille vielä (tunnistus)nimeä. Kyllä se vahvasti hämähäkiltä näyttää, koko noin 1 cm-jalat koukussa. Kuljetin sen varovasti ulos heinikkoon. Luulen sen naamioväristä johtuen sinne…

Värtsilän rupiliskoja

Valokuvien mustavalkealta ajalta löytyi tämmöisiä Värtsilän vesissä uivia petoja. Pojat on poikia ja pojat näitä toivat akvaarioon tutkittavaksi silloin joskus, kun kirjallisuudessa kerrottiin rupiliskoa tavattavan vain Ahvenanmaalla. Eiköpähän noita lie ollut täällä meilläkin ikiajoista alkaen. Nyt noita löytöpaikkoja näkyy olevan…

Tunnistustehtävä lintuosaajille

Värtsin lukijapostiin tulla tupsahti erään lukijamme lähettämät kolme valokuvaa mökkitontilleen saapuneesta ilmeisesti pistäytymistä pitempiaikaisesta vieraasta. Hän kertoo vieraan pyöräyttäneen pehmeään pesään yhdeksän munaa aivan tontin keskelle tien varteen. Pesän rakentajan ja munien pyöräyttäjän laji on tunnistamatta. Tässä siis tunnistustehtävä tietäjille.…

Lääkekaappi

Sodan jälkeisessä Värtsilässä ei ollut apteekkia. Puutteen korvasi lääkekaappi. Ei kuitenkaan pelkkä oman kamarin nurkassa ollut henkilökohtainen pikkukaappi. Lääkekaapista tarjottiin ostettavaksi reseptivapaita lääketarvikkeita. Sideharsoa, kanferttia ja Hotapulveria yms. Ilmeisesti sieltä sai lunastaa reseptitkin tilauksen kautta. Lääkekaappi toimi varmaankin jonkun pääapteekin…

Sääperin ympäri

Erään ilomantsilaisen taukopaikan liiteri ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen; metsähallitus – vai mikä taho lie ollut – oli siirtämässä sitä Kolille. Kylätoimikunnan piti ryhtyä suojelemaan liiteriään ja sitoa se kettingeillä kiinni. Uutisesta tuli mieleemme, että emme ole koskaan käyneet Kukkolammen luppotuvalla Värtsilässä.…

Suven säätäjä

Erkin (18.5.) päivään liittyy runsaasti sananparsia, jotka osoittavat kesäntulon edistymisvaihetta ja muita siihen kuuluvia asioita. Odotetaan, että Erkiltä alkaisi oikea kesä, joka tulee viimeisten muuttolintujen, käen ja pääskysen mukana. ”Käki Erkin kainalos, pääskynen pivon pohjas.” Erkki on käen kukuntapäivä. Silloin…

Munakevennys

Erään maatalon ikäiseni pojanvesselin kanssa värkkäiltiin kaikenlaista kesäistä silloin tällöin, tekemistä riitti ja aika kului kuin siivillä. Kerron nyt pikku kolttosesta, joten en kehtaa paljastaa ”rikostoverin” nimeä. Tehköön sen itse, jos lukee tämän, tunnistaa itsensä ja päättää tulla kanan pesiltä…

Päivä porapoikana

Sodan loppumisesta oli kulunut kymmenen vuotta ja olimme saaneet elää rauhassa rajaseudullakin. Tieolosuhteet olivat kehittyneet myös Värtsilässä huomattavasti. Tie Värtsilästä Kaustajärvelle oli valmistunut pari vuotta aikaisemmin, kun jatkoyhteyttä Kaustajärvi- Saarivaara rakennettiin vuosina 1953-1954. Rakentaminen oli aloitettu syksyllä 1953 ja tie…

Karjalan kumbuzil

Korpiselän ortodoksinen ja luterilainen hautausmaa sijaitsivat aikoinaan Korpiselästä Värtsilään menevän tien varressa. Siellähän se hautausmaa on vieläkin, vaikkakin Venäjän puolella. Suomalaisten hautamuistomerkkejä ei ole enää montakaan näkyvissä tällä laajalla alueella; muutama venäläisten aidattu viimeinen leposija sensijaan pilkottaa siellä täällä metsän…