Viisikymmentäluvun taitteessa, kun sana ilmastonmuutos oli tuiki tuntematon, elettiin kotipuolessamme tavallisissa talvi-illan tunnelmissa. Tuota iltapuhdetta voisi kuvata seuraavin V. Rydbergin joululaulun sanoin: ”Tuima talven on pakkanen, tähdet kiiluvat yössä. Kansa kartanon hiljaisen nukkuu jo, uupunut työssä. Verkkaan vaeltaa kiekko kuun,…
Kategoria: Lukijoilta
Mukavia muistoja
Näin luulen, että monilla muillakin on mukavia muistoja Värtsilä-päivistä. 70-luvun alkupuoliskolla jo meidänkin perhe oli monessa mukana. Värtsiläläiset emännät ovat olleet ahkerina ja paistokset ovat olleet totta kai maukkaita. Myllyn ja siellä olevien esineiden esittelyä myllymuseolla. Siellä se Ottokin oli…
Tuntematon ja Kaustajärvi
Jalkaväenrykmentti 8 , johon kirjailija Väinö Linnakin kuului, marssi Kaustajärven kautta rintamalle. Tässä suora lainaus M. Jokipiin toimittamasta kirjasta ”Tuntemattoman sotilaan rykmentti”, siinä M. O. Matilainen muistelee keskitysmarssia: ”Marssi jatkui ohi Kutsun kylän rajalle. Kenraalinkyläksi sanoivat paikkaa, joka oli tyhjennetty…
Presidentti Wärtsilässä
Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei…
Värtsilä elää
Juuri tänään ei tuudita tuuli kultaviljan terää, mutta kuulaana päivänä voit nähdä aamun auringon hehkun. Kesäisiä viljapeltoja, leikkilehtoja ja Jänisjoen rantamaisemia saamme ihailla jokaisena suvena. Meillä on mainio kotiseutulaulu, joka voisi yhä useammin kajahtaa värtsiläisten kokoontuessa yhteen tai miksipä ei…
Tassu taivaalla
Kalle M. Väänänen on lähettänyt Värtsille ajankohtaisen kuvan Luutalahden maisemista. Hän kirjoittaa: ”Tämä alkaa tuntua jo talvelta. Taitas alkaa pilkkikausi, mutta ei tuolla siima kestä notkeana eikä taijja ihekkään.” Kuvassa on selvästi kissan tassun kuva taivaan pilvissä (toim. tulkinta). Luutalahti…
Tulkoon valkeus
Pikkujoulusesongin ollessa kiihkeimmillään palaan ajassa reilut kuusikymmentä vuotta taaksepäin, jolloin melkein joka kylässä oli kansakoulu ja koululla pidetyt kuusijuhlat olivat kaikkien yhteinen talven kohokohta. Saverikkoraudan narskeessa Koulun kuuselle menokin oli jo yhtä juhlaa, koska menimme sinne useimmiten talvitietä pitkin eli…
Pikkujoulun juuret
Pikkujoulujen vietto on alkuisin Saksasta. Niin myös joulukalenterin, jollainen nähtiin ensi kerran Munchenissä vuonna 1908. Suomeen ne ehtivät vasta 1930. Suomalaisen pikkujoulun taustana ovat adventin ohella kansakoulujen joulujuhlat, joiden keskeinen ohjelmanumero jouluevankeliumin ja virrenveisuun ohella oli satunäytelmä. Kansakoulujen kuusijuhlat olivat…
Musiikkikoulun juttu
Aika kuluu. En tiedä runojen kirjoittamisesta mitään, mutta joskus aina mieli tekee jotenkin muistella, kuten tämä 10-vuotisen kunniaksi riimitys. Siitäkin on jo aikaa. Esim. Kesäsoittajat on mainio keksintö, suosittelen juhlissa käytettäväksi. Perustettiin musiikkikoulu, jottei loppuis tämä touhu, Helsingistä tuli tieto,…
Kirjoittaminen on kivaa
Katarina Kuick/Ylva Karlsson: Kirjoittamisen ihanuus, nuoren kirjoittajan opas, Karisto 2010 Kirjoittaja on joskus salakuuntelija. Kahviloissa, kaupoissa, bileissä, jopa vessassa voi kuulla tarinoita tai lausahduksia, joissa on jutun ydin. Tietysti vanha keino on kirjata kokemuksiaan ja tunteitaan päiväkirjaan. Pääasia on kuitenkin,…
Värtsilän takojat
Värtsilässä on perinteenä nimetä joka toinen vuosi ansioituneita henkilöitä takojiksi. Jossain vaiheessa, kun oli mietitty tuota takoja –nimitystä, oli sellainenkin esitys nimestä kuin Sepän Sälli, mutta se ei kaikkia miellyttänyt, vaikka onhan Värtsilässä elänyt monta seppää. Takoja oli ehken arvokkaampi.…
Hauskaa kiinniottoa!
Sillä aikaa kun entinen Posti, nykyinen Itella selvittelee postinjakeluaan, voinemme tutkailla vanhaa albumia, jonka kannessa on signeeraus ”tuttavaltasi Hilmalta 1925.” Hilja oli koonnut albumiinsa nuoruudessaan saamiaan postikortteja, joita mielelläni katselin hänen luona vieraillessani. Valitettavasti silloin ei ollut mahdollisuus korttien kopioimiseen,…
Kun heteka särkyi…
Hilkka ja Aarre Partanen menivät 1948, yli 60 vuotta sitten, vauhdikkaasti naimisiin. Ystävät ja naapurit onnittelivat hääparia von Schillerin sanoin: ”Ystäväksi miehen aimon/ ken on saanut itselleen,/ ken on saanut armaan vaimon/ olkoon myötä riemuineen.” xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Asuimme silloin Kaurilassa. Vaikka…
Rakkauven veitikka
Niirasen Jenny piti kovasti vieraista, vaikka oli sairastanut aika kauan – ehkäpä se piristi häntä itseäänkin. Jenny esitti vieraille värssyjä Patsolan kodissaan. Minulla ei ole tarkkaa tietoa, kuka on alkuperäinen keksijä, mutta kivoja olivat, kun yheksänkymppinen niitä esitti ihan ulkoa…
Kenraalinkylän juhla
Muistelen aika monesti Kenraalinkylässä asumaamme aikaa. Itse en ole opettaja – olosuhteiden pakosta olin kotiäitinä, se tuntui jonkin aikaa tyydyttävän. Kun Joensuusta sinne muutettiin kesällä 1966, syksyllä syntyi vanhempi tyttäremme Tarja. Kun pitkäaikainen ystäväni Annele laittoi kerran kirjeen minulle, siinä…
Rajan tältä puolen
Kyllä maalla on mukavan viihtyisää – täällä Tohmajärven Patsolassa, missä olemme eläneet jo pitkän tovin yli 30 vuotta. Ensin tulimme Joensuusta Kenraalinkylään, sieltä Tohmajärven Kemieen ja siellä kerrostaloon ja pitkäksi aikaa palotalolle, missä sai katella mihin suuntaan paloautot lähtivät –…
Riikku
Menneinä aikoina kenenkään ei tarvinnut pukeutua noidaksi, hän saattoi saada kyseisen ”arvonimen”, jos hänellä sattui olemaan kykyjä, joiden arveltiin liittyvän jollakin tavalla taikuuteen. Tässä tarinassa kerron Ulriikka Kassisesta aivan hänen omalla nimellään, en tiedä oliko hän mitään sukua selvännäkijä Aino…
Jokainen on laulun arvoinen
Nykyisin keskustellaan paljon ihmisten erilaisuuden hyväksymisestä. Moni on varmasti käynyt katsomassa ajatuksia herättävän elokuvan Prinsessa, joka kertoo Kellokosken potilaasta Anna Lappalaisesta. Melkein jokaisesta kylästä löytyi aikoinaan persoonallisuuksia, joita pidettiin normaalista poikkeavina. Kerron tässä eräästä heistä, en kuitenkaan hänen omalla nimellään…
Kaustajärvellä jo jäätä
Kaustajärvi on tänä syksynä ollut harvinaisen kaunis. Joutsenet viipyivät runsaslukuisina päivä kaupalla ihan laiturin edessä pylly pystyssä. Ruokaa siis oli järven pohjassa runsaasti tarjolla. Jäätä ilmestyi yhtenä yönä melkein koko järven pinnalle. Sorsaparvi ihmetteli, kun railot kapenivat, ja lähtivät sitten…
Harmaita mielikuvia
Varsin harmaita mielikuvia tulee mieleen rajakylien savotoista suurten metsäyhtiöiden metsissä 55 vuotta sitten. Metsätöissähän moni nuorukainen aloitti elantonsa hankkimisen, koska muuta työtä ei juurikaan ollut tarjolla. Yhtiöiden edustajien asenne oli suunnilleen että ota tai jätä, eli keskustelun sijaa oli varsin…
Yksi Wärtsilä, kiitos
Keväällä 1872 helsinkiläinen maanmittausinsinööri A. O. Nordlund perusti oluttehtaan Värtsilään. Itse tykönäni mietin, mikä ihme sai helsinkiläismiehen lähtemään kauas Värtsilän pikkukylään olutpanimoa perustamaan. Oliko syynä vireästi kasvava tehdaspaikkakunta ja sen vakinaista tuloa nauttivat janoiset työläiset ja ajatus nopeasta rikastumisesta, vai…
Värtsilän keikka
Oltiin rovasti Kotilaisen kanssa kalareissulla. Värtsilään oli matka. Poikettiin Pivankaan, jossa saatiin ensimmäinen kosketus karjalanmurteeseen. Sehän tietysti lämmitti sisintä. Sen sijaan poliisin tutka Kiteen paikkeilla ei lämmittänyt yhtä paljon. Onnea oli matkassa, kun poliiseilla oli silloin ”isompi kala” pyydyksessä eivätkä…
Miten minkki irtisanotaan?
Sain kuusikymmentäluvun alussa pilailu –lahjakortin, jonka kannessa oli teksti: Minkkiturkkinne on työn alla! Kun kortin avasi, löytyi sisälehdeltä kuva, jossa kaksi minkkiä oli ”lapsentekopuuhissa”. Ehkä tuo kortti silloin hieman hymyilytti, mutta nyt ei naurata, kun huomasimme, että kesämökkimme porakaivokatokseen on…
Mitä hyötyä ylityspaikasta?
Elettiin vuoden 1989 alkua. Hilkka Partanen pohti tuolloin, tulisiko Niiralan rajanylityspaikasta suurtakin hyötyä Värtsilälle. Samalla hän veikkaili, pääseekö piankin käymään tutuilla tantereilla. Hilkan kirjoitussarja Värtsissä alkaa. Sarja on kooste menneitten vuosikymmenten kirjoituksista. EJ Viime aikoina on valtakunnan tiedotusvälineissä nimi Värtsilä…
Jänisjoen uittoa
Sodan jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla Jänisjoki oli merkittävä uittoreitti. Puuta uitettiin joen latvahaaroilta alas Niiralaan saakka, jossa se nostettiin parhaillaan kolmella nostokoneella ylös ja lastattiin rautatievaunuihin kuljetettavaksi edelleen mm. rajan yli Neuvostoliittoon osana sotakorvausta. Asuimme tuolloin ”Nostolassa” ja Pinomäellä.…
Kolme Maria
Kerron tässä kolmesta Marista, joista itse en ole tavannut ainuttakaan, mutta joiden mökit olen tullut tietämään, koska ne kaikki ovat sijainneet kymmenen kilometrin säteellä Kaustajärveltä. Aleksin Mari Mari Jormanaisen – jota Aleksin Mariksi kutsuttiin – mökki sijaitsi Saarivaaran ja Kaustajärven…
Karhut liikkeellä Saariossa
Kun olin tulossa kotiin orkesterista maanantaina 27.9 en ollenkaan osannut arvata, mitä tulisin näkemään. Kahdeksan maissa illalla olimme äidin kanssa juuri kääntyneet Saariosta kohti Värtsilää ja siinä katselin ikkunasta illan pimenemistä, kun huomasin pellolla jotain kimaltavaa. Ei mennyt kauaakaan tajutessa,…
Lapsuusmuistoja Kakusta
Hyvin usein kuulee sanottavan ”lapsuusmuistot, ne ihanat”. En voi yhtyä kyseiseen ajatukseen. Kun muistikuvani putkahtavat lapsuuteen, nousee ensimmäisenä silmieni eteen kuva lentokoneista ja sodasta. Ne muistot ovat päällimmäisinä, himmentäen kaiken muun. Ehkä ne pelot ja kauhukuviot ovat niin syvälle syöpyneet…
Paisuva karhuongelma
Uutisia kuunnellessa ja lukiessa puhutaan vain lisääntyvästä karhuongelmasta. Karhut lähestyvät koko ajan asutusta ja lähestymisellään aiheuttavat suurta vaaraa. Niin mille tai kenelle, herää kysymys? Tänä vuotena metsän anti on jäänyt Itä-Suomessa varsinkin, niin kuin muuallakin maassa tähän aikaan kesää lähes…
Perinneruokapäivä
Katoavat perinneruuat voisimme esiintuoda vaikkapa syksyisillä ”perinneruokapäivillämme” joka olisi luontevaa järjestää esimerkiksi jo vakiintuneen Rajan Ryssäyksen yhteydessä. Kukkoset, sultsinat, piirakat, padat, paistit, laatikot tulisivat tutuiksi rikkaasta ruokaperinteestämme ehkäpä vieraantuneelle nuoremmalle polvelle kuin myös kylältämme poismuuttaneille kaupunkieläjille joita tällainen tarjonta varmasti…