Vielä 50-luvulla jäähdytettiin meijeriin lähetettävä maito jäävesialtaissa. Elettiin siis aikaa ennen lypsykoneita ja ennen koneellista jäähdytystä. Juuri lypsetty maito laitettiin kymmenien litrojen vetoisissa tonkissa suurehkoon vesialtaaseen, jossa oli kylmää vettä. Vesi puolestaan jäähdytettiin karkealla jäämurskalla, ainakin kesäisin. Itse asiassa en…
Tekijä: Verkkolehden lukija
Sillä silmällä
Keväisin sitä katselee mökkiään sillä silmällä, että jotain päivitystä pitäisi tehdä mökin sisäpuolellakin. Maalaisimmeko sisäkaton, seinät tai ehkä molemmat? Sitten ollaankin jo syksyssä ja huomaan, että kesä on mennyt ”soitellessa” kuten sadun heinäsirkalla. Kun täysikuu mollottaa taivaalla luoden järveen kultaisen…
Laiskottelu syntisen mukavaa
Istuin vuosia sitten tietokoneen ääressä. Se oli aikaa jolloin levykkeet olivat ”lerppuja” eikä koneissa vielä ollut tämmöisiä mukavia ohjelmia tekstinkäsittelyyn kuin nyt. Käyttöjärjestelmä oli mikälie, ja tekstinkäsittelyä harjoiteltiin. Opeteltiin tekstin ”maalaamista” ja ”vetämistä” uuteen paikkaan, sisennyksiä ynnä muuta. Ulkosalla oli…
Kulkukauppaa
50-luvun Värtsilässä ei kauppamiehiä näkynyt rajavartioston ovella ollenkaan. Liekö johtunut rajavyöhykkeen liikkumista rajoittavasta vaikutuksesta vai myös ujostelusta ”viranomaisia” kohtaan. Patsolan mummolassa kauppaväkeä kuitenkin kävi, varsinkin kesäisin. Jostakin matkan takaa tuli toistuvasti savusilakkakauppias. Hyvinhän ne silakat kauppansa tekivät. Kalalaatikot olivat pinossa…
Vihreä hämähäkki
Hei täältä Luutalahdesta! Vihreä hämähäkki oli seikkailemassa tuvan nurkissa. Emäntä otti sen kiinni rahkapurkkiin. En oo keksinyt sille vielä (tunnistus)nimeä. Kyllä se vahvasti hämähäkiltä näyttää, koko noin 1 cm-jalat koukussa. Kuljetin sen varovasti ulos heinikkoon. Luulen sen naamioväristä johtuen sinne…
Värtsilän rupiliskoja
Valokuvien mustavalkealta ajalta löytyi tämmöisiä Värtsilän vesissä uivia petoja. Pojat on poikia ja pojat näitä toivat akvaarioon tutkittavaksi silloin joskus, kun kirjallisuudessa kerrottiin rupiliskoa tavattavan vain Ahvenanmaalla. Eiköpähän noita lie ollut täällä meilläkin ikiajoista alkaen. Nyt noita löytöpaikkoja näkyy olevan…
Tunnistustehtävä lintuosaajille
Värtsin lukijapostiin tulla tupsahti erään lukijamme lähettämät kolme valokuvaa mökkitontilleen saapuneesta ilmeisesti pistäytymistä pitempiaikaisesta vieraasta. Hän kertoo vieraan pyöräyttäneen pehmeään pesään yhdeksän munaa aivan tontin keskelle tien varteen. Pesän rakentajan ja munien pyöräyttäjän laji on tunnistamatta. Tässä siis tunnistustehtävä tietäjille.…
Lääkekaappi
Sodan jälkeisessä Värtsilässä ei ollut apteekkia. Puutteen korvasi lääkekaappi. Ei kuitenkaan pelkkä oman kamarin nurkassa ollut henkilökohtainen pikkukaappi. Lääkekaapista tarjottiin ostettavaksi reseptivapaita lääketarvikkeita. Sideharsoa, kanferttia ja Hotapulveria yms. Ilmeisesti sieltä sai lunastaa reseptitkin tilauksen kautta. Lääkekaappi toimi varmaankin jonkun pääapteekin…
Sääperin ympäri
Erään ilomantsilaisen taukopaikan liiteri ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen; metsähallitus – vai mikä taho lie ollut – oli siirtämässä sitä Kolille. Kylätoimikunnan piti ryhtyä suojelemaan liiteriään ja sitoa se kettingeillä kiinni. Uutisesta tuli mieleemme, että emme ole koskaan käyneet Kukkolammen luppotuvalla Värtsilässä.…
Suven säätäjä
Erkin (18.5.) päivään liittyy runsaasti sananparsia, jotka osoittavat kesäntulon edistymisvaihetta ja muita siihen kuuluvia asioita. Odotetaan, että Erkiltä alkaisi oikea kesä, joka tulee viimeisten muuttolintujen, käen ja pääskysen mukana. ”Käki Erkin kainalos, pääskynen pivon pohjas.” Erkki on käen kukuntapäivä. Silloin…
Munakevennys
Erään maatalon ikäiseni pojanvesselin kanssa värkkäiltiin kaikenlaista kesäistä silloin tällöin, tekemistä riitti ja aika kului kuin siivillä. Kerron nyt pikku kolttosesta, joten en kehtaa paljastaa ”rikostoverin” nimeä. Tehköön sen itse, jos lukee tämän, tunnistaa itsensä ja päättää tulla kanan pesiltä…
Päivä porapoikana
Sodan loppumisesta oli kulunut kymmenen vuotta ja olimme saaneet elää rauhassa rajaseudullakin. Tieolosuhteet olivat kehittyneet myös Värtsilässä huomattavasti. Tie Värtsilästä Kaustajärvelle oli valmistunut pari vuotta aikaisemmin, kun jatkoyhteyttä Kaustajärvi- Saarivaara rakennettiin vuosina 1953-1954. Rakentaminen oli aloitettu syksyllä 1953 ja tie…
Karjalan kumbuzil
Korpiselän ortodoksinen ja luterilainen hautausmaa sijaitsivat aikoinaan Korpiselästä Värtsilään menevän tien varressa. Siellähän se hautausmaa on vieläkin, vaikkakin Venäjän puolella. Suomalaisten hautamuistomerkkejä ei ole enää montakaan näkyvissä tällä laajalla alueella; muutama venäläisten aidattu viimeinen leposija sensijaan pilkottaa siellä täällä metsän…
Kukanpäivänä
On aivan uskomatonta, että Maamme-laulu on esitetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1848. Sen esittivät silloin ylioppilaat ja kukanpäivää on joskus vietettykin erityisesti ylioppilaiden juhlana. Muutama vuosikymmen sitten kasvien kerääminen kuului oppikoululaisten pakollisiin kesäaskareisiin. Eikä se ollut vain yhden kesän…
Se on kesä
Olin lenkillä ja nyt se on tullut! KÄKI!! Kukkui minulle ensimmäinen 17 kertaa ja toinen jatkoi heti perään niin paljon lisää, etten ehtinyt kuunnella montako kertaa. Joten elonpäiviä on runsaasti vielä jäljellä (mitähän tarkoittanee tuo jatkokukkuminen). No, joka tapauksessa ,…
Löytyykö 1960-luvun kartan tekijää?
Täällä Värtsissä on esitelty hienosti vanhan Värtsilän kartta vuodelta 1940. Samoin on ollut kiitettävästi tuohon paikkaan ja aikaan liittyviä muisteluksia. Hämmästyttävää suorastaan, että noinkin vanhoja asioita vielä saadaan virkeämuististen ansiosta talteen ja tietoomme. Tietenkin myös tehtyjä dokumentteja hyödyntäen. Kiitos siitä.…
Kevään lumous
Kevään lumous.song Sävellys, sovitus ja äänitys Jukka Mäkikivi (Eskilstuna) Sanat Ensio Immonen
Savutupia
Tellervon savupirttijuttua lukiessa tuli mieleen, että savutupia on säilynyt Ruotsin ja Norjan suomalaismetsissä kymmenittäin. Kuvassa 1800- luvulla rakennettu Ritamäen savupirtti, jossa suomenperäisiä asukkaita asusti vuoteen 1964 saakka. Paikka on Torsbyn kunnassa Norjan rajan tuntumassa. Herttaisesti oli ikkunalaudoilla pelargooneja ja…
Venskin Sepeteus
50-60 -luvuilla vaikutti Värtsilässä paikallispoliisina Venski (Svensk), joka asui jokirannassa Uudenkylän koulun Niiralan puolella. Venski kävi silloin tällöin tapaamassa isäukkoa Sääperillä, varmaankin virka-asioissa. Häneltä kuitenkin liikeni aina aikaa ja tapaistaan huumoria minullekin. Noihin aikoihin oli koulussa ja pyhäkoulussakin opeteltu ahkerasti…
Rusokirsikka
Rusokirsikka ( Prunus sargentii ) avasi kukkasensa äitien kunniaksi Mäkelänrinteen uimakeskuksen puistossa Helsingissä. Hyvää loppukevättä värtsiläisille toivottelee Olarin Paavo.
Kaustan pärtsärit
Eläintarhan kansainväliset moottoripyörä- ja autokilpailut olivat äitienpäivän suurtapahtumia vuosina 1932 – 1963. Kotikylälläni moottoripyöräily eli kulta-aikaansa 1950-luvulla. Pyörän hankkiminen oli valtava suorite tuohon aikaan, tarvittiin monia työtunteja ja säästeliäisyyttä, useimmat moottoripyörät lienevät olleet ”savottasaannoksilla” hankittuja. Miten ihailimmekaan niitä isoja poikia,…
Äideistä sanottua
Kaikesta, mitä olen tai toivoisin olevani, olen velkaa kultaiselle äidilleni. – Abraham Lincoln Äitini rakasti minua hyvin paljon, valtavasti. Olen työskennellyt kovasti ollakseni oikeutettu siihen. – Marc Chagall Äiti voi korvata kenet tahansa, mutta kukaan ei voi korvata äitiä.…
Äitienpäivä
Äiti: kaunein sana ihmiskunnan huulilla. Kahlil Gibran. Toukokuun 2. sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksessa. Jarvisin ehdotuksesta 12. toukokuuta 1907…
Kohta kauneimmillaan
Hei kaikki äidit äitienpäivänä, ja tervehdys myös muille lukijoille. Niin se kevät jää kohta taakse ja ruvetaan oottelemaan taas sitä syksyä ja pitkää talvea. Onhan tässä välissä vielä se kesäkin. Toivotaan ainakin, että se ois sopivan lämmin, jotta luonto antais…
Hortensia
Yksittäisiä savutupia saattoi löytyä vielä 1950 -luvun alkuvuosina jostain syrjäseudulta. Tämä asumus oli salolla, joka alkoi mummolani maatilan takamailta. Salolla asui Anni aikamiespoikansa kanssa. Anni teki taloihin kehruuksia. Villaisia lankavyyhtejä hakemaan lähetti mummo meidät eräänä kauniina alkukesän päivänä. Kinttupolulla Olimme…
Käpyseni
Männyn käpyjä kerättiin joinakin talvina ahkerasti. Hakkuutyömaita ei juuri ollut tiedossa, että olisi päässyt maasta käsin käpyjä latvuksista poimimaan. Niinpä niitä kerättiin kiipeilemällä kasvaviin puihin. Jokamiehen oikeudella, joka taisi noihin aikoihin olla nykyistä suuripiirteisempi. Kiipeiltiin siellä, missä saalista näytti olevan…
Historiaa tämäkin
Tasan 70 vuotta sitten 4.5. alkoi kolmen viikon aikana suoritettu maineikas maaottelumarssi Suomi – Ruotsi. Suomessa haaste otettiin vastaan innolla ja virallisia marssitapahtumia järjestettiin paikkakunnittain useita. Kaikkialla niin nuoret kuin vanhatkin innostuivat ottamaan marssihaasteen vastaan. Alle 10-vuotiaitten suorituksia ei hyväksytty,…
Halperin huvila
Pitäjäseuramme keväisillä valkovuokkomatkoilla olemme usein yöpyneet Jänisjärvi -metsähotellissa Inkeenniemellä. Jo ensimmäisellä kerralla huomioni kiinnittyi rannalla sijaitsevan rakennuksen raunion päätyseinässä säilyneeseen värilliseen suorakaiteeseen. Raunioista näki selvästi, että ne olivat aikanaan kuuluneet suomalaiseen huvilaan, mutta kenen? Yritin aikanaan etsiä tietoja huvilasta ja…
Pesäpalloa
Olikohan Värtsilän kunta yksin tai yhdessä Kisan kanssa saanut 50-luvulle tultaessa tehdyksi kirkon alapuolelle mielestäni ajankohtaan nähden hienon ja monipuolisen urheilukentän. Tieyhteys kentälle ei ollut kehuttava, pysäköintitiloista puhumattakaan. Eihän tuohon aikaan paljon autoilla liikuttu, eikä varsinkaan urheilemaan. Joskus vain oli…
Kirsikankukkia
Onnea ja menestystä jatkossakin hyvinvoivalle ja suuren suosion saavuttaneelle Värtsille. Kiitokset toimittajille ja kaikille ahkerille avustajille. Sain Värtsistä vinkin viime syksynä kehoituksella ”jos joskus et tiedä mitä tekisit, niin vilkaiseppa Värtsiä”. Vilkaisin ja siitä saakka Värtsi on kuulunut jokaiseen päivääni,…