Kirjoittajalta Erkki Lintunen

Venäjän opetus

Värtsilän Suomalainen Reaaliyhteiskoulu aloitti vuonna 1907 Nuorisoseuran talossa ja muutti 29.9.1908 omaan taloonsa. 7.8.1908 vahvistettu opetussuunnitelma kielten opetuksen osalta on mielenkiintoinen, erityisesti venäjänkielen suhteessa muihin kieliin. Taulukossa tuntia viikossa. Oppiaine I lk II lk III lk IV lk V lk…

Share

Sanan äärellä

Värtsilän historiaa heijastavat myös jumalanpalveluspaikat. Niistä tietäminen on osa menneisyyden tuntemista. Seuraavista kokoontumispaikoista muistavien joukko alkaa olla harvassa. Nuoremmille taas asia on tyystin tuntematon. Siksi seuraavassa luettelo paikoista, joihin on kokoonnuttu Sanan ja Sakramenttien äärelle. Tehdasseurakunnan kirkko Kirkosta tuli v.…

Share

Historiatutkimus ajankohtaista?

Löysinpä taas sellaista tietoa, jota minulla ei ole vielä ollut. Olen jo aiemmin kertonut Värtsissä, että pankinjohtaja Tyko Reinikka oli kansanedustajana vv. 1922-30 ja sitten myös ministerinä 1930- ja 40-luvuilla. Hän oli maalaisliittolainen. Nyt löysin T. I. Kasasen kirjasta Värtsilä.…

Share

Hehkulamppuhuijaus

Sunnuntaina nähtiin TV 1:stä dokumenttiohjelma, jolla oli otsake: Hehkulamppuhuijaus. Ohjelmassa näytettiin kuva hehkulampusta, joka oli palanut yhtä mittaa 100 vuotta, ja paloi edelleen. Mutta ikilampun huomattuaan lampputehtailijat olivat perustaneet kartellin, jossa oli sovittu, että lamput eivät saa palaa 1000 tuntia…

Share

Messu uudistuu

Kirkossamme alkoi 1990-luvulla ns. jumalanpalvelusuudistus. Kitee oli yksi virallisista kokeiluseurakunnista. Värtsilän seurakunta ei ollut virallinen uudistusta toteuttava seurakunta, mutta se kulki jossain määrin useimpien kokeiluseurakuntien edellä. Yksi merkittävimmistä uudistuksista oli kirkkovuoden tärkeimpään juhlaan eli pääsiäiseen liittyvä ns. Pyhä kolmen päivän…

Share

Vuosilukuja Arppen Pihassa

Kylätaloa ja sen pihapiiriä koskevien päätösten taustaksi pyöreitä vuosia Värtsilän menneisyydestä, jotta olisi tulevaisuutta, ja aineksia tapahtumien suunnitteluun. Tasavuosia Värtsilän historiassa: 175 v. Pastori Gustaf Löfgrenin saha siirtyi Nils Ludvig Arppelle v.1836 160 v. Arppe aloitti rautatehtaan toiminnan v. 1851…

Share

Arppen Piha ja Wärtsilä-talo

Tänä maanantai-iltana Tohmajärven kunnanhallitus tekee tärkeän päätöksen. Vuokraako se Värtsilän entisen kunnanvirastotalon värtsiläisten yhdistys- ja järjestötoiminnalle? Vai meneekö se samalla liukuhihnalla kuin kirjasto, terveystalo, vanha terveystalo, pankki, ns.lääkäritalo ja urkkatalo? Jossain on sietokyvyn rajan tultava vastaan. Kiinnostaako kunnan luottamushenkilöitä kunnan…

Share

Muutama määkijä iloksi

Olin vv. 1972-81 eteläkarjalaisen seurakunnan Lemin kirkkoherrana. Virkakauteni alkuun osui kotiseutu- ja matkailuaiheinen valtakunnallinen kilpailu. Lemin ikivanha perinneruoka lammaspaistos, särä, pääsi yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä. 1850-luvulla alkanut seurakunnan tapa veisata virsiä neliäänisesti nimettiin Karjalan ihmeeksi. Kilpailun julkistamistilaisuudessa akateemikko Kustaa Vilkuna…

Share

Marjaanasta kyläkumppani

Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö valitsi maanantaina 21.2. Keski-Karjalan kyläkumppaniksi Marjaana Aarnion Värtsilästä. Oikein lämpimät onnittelut ja halaukset! Tämä on meille värtsiläisillekin tärkeä valinta. Minusta tuntuu, että Arppen pystissäkin entisen kunnanviraston edustalla on hymyä huulessa. Värtsilän kunta lopetti maatalouden 25 v.…

Share

Kynttilänpäivänä

Kädessäni on lyijykynän muotoinen talipötkö. Otan uunin ranssilta tulitikkurasian. Raapaisen tulen tikkuun. Siirrän sen talipötkön päähän. Odotan hetken. Talipötkö syttyy, valo laajenee, lämmittää kättä ja mieltä. Se on kynttilä, ei mikään talipötkö. Se on kynttilä, kynttilä! Elävä tuli tekee kynttilän.…

Share

Rautaa lonkassa

Vaihdettiin oikean jalan lonkkanivel. Operaatio tapahtui alapään puuduttamisella, ei siis narkoosissa. Kokemus oli ainutlaatuinen, täysin kivuton. Myös ennakkoon arvaamaton. Kun aloin kuulla vasaran jyskettä lonkan vaiheilta, minua alkoi aivan yllättäen ja vastustamattomasti naurattaa. En olisi uskonut, jos joku olisi etukäteen…

Share

Nyt ihmettelen tässä…

Eräs tunnettu laulu alkaa noilla sanoilla. Nyt = aika jota parhaillaan elän. Tässä = paikka tällä planeetalla jota tallaan. Elän nyt ja tällä paikalla. Kuolen joskus jollakin paikalla. Ihmettelen, en niin paljon kuin tähtitieteilijä. Mutta minun vähäinen tietonikin riittää ihmettelyyn.…

Share

Riemu ja rasite

Karjalaisessa oli Sirpa Suomalaisen toimittama juttu kylistä ja entisistä kouluista. Kannattaa lukea. Värtsilässä ei ole kouluja lakkautuslistalla, ei enää eikä tulekaan, jos… Värtsilässä on entinen kunnan pihapiiri, josta voidaan tehdä Arppen Piha, jos niin halutaan. Ihan varmasti voidaan. Kuka kutsuu…

Share

Kylän poikia takavuosilta

Sillasta tallentunut kuva on vanhempi kuin “vuodelta 1959″. Albumissani on nimittäin kuva todennäköisesti 1950-luvun alkupuolelta. Siinä poseeraa kaulaukkain kolme kaverusta: Pitkäsen Esko (myllärin poika), Lukkarisen Matti (luutnantin poika) ja Erkki Lintunen (Toivon poika, nykyisen Sinilinnun pihasta) Sillan keskiosassa oli tuolloin…

Share

Operaatio Arppen Piha

Unettomana yönä avasin netin. Koti-Karjalasta 3.3.2010 löytyi Jetinan esittely. Reino Löppönen ja Marjaana Aarnio kertoivat, mitä Jetinan avulla voisi saada Keski-Karjalassa aikaan. Jutun alussa oli kaunis kuva naisesta, joka hellii amppelissa riippuvaa viherkasvia. Tekstissä oli kuvan selitys: ”Hyvä hanke alkaa…

Share

Värtsilä-säätiö?

Kunta- ja seurakuntaliitosten perusteisiin on pesiytynyt yksipuolinen näkemys paikkakunnalla elämisen edellytyksistä. Poliittinen vaali- ja hallintojärjestelmä ei ole ainoa keino luoda ja ylläpitää paikkakunnan asukkaiden elinoloja. Se on tietenkin perusta ja välttämätön keino, jotta olisi hyvät mahdollisuudet iästä, koulutustasosta ja terveydellisestä…

Share

Räiskittiin sitä ennenkin

Räiskittiin sitä ennenkin, vaikka kaupoista ei voinutkaan ostaa ilotulitusraketteja. Juuri päättyneen sodan tähteitä paukuteltiin Lukkarisen Matin kanssa. Kiväärin patruunoita löytyi miltei joka paikasta, ullakoilta, ladoista ja erityisesti Valkoisen talon vintiltä. Patruunalaatikot sullottiin puseron sisuksiin. Sitten lymyttiin peltojen halki sarkaojia hyväksi…

Share

Olkaamme värtsiläisiä

Ehdotan, että alkaisimme kirjoittaa: VÄRTSILÄINEN eikä: värtsiLÄläinen. Emmehän ole mitään lällyjä! Onhan Värtsilä alueenakin pienempi kuin ennen vanhaan! On myös Värtsiläisten Seura. Tämä muutos ei ole niin iso kuin se, että Räykystä on tehty Röykky ja Sikkervaarasta Sikkerivaara. Viime mainittu…

Share