Pääsiäinen

Virvon , varvon, tuoreeks terveeks, Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi. Jumala Sinua siunatkoon! Näissä virpoluvun säkeissä on aito virpomisen lähtökohta ja  tarkoitus. Muisto tapahtumasta ja kaikkinaisen hyvän, uudistumisen, terveyden ja siunauksen toivotus virvottavalle. Perinteeseeen on matkan varrella tullut lisukkeita. Virpoja pyytää itselleenkin jotakin palkitsemista, vaikkapa pientäkin – anna muna kanastais, tai euro kukkarostais. Tälläisista pienistä […]

Suomessa on lähetetty pääsiäiskortteja noin sataviisikymmentä vuotta. Kuvan kortti on 51-vuotias. Kortti on leimattu Hyrylässä 11.4.1960. Vastaanottaja on syntyisin värtsiläläinen, Onttolassa asepalvelustaan suorittanut jääkäri. Tarkempi osoite oli 4/P-KR, Onttola. Hyrylä tuo mieleen ”Hyrylän hävittäjät”. Hyrylässä oli suuret soranottoalueet, joista ajettiin kuorma-autoilla soraa Helsingin rakennustyömaille. Hävittäjä -nimi tuli siis soranajoon liittyvästä liikenteestä. Soraliikkeen omistaja oli Tauno

Virpoja saattoi saada palkaksi vehnäkakkaran eli pullan, jonka huolehtiva emäntä oli paistanut jo lauantaina siltä varalta, että virpojia sattuu tulemaan. Jotkut virpojat osasivat varautua siihen, että virpopalkka maksettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä. Sanottiin ”Tule piässiissä palakoilles.” Entisissä rajapitäjissä, esim. Suojärvellä ja Salmissa oli omien murteittensa mukaisia lukuja tästä: ”Siulle vitsa, miulle jäitsä, nätäliks velkoa, äijänpäivänä