Kirjoittajalta Erkki Lintunen

Kaatuneiden muistopäivänä

Seppeleenlasku Värtsilän kirkon pihassa. Kaatuneiden muistopäivän vietto alkoi Värtsilän kirkon pihassa klo 9.00. Kun oli saatu lippu kirkon sisältä ja nostettu alkoon, veisattu säkeistö virrestä ja pidetty puhe, laskettiin kaksi seppelettä vapaussodan muistomerkille muistaen samalla myös niitä kaatuneita, joiden nimet ovat eteisen laatoissa.…

Share

Kaustajärvelle kesäpäivä tapahtuma?

Minulle on esitetty toivomus, että alkavana kesä järjestettäisiin Kaustajärven kesäpäivä tapahtuma. Ajankohdaksi on ehdotettu Saarivaaran praasniekan lähi aikaa, siis elokuun alkupuolta. Mielestäni ajatus on kannatettava. Siksi lanseeraan sen tähän Värtsiin, jota niin monet kaustalaiset -sekä nykyiset että entiset ja kesäasukkaat…

Share

Metsähautausmaa Kaustajärvellä

Värtsilän pitäjän alueella – Tohmajärven seurakunnassa – on kaksi hautausmaata: Leminrinteen hautausmaa kirkon lähellä ja Kaustajärven hautausmaa. Viime mainittu on perustettu 1950-luvulla lähinnä Kaustajärven ja Kenraalinkylän tarpeisiin. Kaustajärven metsähautausmaata on hoidettu paljolti talkootyön ja omaisten toimesta. Värtsilän ja sittemmin Tohmajärven…

Share

Laskemme seppeleen Arppen pihalla

Värtsilä-päivät lähestyvät. Maanantaina klo 19 pidettiin Arppen pihassa, Värtsilän kylätalossa, suunnittelukokous. Värtsilä-päivät alkavat kukkien laskulla Arppen patsaalla. Miksi? Seuraavassa pikakurssi ja muistin virkistys. Tämä myös sen vuoksi, että tänä vuonna Wärtsilä Oyj täyttää 180 vuotta. 100-vuotisjuhlaa vietettiin v. 1934 rajan taakse jääneessä…

Share

Kuntalaisaloite: KAUSTAJÄRVI -paikannimitaulut

Kuntalaisaloite Tohmajärven kunnanvaltuusto Olen yli vuosi sitten esittänyt kunnanhallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin Kaustajärven tieviitoituksen saattamiseksi ajan tasalle. Esitykseni tarkoitti, että kylän vain yhdelle taholle, järven eteläpuolelle, osoittava KAUSTAJÄRVI-nuoliviitta on harhaanjohtavana poistettava ja kylän laidoille pystytettävä KAUSTAJÄRVI-paikannimitaulut. Tällöin kylään saapuva…

Share

Värtsilän messu

Värtsilän messu su 12.1.2014 Sunnuntaina 12.1. kokoontui 22 seurakuntalaista messuun Värtsilän kirkossa. Tilaisuus alkoi seurakuntakodissa. Pöytään oli katettu kirkkokahvit messun jälkeen nautittavaksi. Pöydän ääressä kiitettiin Jumalan luomistyön hedelmistä ja siitä, että olimme saaneet tulla koolle myös ehtoollisen viettoon, minkä merkkinä…

Share

Kannattaako kuulua kirkkoon?

Eroa kirkosta.fi palvelu on aiheuttanut kirkolle puolen miljardin euron tappiot kirkollisverojen menetyksinä. Palvelun kymmenen toimintavuoden aikana on eronnut kirkosta lähes 400 000 ihmistä. Kirkon tiedotuskeskus puolestaan ilmoittaa, että vuosittain liittyy kirkkoon lähes 14 000 ihmistä. Kirkosta eroamisen syitä on mahdollisesti…

Share

Omenanpuolisko

Aatun yöuni keskeytyi klo 4 vaiheilla. Hän oli nukkunut siihenkin asti huonosti. Mutta nyt alkoi valvottaa niin, ettei saanut unen päästä lainkaan kiinni. Eilisiltainen riita Eevin kanssa pyöri kiivaasti aivoissa. Aatu yritti analysoida tapahtunutta, mutta siitä ei saanut minkäänlaista järkevää…

Share

Värtsilän kirkot, osa 3

Suuri juhla Värtsilän seurakunnassa Elokuun 6. päivä 1950 oli Värtsilässä suuri juhla. Läsnä oli pari tuhatta ihmistä, joista suurin osa kuunteli tapahtumaa ulkona kovaäänisen välityksellä. Piispa Ilmari Salomies lukuisan avustajajoukon kanssa vihki kirkon jumalanpalveluskäyttöön. Värtsiläläissyntyinen diplomi-urkuri, fil. maisteri, edesmenneen Värtsilän…

Share

Värtsilän kirkot, osa 2

Seurakunta etsii jumalanpalveluspaikkaa Ennen kuin Värtsilän ensimmäinen kirkko paloi vuonna 1941, siitä evakuoitiin alttaritaulu, kristilliset kynttiläkruunut, alttarin kyntteliköt, saarnatuolin kirjaliina ja ehtoolliskalusto. Myöskin kirkon arkisto siirrettiin Suomen puolelle. Värtsilän asukkaat lähtivät suurelta osin evakkoon Pielavedelle. Siitä tuli uuden kirkkoherran Artturi…

Share

Värtsilän kirkot

Keskustelua Värtsilän kirkoista Värtsilässä on seurakuntaa palvellut kaksi kirkkoa. Ensimmäisen kirkon rakensi Wärtsilän rautatehdas. Se vihittiin pyhäinpäivänä 1867. Se palveli Tohmajärven seurakuntaan kuuluvaa tehdasseurakuntaa, jonka perustamisesta Nils Ludvig Arppen perillisten anomuksesta Keisarillinen Senaatti oli tehnyt 8.12.1865 päätöksen. Kirkko paloi jatkosodan…

Share

Värtsilä-strategia

Keskustelualustus 12.9.2013 klo 19 Värtsilän kylätalolla. VÄRTSILÄ-STRATEGIA Stategia on kreikkaa ja tarkoittaa sodanjohtoa. Värtsilän maineikkaan keskustan menetyksen ja tynkä-Värtsilän Tohmajärveen palauttamisen jälkeen ei ole kuitenkaan syytä ryhtyä minkäänlaisiin sotatoimiin. Perinteistä strategia-käsitettä voidaan käyttää myös rauhanomaisiin ja sovinnollisiin toimintoihin. Siitä on…

Share

Valokuvia sotien jälkeisestä Värtsilästä

Värtsi on ansiokkaasti julkaissut valokuvia ja muistelmia rajan taakse jääneestä Värtsilästä. Vähemmän on niitä saatu julkisuuteen nykyisestä tynkä-Värtsilästä. Olisiko mahdollista, että itse kukin kaivelisi valokuva-arkistojaan ja toimittaisi niitä tallennettaviksi? En tosin tiedä, mihin ja miten taltiointi tapahtuisi. Ensi kesänä voitaisiin…

Share

Arppen apilaa?

Sakari Hyytiä lähetti minulle sunnuntaina sähköpostia, joka pani kinttuihin vauhtia. Hän oli ottanut kopion Karjala-lehden vanhasta numerosta: ——————————————————- PÄLKJÄRVEN APILA Vuonna 1935 Hytinvaaran kartanon isäntä Matti Kivinen kirjoitti Karjalan Maassa seuraavanlaisen kirjoituksen: PÄLKJÄRVEN APILA, SEN SYNTY JA KEHITYS Ympäri Suomen…

Share

Hautausmaat siivottu

Tohmajärven seurakunnan viisi hautausmaata on siivottu. Tikkalan, Kirkkoniemen molemmat, Leminrinteen ja Kaustajärven hautausmaat voivat ottaa vastaan kukkaistutuksia. Lämmin kiitos seurakunnalle erittäin hyvin organisoiduista talkootapahtumista tarjoiluineen! Hautausmaanhoitaja Esko Romppanen ansaitsee aivan erityisen kiitoksen tyylikkäästä toiminnastaan. Hautausmaiden siivoustalkoissa ei ole kysymys vain…

Share

Pakko kirjoittaa

Olispa kiva lukea viikon aikana, mistä itse kunkin on pakko kirjoittaa. Tässä minun pakkoni. Kuuntelin sunnuntaina 5.5. klo 10 radiosta Hartolan seurakunnan messua. Siinä ns. jumalanpalvelunuudistus oli hyvin toteutunut. On pakko siitä kirjoittaa. Ensinnäkin liturgi Jeremias Sankari oli aivan loistava.…

Share

Musta peruna

Ajankohtaista tietoa mustasta perunasta. Olen ajanut vimmatusti takaa tietoja mustasta perunalajikkeesta. Työ on ollut aika mutkikasta. Nyt voin kertoa sellaista uutta, mistä ei ole ollut aiemmin selvää tietoa. On puhuttu ja kirjoiteltu Vanhasta mustasta, jonka synonyyminimi on Kainuun musta. Muitakin…

Share

Savosta Karjalaan ja takaisin!?

1600-luvulla siirtyi merkittävä määrä savolaisia Karjalaan. Ruotsinvallan politiikan ja luterilaisuuden tieltä. Niin minunkin sukuni ensimmäinen Matti 1640-luvulla, kun ilmestyi Kiteen Muljulaan. Eikä Karjalan taival vielä siihen päättynyt. Jatkoi 18 vuotta myöhemmin Tohmajärven Peijonniemeen. 1700-luvulla suku laajeni vielä Patsolaan ja Uuteenkylään. Ensimmäinen sinilintu oli…

Share

Leipää ja sirkushuveja

Rooman keisareille tuli tavaksi järjestää kansalle huvituksia, uskonnollisia juhlia ja monenlaisia näytöksiä. Korkeat virkamiehet halusivat näin pitää äänestäjät tyytyväisinä ja kalastella kannatusta. Kaupungin köyhille ja työttömille valtio jakoi ilmaista viljaa. Näin Rooma kykeni kehumaan, että maailman mahtavin valtio järjesti kansalle…

Share

Pikakurssi Värtsilän historiasta

Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta…

Share

Mitä hyvää Värtsilässä?

Puitaisko aivoriihtä? Mitä hyvää itse kukin löytää Värtsilästä? Jos se rohkaisisi vaikkapa junan viemiä huristelemaan autolla Värtsilään näitä ihanuuksia ihastelemaan ja muitakin – uteliaita! Jänisjoki on aivan ainutlaatuinen. Se muuttaa ilmettään vuodenaikojen mukana. Se tarjoaa hiljaisuutta, mystiikkaa, mietiskelyn tilaa. Se…

Share

Kaustajärven tienviitoista

Julkistan ELY-keskukselle lähettämäni kirjeen vauhdittaakseni Kaustajärven tienviittojen saattamista ajan tasalle. Kaustajärvi ei ole mikä tahansa takapajula. Täällä asuu täysissä järjen valoissa eläviä ihmisiä, sekä vakituisesti että vapaa-aikoinaan. Täällä käy myös vieraita, joiden pitää löytää kylästä haluamansa kohde. Se kuuluu  kansalaisoikeuksiin…

Share

Kela-kortin matka

Kela-kortin matka Kaustajärvelle Olin kadottanut Kela-kortin. Soitin Kansaneläkelaitokselle ja tilasin uuden. Puhelimeen vastasi hyvin ystävällinen virkailija. Suomenkielen taitoon oli jäänyt merkkejä ruotsinkielestä, ilmeisesti hänen äidinkielestään. Muutaman päivän jälkeen sain Väliaikaistodistuksen / Interimsbevis. Se oli päivätty: P.saari 26.9.2012. Siis todennäköisesti Pietarsaaressa,…

Share

Värtsilän historia yhdeksi kirjaksi

Värtsilän historiaa löytyy yllättävän monesta kirjasta, mukaan lukien myös Wärtsilä konsernin vaiheet. Julkaisuissa on myös tarkistamisen tasoista tarinaa. Yhdeksi kirjaksi ammattilaisen kirjoittama teos olisi julkaisemisen arvoinen. Se olisi tarpeellinen nyky värtsiläisille, entisille värtsiläisille ja koko Suomelle. Se myös täydentäisi Tohmajärven…

Share

Kaustajärven tienviitat

Olen käynyt keskustelua Kuopiossa toimivan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa Kaustajärven tienviitoista. Ilomantsintien varressa on joukko tienviittoja, jotka ovat johtaneet – ainakin meille – pyrkiviä harhaan. Olen ehdottanut, että nuoliviitat poistetaan ja kylän etelä- ja pohjoispuolelle pystytetään ns. paikannimi-kilvet,…

Share

Wärtsilän mustat maassa

Kävin kylätalolta Joren toimittaman pussin Wärtsilän mustia. Ituset olivat kasvaneet 20-40 cm pitkiksi. Pursuivat pussin suljetusta suusta ilmaan. Istutin siemenet maahan, ituset pitkin vakoa. Nyt on jännitettävä, nouseeko varsia, ilmestyykö kukkia, kasvaako mukuloita. Ja saako nauttia maukkaita karkean suolakerroksen päällä…

Share

Mikä demokratia?

Koko maailma seuraa demokratian ja pörssimaailman kamppailua Kreikassa. Olemmeko todellisten muutosten edessä? Ehkä ei ole sattuma, että tämä tapahtuu demokratian syntymaassa, Kreikassa. Nimittäin demokratian voidaan katsoa syntyneen 500-luvulla e.Kr. Silloin hallintojärjestelmät vaihtelivat eri poliksissa eli kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa. Kreikan kaupungeissa oli…

Share

Punainen viiva

Aamulla 9.5. 2012 klo 05.45 nostin silmäni vuorta – tai oikeastaan mäkeä – kohti, pohjoisen suuntaan. Taivaalla loisti paksu punainen viiva. Siellä tunki itseään kohti Helsinkiä aasiankone kerosiinin eli lentopetroolin voimalla. Vai jäikö taivaalle punainen viiva puhemies Maon pienen (eli…

Share

Jälleen Wärtsilän mustasta

  Ulla paistoi vappuna uuniperunoita. Hän oli ostanut Joensuun Prismasta Wärtsilän mustia. Hän oli latonut perunat isorakeisen suolakerroksen päälle pellille ja paistanut ne uunissa. Lautaselle pantiin häränlihapihvi. Päälle valeltiin kastiketta, jonka hän oli valmistanut siten, että oli kaatanut kermaa kypsytettyjen…

Share