Palattaisiinko vielä Karjalan murteeseen ja murresanoihin. Tiedä häntä, puhuttiinko Vanhassa Värtsilässä juuri ehtaa Karjalan murretta. Itse haluaisin niin uskoa. Värtsiläisten Seura keräsi aikanaan, ehkä 10-20 vuotta sitten murresanoja ja sanontoja. Melkoinen määrä niitä tulikin. Ovat arkistossa talletettuina. Emma-äitini muisti ja…
Kategoria: Lukijoilta
Poikki ja pinoon
Ahvenvaaralaisia, osa 3 Vähissä olivat Värtsilänkin nuorison työpaikat viisikymmentäluvun loppupuolella. Ahvenvaaralaisten ainoita mahdollisuuksia tienesteihin olivat metsätyöt eli savotointi. Muistelen tässä tarinassa Kymi Oy:n talvisavottaa Kaustajärven suunnalla. Sahatavaraksi menevät tukkipuut leimattiin kahdella leimalla. Syystalvella 1956 alkoi kaksileimaisten puiden eli tukkien teko.…
Hermo lepää
Ilmari muisteli nykyisten sähkökatkosten kirvoittelemana wanhoja hywiä öljylamppuaikoja. Käypää ja toimivaa tekniikkaa se yhä vaan on meillä Viinijärven mökin saunan valaistuksessa. Lyhty vaan ikkunan ulkopuolelle ja kyllä hermo lepää. Suomalaismetsissä käytettiin öljylamppuja vielä 60 – luvulla. Kuvan lamppu on Ruotsista…
Matkamies
Ensio Immosen säveltämän laulun soittaa ja laulaa dir. mus. Pentti Tynkkynen. Matkamies
Lapsenlikkana
Maalla lapset joutuivat pienestä pitäen osallistumaan erilaisiin kodin askareisiin. Isolle siskolle lankesi usein perheen pienempien kaitseminen. Muistan aurinkoisen kesäpäivän 50-luvun alusta, olin silloin 4½ vuoden ikäinen. Äiti jätti minut pihalle vahtimaan vaunuissa nukkuvaa puolivuotiasta sisartani ja piipahti vähäksi aikaa lähimetsään…
Ihmeellinen isäni
Sotilaspukuinen nuori mies nojaa talvisessa maisemassa puun runkoon. Kuva oli suurennettuna lapsuuskotini seinällä. Joka joulu se sai havukehyksen ympärilleen. Samalla äitini kertoili tarinoita isästäni. Se mies oli täydellinen. Äitini kertomuksia ei osaa ihmetellä. Vain 25-vuotiaana hän jäi leskeksi kahden pienen…
Etelän valoissa
Elämän taipaleelta 2/2 Seuraavaksi en malta olla kertomatta omaa 55-vuotista työhistoriaani. Koetan kertoa sen melko supsikkaasti. Suurimmaksi osaksi työaikani on mennyt teollisuuden ympärillä Helsingissä. Ensimmäinen merkittävin työpaikkani oli Bensow Oy, jolla oli tytäryhtiönä Soliferin tehtaat, jotka tunnetaan parhaiten 60-luvulla mopoistaan,…
Talvi-iltojen öljylamppu
Elämän taipaleelta 1/2 Muistui tässä mieleen viime aikaiset sähkökatkokset. Kertoilen tässä oman tarinan 7 watin öljylampusta, joka palveli meidän Kenraalinkylän ensimmäisessä mökissä. Siellä oli vain yksi huone, jossa asuttiin vuodesta 1945 vuoteen 1951. Kun muutimme uuteen kotiin seuraavana vuonna, oli…
Kolmesti viikossa
Liikunta 2 Sovittuun aikaan menin sitten starttiopastukseen. Virttyneessä tummansinisessä collegeasussani ja hiukan ylipainoisena tunsin oloni hyvin epävarmaksi. Toinen opastettava, nuori hoikka nainen, oli pukeutunut vartalonmyötäisiin mustiin trikoisiin ja sieviin mustiin tossuihin. Janne oli laatinut meille kirjallisen harjoitusohjelman kahdeksalle laitteelle. Kokeilimme…
Minäkö kuntosalille?
Liikunta 1 On taas se aika vuodesta, kun lehdet ovat täynnä laihdutus- ja jumppaohjeita. Tuntuu että jokaisen itseään kunnioittavan kansalaisen pitäisi käydä kuntosalilla ja erilaisissa jumpissa muutaman kerran viikossa. Tutkimusten mukaan liikunta lisää onnellisuutta. Omalla kohdallani tuo onnellisuuden lisääntyminen riippuu…
Vuosi vaihtui Kiinassa
Vuosi vaihtui Kiinassa sunnuntaina 22.1. kello 18 Suomen aikaa. Jäniksen vuosi päättyi ja lohikäärmeen vuosi alkoi. Lohikäärmeen vuotta pidetään hyvän onnen vuotena, jolloin mm. vauvoja syntyy normaalia enemmän. Kiinalainen uusi vuosi eli kevätjuhla on kiinalaisen kulttuurialueen tärkein vuosijuhla, se on…
Hiljainen sukupolvi
Sotaorvot eivät olleet taustaltaan yhtenäinen ryhmä, vaan heitä oli kaikissa yhteiskuntaluokissa joka puolella maata. 1940-luvun vaihteessa syntyneitä lapsia on nimitettykin sotaorposukupolveksi. Kyseessä on ”hiljainen” sukupolvi, joka on jäänyt sotaveteraanien ja suurten ikäluokkien väliin. Sotaorpoja oli kaikkiaan 50 000 – 60…
Mummolaan
Täytyy vähän pehmentää tätä vaali-iltaa. Laitan ihania koirakuvia. Ne ovat lähdössä autolla tänne mummolaan (vai pitäisikö sanoa vaarilaan). Rotu on labradorin noutaja, toinen jo aikuinen ja toinen vähän yli puolen vuoden. Ovat jo monta kertaa Kuopiosta käyneet täällä Värtsilässä Kirstin…
Keskustelua kylätalosta
Monet keskusteluaiheet vellovat lehden palstoilla, mutta en ole pitkään aikaan löytänyt (vai eikö vain ole kohdalleni osunut) kylätalon kuulumisia. Haluaisinpa viritellä keskustelun taas! Edellinen loppui, kun innokkaimmat vaikuttajat saivat sanottua nimiehdotuksen. Siihenkö se talkoomieli loppui? Talo on erittäin hyvä kokoontumis-…
Värtsilässä, nimittäin
Vanha vitsi kertoo herrasta nimeltään Kauppinen, joka muutti Hämeenlinnasta Kuopioon. Kuopiossa häntä kutsuttiin, vaikka kuinka olisi nimeään tavannut ja selventänyt, Kaappiseksi. No tästä tuskastuneena Kauppinen muutti virallisesti oikeaksi nimekseen Kaappisen. Sen jälkeen häntä kutsuttiin vain Kuappiseksi. Kaappinen muutti takaisin mistä…
Punainen peräseinä
Tasakattoiset elementtikerrostalot ja omakotitalot valloittivat maan 70-luvun alkupuolella. Me maaltamuuttajat olimme jo lähteneet kaupunkeihin ja asutustaajamiin. Pääsimme muuttamaan ahtaista hellahuoneista ja vuokra- asunnoista uusiin, tilavampiin koteihin. Pula-ajan niukat värisävyt vaihtuivat runsaisiin väreihin ja uusiin materiaaleihin, 70-luku suorastaan räjäytti värit valloilleen.…
Emalituotteita
Wärtsilä-Yhtymän sulattimolla Uudessa-Värtsilässä toimi myös ainevarasto. Talo on vieläkin pystyssä. Sen hoitajana oli Erkki Koski, joka toimi myös palopäällikkönä. Ainevarastolla myytiin asukkaille mm. yhtymän emalituotteita. Aika taisi olla 50-luvun alkua. Kattiloita, kannuja, kulhoja, mukeja ja värillisiä lautasiakin. Ikuisiahan ne emalituotteet…
Kaustan rippis
Koska näissä Värtsin jutuissa on viime aikoina vilahtanut sekä Kaustajärven koulun että Ikosen Leenan nimi, muistin että minulla on muutama valokuva, josta löytyvät molemmat vuonna 1970. Kyseessä on Kaustajärven koulun rippikoululeiri 1.–10.7.1970. Jos oikein muistan, tämä leiri oli järjestyksessä toinen,…
Kaapin tarina
”Kaho alas rappusille! Nyt ne tul` minnuu hakemaan.” Samalla hetkellä äiti näki joukon valkopukuisia enkeleitä, jotka sulkivat kuolevan silmät. Lempeämpää kuolemaa kuin Väinö-enollemme, ei kukaan voi toivoa. Tyynesti ja masentumatta enoni kantoi sairautensa taakan. Kevään 1931 koittaessa hän nukahti rauhallisesti…
Eilisen johdosta
Huomasin maanantaina vasta illalla, että on monen tutun nimipäivä, jospa vielä kerkeisin onnitella Ilmari Majoista, Ilmari Väänästä ja kaikki suvun Ilmarit , joita on paljon Veli Ilmari , Ilkka Ilmari, Paavo Ilmari ja Seppo Ilmari. Liekö nimet loppuneet Sepon vanhemmilta,…
Nilippukelejä
Eihän tuosta ole vielä vuottakaan, kun saapastelin römppäkeleissä ennakkoäänestämään. Tuolloin ounastelin, että saattaisin äänestää vahingossa Römpän ukkoa (kts Värtsi ”Römppäkelit”), jos en pitäisi varaani. Tänä talvena on pitänyt nilippukelejä, ei tiedä onko talvi tulossa vai menossa. Niinivaaran rinteillä lenkkeillessä on…
Värtsilän murre
Suusta päästellään puhetta jos jonkinmoista, no välillä tietysti myös sitä avaamatta eli näin näppäinten kautta. Värtsilässä sitä päästeltiin ennen vanhaan paikallisella, rikkaalla ja mukavalla murteella. Taisi hieman vaihdella jopa kylittäin. Paikalliseen murteeseen on osaltaan vaikuttanut Värtsilän sijainti pitkäaikaisella ja monimuotoisella…
Minne jätepaperit?
Äskettäin vein jätepaperia teatterin keräyspisteelle, mutta yllätys yllätys, paperinkeräyslaatikot olivat kadonneet. On kuulemma ihan oikeasti poistettu kaikki entiset paikat. Uusi ainut paikka on Värtsilän koulun ekopisteen takana, jossa voi lajitella kartongit ja paperit omiin jättölaatikoihin. Se siitä, mutta kuinka moni…
Kiiltomusta
Värtsissä ollut tarina Nimetön pässi sai taas mielikuvitukseni liikkeelle. Mökillä on viikonloppuisin postilaatikolle pari kilometriä suuntaansa, joten tuota matkaa taivaltaessa ehtii kummasti ”laskea lampaita”. Eipä siinä takaisin tultua malttanut oikein soppakattilaa tulelle laittaa, kun oli jo kiirehdittävä koneelle… Pässinpäitä Lammassaari…
Nimetön pässi
Lyhyestä virsi kaunis. Tämä virsi on kyllä lyhyt, mutta ruma. Pässi tuli pakettiauton lavalla syntymäkodistaan. Matkaa oli vain muutama kilometri. Se oli varsin soman näköinen elukka mustine silmänympäryksineen. Otus peri sian karsinan. Aitauksessa kasvoi nuori koivu. Lammashan on laumaeläin. Liekö…
Wärtsilä Aktiebolag
Wärtsilä (saha) perustettiin 1834, jolloin Karelian maakunnan Kuvernööri hyväksyi sahan rakentamisen. Saha rakennettiin Tohmajärwen Pogostalle Jänisjoen varteen. N. L. Arppe osti sitten sahan 1836. Arppe oli kauaskatseinen taitava liikemies. Hän osteli mm. Wärtsilästä ja Tohmajärveltä puutavaraa, sekä metsätiloja maapohjineen. Osa…
Toivo ”Topi” Varonen
Topi Varonen palveli sodassa pioneerina, mikä ei liene ollut niitä helpoimpia hommia. Jos pioneerin puuhia ei ollut, passitettiin mies etulinjaan. Monta juttua tuli kuunneltua kamarin oven raosta, kun veteraanit muistelivat menneitä. Vanhoilla päivillä tuli vielä markkinamies ja kauppasi kirjan Suomen…
Koira nimeltä Missi
Aprikoosinvärinen villakoira odotti emäntänsä kanssa eläinlääkärin vastaanottotilassa. Missi, kuten Anna Toppari häntä kotoisasti nimitti. Koiran keho vavahteli ajoittain hieman, se pelkäsi. Missi tiesi kokemuksesta, että juuri tältä haisevassa paikassa sattui aina kipeästi. Eläinlääkärin tiloissa oli muitakin eläinpotilaita, ja lääkäri oli…
Pääskysiä
Värtsilästä on tullut vähintäänkin maankuulu Sääperin lintujärven ja rantaniittyjensä ansiosta. Ihan kuten olemme saaneet Värtsistäkin monesti lukea ja nautiskella hienoista lintukuvista. Itse olen suorastaan kehno lintujen tunnistamisessa. Sama pätee lintujen elinoloihin ja yleisyyteen sekä muihin tapoihin. Nuoruudesta ovat kuitenkin jääneet…
Sillisalaattia
Loppiaisruokien höysteeksi ajattelin ostaa rosollia. Pyörin aikani eräässä Tohmajärven kaupassa ja lopuksi kysyin myyjältä, että minkä otsikon alle kyseinen eines on sijoitettu. ”Rosolli ei kuulu enää joulun jälkeen tuotevalikoimaamme”, kuului kohtelias vastaus. Harmi, minun valikoimaani se olisi sopinut erittäin hyvin…