Tämä käteeni sattunut vanha lehtileike pitää sisällään Värtsilän rautaruukilla tapahtuneita suuronnettomuuksia. Iho meni kananlihalle lukiessani järkyttävää tekstiä. Tuohon aikaan ei liene ollut työturvallisuudesta paljon tietoakaan, niin kuin toimittaja Laurimokin toteaa. Tietokirjan mukaan Värtsilän rautatehdas on perustettu vuonna 1834. Tehtaan alkuaikoina…
Tekijä: Hilkka Partanen
Länsi-Laatokan retki 22-24.7.1998
Aamulla 22.7.1998 kello 7 kokoontui iloinen joukko värtsiläseuralaisia ja muitakin matkalaisia Joensuussa Koskikatu 1:een lähtemään Värtsiläisten seuran järjestämälle Länsi-Laatokan kierrokselle. Kamppeet autoon, Tähkäpään Teuvo auton rattiin, (on ollut mukanamme ennenkin, kiitokset vielä kerran turvallisesta kyydistä) ja niin lähdettiin köröttelemään…
Värtsiläiset matkoilla; Sortavala v. 2005
Värtsiläisten Seuran matka Värtsilä – Sortavala 14.07.2005 Kesä on matkailun ja retkeilyn aikaa, niin kotimaassa kuin entisillä rajantakaisilla kotiseuduilla. Noin reilut 20 kertaa me Värtsiläisten seuralaisetkin olemme käyneet kurkkaamassa entisiä kotimaisemia valtakunnan rajan takana. Aina sinne kuitenkin mieli palaa uudelleen.…
Värtsiläiset matkoilla; Sortavala – Valamo v. 1999
Värtsiläisten Seuran ja Tohmajärven Karjalaisten yhteinen matka Värtsilä – Sortavala – Valamo 18-19.7.1999 Oli varhainen sunnuntaiaamu 18.7.1999 kello 6.00, kun Värtsiläseuralaiset ynnä muut ystävät olivat lähdössä taas kerran kesämatkalle. Tällä kertaa kohteena oli vanha Värtsilä – Sortavala ja Valamon luostari.…
Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta
Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…
Väinö Linnan Tuntematon sotilas
Hienona romaanina ja nyt jo kolmena kotimaisena elokuvana. Aikanaan, kirjana ilmestyttyään Tuntematon sotilas herätti valtavaa kohua, puolesta ja vastaan. Kirjallisuuskriitikko Toini Havu teilasi ”Tuntemattoman” sitten viimeisen päälle. Muuten tuli kiitosta. Nyt elokuvateattereissa esitetään järjestyksessä kolmas Tuntematon sotilas. Pelkästään kiitosta tämäkin…
Värtsilän historiaa: Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana
Värtsilä joutui joukkojemme haltuun savuavana rauniokasana Tämä lehtileike kertoo talvisodan alkamisesta tkmiehen (lehtimiehen) kertomana. Löytynyt Värtsiläseuran arkistoista. Värtsiin lähettänyt Hilkka Partanen. (Tk. rintamakirjeenvaihtajalta) Iltapäivällä klo 17 alkoivat tykkimme suitsuttaa savua ja kuolemaa venäläisten keskuuteen Värtsilässä. Muutamaan tuntiin ei kuulunut muuta…
Matkailua
”Pohjois-Karjalan karjalaisseurojen piirin naisjaoston järjestämä retki Ämmänsaareen kylpylä ”Kiannon kuohuun” 12-15.2.1990”. Varhainen maanantaiaamu 12.2.1990, Iloista väkeä eri karjalaisseuroista on odottamassa bussia Koskikatu 1:n kohdalla. Oppaamme Riitta Pirttijärvi VR:n matkapalvelusta on paikalla ja huolehtii, että kaikki mukaan ilmoittautuneet ovat saapuneet. Sitten…
Matkoilla
Matkoilla – “Karjala-viikot m/s Kalypsolla” Muistiin merkitsi Hilkka Partanen esitettäväksi Joensuun Värtsilä-Seuran kokouksessa v. 1993. Mitä on olla karjalainen tänä päivänä Suomessa ja mitä tunnelmaa se meihin itse kuhunkin vielä luo, vaikka suurin osa kaunista Karjalaamme on tuolla rajan takana.…
Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin
Sota-ajan lauluja sanoitti naisetkin Kirjoitus on julkaistu Pohjois-Karjala -sanomalehdessä 9.5.1997. Naispuolisia sanoittajia oli muun muassa Eine Laine, nimimerkki ”Ela”, tunnettu näyttelijättäremme. ”Eron kyyneleet” –valssi oli yksi hänen monista hienoista sanoituksistaan. Kerttu Mustonen, nurmeslainen sanaseppo, lahjakas viulistikin, teki kolmatta sataa sanoitusta…
Vuode ratkaisee unen laadun
Vuode ratkaisee unen laadun Kirjoitus on julkaistu 8.11.2001 Pohjois-Karjala –lehden numerossa 45. ”Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään…
Seppä
Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja taival on pitkänlainen. Eihän se tyttö minun kyytiini tullut, kun olen poika hurjanlainen. Hummani hei, hummani hei, huputiti hummani hei.” Komea suomalainen kansansävelmä, johon Tapio Rautavaara teki mielestäni onnistuneen sanoituksen.…
Koulunkäyntiä 30-luvulla ja talvisodan aikaisia koululaisen tunnelmia
Kirjoitus on osa puheesta mikä esitettiin Kanervalan koulun itsenäisyysjuhlassa perjantaina 4.12.1992. Hyvät koululaiset! Tällä kuluvalla viikolla 6.12.1992, juhlitaan kotoisen Suomemme 75:ttä itsenäisyyden vuotta. Kuluva vuosi on ollut taloudellisesti vaikea. Paljon työttömyyttä. Elintason lasku tunnetaan jo monessa perheessä kipeästi. Sana LAMA…
Pikkujuttua Värtsilästä
Tämän jutun on kirjoittanut isäni Yrjö Vänttinen ehkä vuonna 1937 Värtsilän työväen näyttämön toiminnasta valtakunnallisesti ilmestyneeseen Teatterilehteen. Näyttäisi olevan vuorossa toinen kirjoitus. Isäni kertoo esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -näytelmän suuresta suosiosta. Laitanpa tähän jonkun kuvan todisteeksi. Pelkästään veljesten touhuista…
Joensuun kaupungin- ja sotateatterin vaiheet tuovat mieleen monia muistoja
Joensuun kaupunki perustettiin Venäjän keisari Nikolai ensimmäisen armollisella asetuksella marraskuun 29. päivänä 1848. Asukkaita Joensuussa oli tuolloin noin 600. Reilut 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1859, on aikakirjoihin merkitty Joensuussa pidetyksi ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Pietari Hannikaisen ”Silmänkääntäjä”, rouvasväen yhdistyksen hyväksi. Teatteriesitykset…
”Näin yhä vuosien takaa, sun tenhos onnea jakaa”
Rikosetsivä Karl Malmstenin ja vaimonsa Eugenien (os. Petroff) perheeseen Helsingissä syntyi 27.6.1902 pokalapsi, joka sai nimen Georg. Äidin suku oli venäläistä alkuperää ja sieltä Georg –poika ammensi musikaalisuutensa. Äidillä oli kirkas sopraanoääni ja hän lauloi melkein aina. Suomenlinnan varuskunnassa eräällä…
Harmony Sisters
Arkistoni uumenista (kirjoitus 9.12. 1988) löysin tämän juttuni Kotkalaisista Valtosen sisaruksista, Raija, Veera ja Maire, upeista laulavista kulttuurilähettiläistämme. Nykyajan ihmisille saattavat olla tuntematon käsite, mutta meille sota-ajan kokeneille he tekivät uskomattoman hienoa musiikkia. Alkuperäiset levytykset olivat vuonna 1938, 1939…
Muistoja jatkosodan Värtsilästä
Löysin taas arkistoistani mielestäni mielenkiintoisen lehtileikkeen jatkosodan ajalta. Kirjoittaja on Jouko Parviainen, Kakun poikia. Soitin hänelle etelä-suomeen, että tämmöisen löysin ja että saako julkaista uudelleen? Lupa tuli ja tässäpä silloisen kolmetoistavuotiaan pojan muistelot teille Värtsiin luettavaksi
Laulu lentäjälle
Suomi 100 vuotta Totuuden nimessä, näinhän se on! Taidetaanpa juhlia kotimaatamme monin eri tavoin, pitkin vuotta. Ulkomaita myöten on tullut runsaasti onnitteluja. Sotiemme ajat on nostettu vahvasti esille niin sanallisesti kuin musiikillakin. Tässä tulee mukana mielestäni tunteisiin vetoava Laulu lentäjälle.…
Kulttuuria vanhan Värtsilän aikaan
Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla varsin vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja ja niin edelleen. Kulttuuria siis harrastettiin, mutta sitä myös tehtiin. Kulttuurin tekijöistä kirjalliselta saralta ei tiedossani ole varsinaisesti kuin kaksi nimeä.…
Posti kulkee ja Kusti polkee
Kulunut vanha sanonta, kuitenkin jollakin tavoin vielä nykyisinkin voimassa olevaa tekstiä. Palvelu pelaa postin kohdalla vielä kohtalaisesti, vaikka purnaustakin kuullaan. Päivänä muutamana sain ilokseni Järvenpäästä kirjeen, jossa oli valokuvia vanhasta Värtsilästä. Kirjeen lähettäjä oli Kari Haglund. Karin äiti oli edesmennyt…
Runoilija kotikulmilta, koulupojat sotatiellä
Helmikuu helistää, sanottiin ennen vanhaan. Lieneekö tuo tarkoittanut vaikkapa pakkanen paukkuu, mene tiedä. Niitä paukkupakkasia ei ole täällä Pohjois-Karjalassa pahemmin tuntunut eikä kuulunutkaan, onneksi. Siitä sitä koht sillään kevättä kohti käännytään. Pian alkaa vaalikuumekin nousta, kun eteen tulevat kunnallisvaalit. Mietittävää…
Kalle Viherpuuta muistellen
Joitakin aikoja sitten luin Värtsistä mielenkiintoisen, naishenkilön lähettämän pienen kirjoituksen, joka koski Malmin hautausmaalla olevaa Kalle Viherpuun uutta muistokiveä. Jäi silloin panematta muistiin lähettäjän nimi ja aika. Asia jäi kaivamaan mieltäni ja niinpä sitten ryhdyin tuumasta toimeen kyselemään sieltä…
Ätsshii, terveyveks!
Näin se vaan tuo jokasyksyinen flunssan poikanen yrittää kysyä yösijaa. Pärskeitä kuuluu kaupungilla liikkuessa tämän tästä. Onneksi on keksitty nämä flunssarokotukset. Taitaa olla ihan itsestä kiinni, tuleeko homma hoidettua. Meille vanhuksille käydään kotona piikki pistämässä, hienoa palvelua kaupungin terveydenhuollon puolelta.…
Puutarha-iloa
Jospa nyt tällä kertaa olisi Hilkan vuoro tehdä kuvakavalkaadia vaikkapa entiseltä kotipihalta Matarakadulta.Tasan 50 vuotta ehdittiin siellä asua kunnes tuli aika muuttaa palvelujen lähelle keskustaan.Vanhin poikamme Hannu perheineen jatkaa entisellä kotipaikalla. Silloin alkuun Matarakatu oli melkeinpä kinttupolku. Komea metsikkö…
Do re mi fa …
Lämmin kiitos Alpo Aatokselle, hyvälle kuorokaverilleni komeasta kuvakavalkadista Värtsissä, ja tietenkin tanskalaisesta tutusta kesälaulusta. Nyt jo kellastuneesta Sinkosen laulukirjasta se heti löytyi. Kesälaulu johdatteli minut taas omaan kouluaikaan vanhassa Värtsilässä juuri ennen sotia, ja opettajaani Lydia Nylundiin, joka taisi…
Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua !
Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua! Enpä muista kuka aikanaan tuon lauseen sanoiksi virkkoi. Tottahan se on, kun siellä Riossa eri lajeissa urakoidaan sitten viimeisen päälle. Meidän tytöillä ja pojilla on tuo alkupuoli sujunut hieman kangerrellen, mutta jospa se siitä kirkastuisi…
Sirkku Lehtovaara, os Toivaria muistellen
Muutamia päiviä sitten pirahti kännykkäni soimaan. Toisessa päässä kuului nuoren naisen ääni. Hän ilmoitti äitinsä Sirkku Lehtovaaran os. Toivari nukkuneen pois juuri ennen 90-vuotis päiväänsä. Oli odottanut kovasti juhliaan. Tyttären ääni muistutti Sirkun ääntä puhetyyliä myöten. Sirkku oli hyvä…
Vielä ilmoituspeilistä
Pitkästä aikaa toivottelen Värtsin lukijoille lämpenevää kesää ja kaikkea muuta mukavaa mitä kunnon kesäviettoon kuuluu. Oma vointini rupesi reistailemaan tammikuun lopulla. Terveet jalat, ne ovat todella tärkeät vaikkapa ei ole kyse kuin kahden henkilön huushollista. Toivon koko sydämestäni, että tehdyt…
Herkutellen
Hyvää uuden vuoden jatkoa ystäville, tutuille, ”kylänmiehille”. Niin se vuosi on taas vaihtunut, juhlimalla tai sitten ei, kukin tavallaan. Mistähän johtunee, että juuri jouluna ”mässäillään” viimeisen päälle, emännät valmistavat herkkuja hiki hatussa. Itsekin syyllistyn siihen aina, vuodesta toiseen. Eihän joulu…