50-luvun alussa imeskeltiin viimeiset toppasokerit. Ei tainnut olla palasokeria, eikä hienoakaan sokeria. Tai sitten oli ja toppasokerit hankittiinkin säästösyistä. Toppasokeri oli hieman kartiomaisessa ruskehtavassa, vahvassa paperikääreessä. Kymmenen kilon sokeritoppa pysyi hyvin pystyssä lattialla kartion leveä pohja lattiaa vasten, siellä porstuan…
Tekijä: Verkkolehden lukija
Toimitukselle
Palattuani tuntureilta tutustuin juttuunne ”Patsaalla kello 10.30”. Tapaamisemme Arppen patsaan juurella oli todellakin meille kaksinkertaisille kakkulaisille evakoille herkkä hetki. Olihan edellisestä tapaamisesta kulunut 67 vuotta. Pisteenä iin päällä oli tutustuminen Mantsisten hunajatilaan, jota sukupolvenvaihdoksen jälkeen hoitaa poika Veijo. Liikelahjaksi saatu…
Sillä siisti
Onkohan tehokkaampaa taikasanaa kuin ”siivous”? Tuo pieni sana saa kaikki apujoukot katoamaan kuin taikaiskusta ainakin naisen äänen kuuluvuusalueelta. Ehkä tuo sana saa tämän tarinan lukijatkin kaikkoamaan heti alkuunsa, varsinkin miespuoliset. Suunnilleen kerran kuukaudessa tulee vääjäämättä vastaan se päivä, kun ilmassa…
Sanansa mittainen
Sunnuntaita vasten yöllä näin unen, että minua pyydettiin lausumaan Maamme-laulu ja Karjalaisten laulu jossakin arvokkaassa tilaisuudessa, jossa oli paljon väkeä. Unessa kieltäydyin kunniasta, syyksi sanoin, etten ehtisi oppia sanoja enkä haluaisi lukea niitä paperista. Aikaisin maanantaiaamuna sain suruviestin: Arvo Kahelin…
Ajamaton motska
Suomessa elettiin voimakkaita tuontisäännöstelyn aikoja 50-luvulla. Ei päässyt moni kiinni esimerkiksi kuplavolskiin, vaikka olisi ollutkin tarpeita ja rahkeita. Ilmeisesti näissä tunnelmissa ja tilanteissa isäukko sai kuitenkin moottoripyörän ostoluvan ja meille hankittiin tuliterä Pannonia. Käsittääkseni se on unkarilainen pyörämerkki. Ei mikään…
Kesäkokkailua
En ole mikään gurmeekokki – pois se minusta – mutta jonkinlaista perusruokaa olen kuitenkin kuvitellut osaavani tehdä. Epäonnistuneen kaalilaatikon jälkeen en ole asiasta enää niinkään varma. Kaalilaatikko oli lapsuudessa yksi mieliruokiani, kunnes erään kerran äitiä auttaessani pudotin kuuman ruukun lattialle.…
Partiossa
Partioonkin tuli aikoinaan vanhemman veljen myötä liityttyä. Olihan se osaltaan kovin sisään lämpiävää puuhaa siinä mielessä, että tämän Kärppä-vartion johtajana toimi vanhempi veljeni ja varajohtajana ikätoverinsa Tarvaisesta. Miehistöön kuuluin vain minä ja Tarvaisesta ikäiseni poika. Koskaan en päässyt näkemään muita…
Säätietoja
Laatinut Hemppa Turunen.
Petkutus ja vikarooli
Patsolan Osulasta eli Sisä-Karjalan Osuuskaupan Patsolan myymälästä, jonka liikerakennus sijaitsi mäen juurella Savikolle lähtevän tien haarassa, tuli aikoinaan 50-luvulla osteltua jotakin pientä suuhunpantavaa kouluun mennessä ainakin silloin, kun koulu alkoi vasta yhdeksältä ja jos vähänkin oli ylimääräistä rahaa törsättäväksi. Joskus…
Puskan takaa
Minulla on viha-rakkaussuhde. Tunnustan heti, että kyse on viinimarjapensaista. Kerron ensin mistä viha tai paremminkin vastenmielisyys niitä kohtaan on muodostunut. Kotonani oli kymmeniä musta- ja punaherukkapensaita. Pensaiden alustat pidettiin puhtaina kitkemällä, ja sehän oli vanhempien mielestä mitä sopivinta kesätyötä meille…
Illan paloa
Muistattehen Kaustajärvellä lomailleen Samin, 14, joka sai joululahjaksi kameran. Iltaisin hän harjoitteli soutamista – ja otti samalla kuvia. Aurinko jo laski, kun hän palasi retkiltään. Kerran hän huomasi mökin portaan pielessä emoaan odottelevan linnunpoikasen. Ja kun hän vilkaisi sisään mentyään…
Yhdeksän henkeä
Värtsissä 16.2.2011 oli ”Yhdeksän haudan rivi” –niminen, mielenkiintoinen ja erityisesti minulle ajatuksia herättävä kertomus kommenttivastauksineen. Luin kertomuksen vasta äskettäin. Se sai kuitenkin minut pohtimaan erään sukulaismiehen kohtaloa, jonka luulin olevan sankarihaudassa Tohmajärven Kirkkoniemessä. Olin tämän vainajan sisaren kyytimiehenä, kun hän…
Unikeko
Juuri kun Jaakko on heittänyt veteen kuuluisan kylmän kivensä sinne heitetäänkin jo unikekoa. Jos asiaa jää miettimään tarkemmin, voi vain ihmetellä, kuinka tälläinen unikeonpäivä on jäänyt almanakkaan ikäänkuin muinaismuistoksi. Onko kukaan edes nähnyt oikeaa unikekoa? Nyt en tarkoita samannimistä jyrsijää,…
Kateissa löytyy
Sääperin suoran varrella (nykyistä Ilomantsintietä) asui kuorma-autoilija Laamasen vastapäätä Koljosen sisarukset omakotitaloaan. Laamaset tien Savikon puolella ja Koljoset tien Sääperin puolella. Liittymä näkyy äskettäisen Taas rysähti 18.7.2011 -uutisen Suistumispaikka -kuvassa autonromun takana heti oikealla. Koljosen sisaruksia oli kaksi, ehkä kolme,…
Mummoni Johanna
Niitä on jonoksi asti. Naisten nimipäiviä riittää viikon jokaiselle päivälle. Riikka aloitti, Tiina ja Kirsti juovat kakkukahvinsa viikon lopuksi. Johanna, suosituin viikon nimistä sijoittuu keskivaiheille. Johanna, se on myös mummoni nimi. Hän oli pappilan rengin ja piian tyttö. Tukka napakasti…
Mato-ongella
Mato-onget tehtiin 50-luvulla itse. Kaupasta tarvittiin vain siima ja koukku. Vapa tehtiin leppäpuusta. Eihän se kovin vahvaa puuta ollut, mutta rantalepikkoa riitti Kunnaksen puolella, kiitos vain näin jälkikäteen. Oli helppo valita suhteellisen suora, sopivan pituinen ja paksuinen vapa-aihio. Kummallisen tarkkaa…
Nopeat siivet
Sain taannoin kuvattua matarakiitäjän. Otin ainakin kymmenen kuvaa, mutta vain muutama onnistui jotenkin. Sillä oli kauhea vauhti ja siiveniskut nopeat. Yleensä jäi vain haamu kuviin, siipien värit jäivät haaleiksi. Otin pienen videonkin, siinä näkyy kun se imi kukista mettä. Oli…
Räsymaton tarina
Erään perheen keittiön lattialle levitettiin uusi räsymatto. Perheen äiti kehui iloisen raidallista mattoa kauniiksi. Hän ihasteli, kuinka se korosti tapettien sinistä, ja sopi erinomaisesti verhojen ja kaapistojen väreihin. Maton on oltava jaloillekin mukavan pehmeä, hän jatkoi samalla kun varoitti muita…
Naistenviikolla
Entisaikaan naistenviikolla säätä seurattiin erityisen tarkkaan, sillä se ajoittuu heinäntekoaikaan. Vanha kansa väitti, että naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään. Sanottiin esimerkiksi, että ”Mataleena itköö mielellään”. Sadepäivänä selailin jälleen kerran kirjaa ”Pälkjärvi oli pieni pitäjä”. Aivan…
Talkootanssit
Oli kesä 1949, oli heinätystalkoot ja haitari soi. Naapuriapu ja talkootyö olivat tuolloin vielä kunniassaan. Yhteiset talkoot olivat sosiaalisia tapahtumia, joihin liittyi myös ilonpitoa, mutta joskus myös elämän tummempiakin säveliä. Tieto pidettävistä talkoista levisi nopeasti ”suusta suuhun”. Niin näistäkin naapurin…
Kesäkunkkuja
”Tanko on rautaa, sanoi mies kun putosi pyörän polkimilta”. Tälläinen puujalkavitsi tuli mieleeni, kun satuimme Seinäjoelle yhtäaikaa tangomarkkinoiden kanssa. Olimme reissussa aivan muissa merkeissä, mutta tangon taialta ei voinut välttyä eikä ollut mitään tarvettakaan. Tangokuninkaallisia emme kuitenkaan tavanneet, niin hyvin…
Kovaa kyytiä
Sääperin tienhaarasta noustiin varhaisena kesäaamuna Ruposen ruskeaan isäukon kanssa. Edessä oli kaupunkimatka Joensuuhun. Eikä mikään vähäpätöinen reissu. Oltiin menossa mopoa ostamaan. Ei minulla ihan tarkkaa käsitystä asiasta ollut, vaikka olin tainnut vilaukselta jo jonkun mopon nähdäkin. Menopelihän se kuitenkin oli,…
Kaustan kesää
Kaustajärvellä lomaileva Sami, 14, on ottanut kesäisiä kuvia kukista, perhosista ja erilaisista pörriäisistä. Värtsi julkaisee otoksen näistä taidonnäytteistä. Sami aloitti valokuvauksen saatuaan viime jouluna lahjaksi kameran, joka ilmeisesti on sen jälkeen surrannut ahkerasti.
Ristikon takaa
Kesämatkoilla on paljon nähtävää ja jokainen kiinnittää huomiota erilaisiin kohteisiin. Värtsi on saanut muutamia valokuvia taannoiselta retkeltä Käkisalmen ja Viipurin seudulle. Ohessa Alpoaatoksen ja Ension kuvallisia näkemyksiä.
Moottoriveneessä
Sääperillä eivät moottoriveneet pörränneet 50-luvulla. En tosin ollut nähnyt niitä missään muuallakaan. Nykyisinhän saattaa jonkun verran olla ainakin perätuuppareita vesillä kulkevien käytössä. Mutta asiaan. Kaima Sallinen Patsolasta oli yritteliäs ja monipuolinen henkilö, joka saattoi välillä hankkia käyttöönsä jotain luksusta, kuten…
Kesäkissa
Mökkitiemme pientareella on vielä muutamia lämpäreitä, joissa kasvaa kissankäpälää, tiedättehän tuon kasvin, jonka lehdet ovat vastapuikeita ja valkoinen tai punainen kukinto muistuttaa oikean kissan tassua. Kissankäpäläkin kuuluu häviäjiin, erään tutkimuksen mukaan se on kadonnut Suomesta 80 prosenttisesti! Kissankäpälä kaipaa kasvualustakseen…
Heinätöitä Sääperillä
Sääperin pelloille ajeltiin Patsolasta kohti Uuttakylää ja loppumatka Rantasen pajan etunurkalta vasemmalle tilustietä pitkin. 50-luvun alkuaikoina ei ollut suoraa maantietä Uuteenkylään, vaan kaikki liikenne teki mutkan Rantasen ja edelleen pappilan kautta. Päätieksi se oli kieltämättä kokolailla jyrkkämutkainen. Tuohon aikaan siis…
Kuin perunapellossa
Lehdessä oli juttu, kuinka joku törttöilijä ajeli autolla perunapellossa, oli sanonut hyvästit selvälle päivälle. Eräänä keväänä pystykorvamme vietti viikon perunapellossa makoillen. Kylvimme mökillä perunan maahan ja samana päivänä lähdin tyttären kanssa lomareissulle. Koira ehkä järkeili, että palaamme samaan pisteeseen, josta…
Valvottu vuorokausi
Nuorena sitä jaksoi valvoa vaikka kellon ympäri, eikä tuntunut missään. Kerron tässä juhannuksesta 1956 sekä siitä, minne kaikkialle viisitoistavuotias maalaispoika voi yhden vuorokauden aikana ehtiä, kun oikein hyvin sattuu. Juhannukseen kuuluvia olivat tuolloin aatto-illan kokot, lavatanssit ja Onttolan lentonäytös. Kaustan-kulman…
Vastakurssit
”Kauniit kesäkukkaset / sinisilmäsiskoset / hehkuu hatut hapsillansa / ilo ompi lapsillansa”. Näin runoili hesalainen kummipoikamme eräänä 1980-luvun kesänä; tuo vuosikymmenhän tunnetaan nykyisin slanginimellä kasari. Kummipoika vietti lapsuudessaan monia kesälomiaan Kaustalla, samoin kuin omat pohjanmaalaiset lapsenlapsemme nykyisin. Kaikki lapset ovat…