Kategoria: Lukijoilta

Löytyykö 1960-luvun kartan tekijää?

Täällä Värtsissä on esitelty hienosti vanhan Värtsilän kartta vuodelta 1940. Samoin on ollut kiitettävästi tuohon paikkaan ja aikaan liittyviä muisteluksia. Hämmästyttävää suorastaan, että noinkin vanhoja asioita vielä saadaan virkeämuististen ansiosta talteen ja tietoomme. Tietenkin myös tehtyjä dokumentteja hyödyntäen. Kiitos siitä.…

Share

Savutupia

  Tellervon savupirttijuttua lukiessa tuli mieleen, että savutupia on säilynyt Ruotsin ja Norjan suomalaismetsissä kymmenittäin. Kuvassa 1800- luvulla rakennettu Ritamäen savupirtti, jossa suomenperäisiä asukkaita asusti vuoteen 1964 saakka. Paikka on Torsbyn kunnassa Norjan rajan tuntumassa. Herttaisesti oli ikkunalaudoilla pelargooneja ja…

Share

Rusokirsikka

Rusokirsikka ( Prunus sargentii ) avasi kukkasensa äitien kunniaksi Mäkelänrinteen uimakeskuksen puistossa Helsingissä. Hyvää loppukevättä värtsiläisille toivottelee Olarin Paavo.

Share

Äideistä sanottua

  Kaikesta, mitä olen tai toivoisin olevani, olen velkaa kultaiselle äidilleni. – Abraham Lincoln Äitini rakasti minua hyvin paljon, valtavasti. Olen työskennellyt kovasti ollakseni oikeutettu siihen. – Marc Chagall Äiti voi korvata kenet tahansa, mutta kukaan ei voi korvata äitiä.…

Share

Äitienpäivä

Äiti: kaunein sana ihmiskunnan huulilla. Kahlil Gibran. Toukokuun 2. sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksessa. Jarvisin ehdotuksesta 12. toukokuuta 1907…

Share

Kohta kauneimmillaan

Hei kaikki äidit äitienpäivänä, ja tervehdys myös muille lukijoille. Niin se kevät jää kohta taakse ja ruvetaan oottelemaan taas sitä syksyä ja pitkää talvea. Onhan tässä välissä vielä se kesäkin. Toivotaan ainakin, että se ois sopivan lämmin, jotta luonto antais…

Share

Käpyseni

Männyn käpyjä kerättiin joinakin talvina ahkerasti. Hakkuutyömaita ei juuri ollut tiedossa, että olisi päässyt maasta käsin käpyjä latvuksista poimimaan. Niinpä niitä kerättiin kiipeilemällä kasvaviin puihin. Jokamiehen oikeudella, joka taisi noihin aikoihin olla nykyistä suuripiirteisempi. Kiipeiltiin siellä, missä saalista näytti olevan…

Share

Tukkijoella

Vielä yksi muistelus tukin uitosta, vaikken itse mukana ollutkaan muuta kuin pikkutyttönä katsojan ominaisuudessa. Ryösiönjoki virtasi aivan kotini lähellä, Karijoeksi olimme sen ristineet ja joen siltaa kutsuimme ja kutsun edelleenkin Karinsillaksi. Keväisin, kun uitot alkoivat, joki oli täynnä uittopuuta solumassa…

Share

Pesäpalloa

Olikohan Värtsilän kunta yksin tai yhdessä Kisan kanssa saanut 50-luvulle tultaessa tehdyksi kirkon alapuolelle mielestäni ajankohtaan nähden hienon ja monipuolisen urheilukentän. Tieyhteys kentälle ei ollut kehuttava, pysäköintitiloista puhumattakaan. Eihän tuohon aikaan paljon autoilla liikuttu, eikä varsinkaan urheilemaan. Joskus vain oli…

Share

Kirsikankukkia

Onnea ja menestystä jatkossakin hyvinvoivalle ja suuren suosion saavuttaneelle Värtsille. Kiitokset toimittajille ja kaikille ahkerille avustajille. Sain Värtsistä vinkin viime syksynä kehoituksella “jos joskus et tiedä mitä tekisit, niin vilkaiseppa Värtsiä”. Vilkaisin ja siitä saakka Värtsi on kuulunut jokaiseen päivääni,…

Share

Vappukukkia

Tuli tuossa mieleeni, että ennen vanhaan myytiin sellaisia pieniä muovisia vappukukkia. Koetin juohutella, että minkä hyväksi niitä myytiin. Piti ottaa google avuksi. Wikipedia kertoo asian kolmella lauseella: “Vappukukka on pieni muovinen rintaneula, joita myydään keväisin vapun alla. Sen myynnistä saaduilla…

Share

Osuuskauppajuhlat

Isäni oli 1935-1952 Kaurilassa Osulan myymälänhoitajana. Liekö ollut vuosi 1937, kun hän oli järjestämässä työväentalolla osuuskauppajuhlia. Kaurilassa ei ollut silloin vielä sähkövaloja. Elokuvakonetta varten sähkö saatiin kuorma-auton takapyörän alle sijoitetulla, auton pyörittämällä generaattorilla. Valkokangas laitettiin näyttämön etureunaan, joten elokuvan tapahtumia…

Share

Lintutornin liepeillä

Lienee ainakin kymmenen vuotta siitä, kun eräs tuttavani oli ajellut perheineen lenkin Joensuu-Ilomantsi-Värtsilä-Joensuu. Innoissaan hän kertoi minulle: “Et usko kuinka hämmästyimme, kun tulimme metsäisen taipaleen jälkeen korkealle mäelle (Miljoonakallio) ja eteemme avautui näkymä Värtsilän laaksoon!” Uskoinhan minä, sillä olen kokenut…

Share

Kellohame heilahti

Värtsissä ollut kirjoitus “Kauppoja kylillä” sai minut muistelemaan osuuskauppajuhlia 1940 – 1950 -luvuilla. Kylillä oli vähän tapahtumia ja jos oli, niin väkeä oli yleensä tungokseen saakka. Kauppojen tilat olivat olemattomia, joten juhlat pidettiin jossain muissa rakennuksissa. Muistissani on ainakin Patsolan…

Share

Sota-ajan töitä

Ennen oli tapana sanoa: ”Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään!” Aika raa´asti sanottu. Siitä huolimatta muistelen töitäni jatkosodan aikana kesällä 1942. “Jänisjoen uittoa” kirjoituksen kommentissa kerroin uittokokemuksistani vuoden 1942 keväällä. Se oli myös ensimmäinen todellinen työkokemukseni. Työ kuitenkin loppui, kun…

Share

Kuka törmäsi?

Kevään merkkejä se on kai siilikin. Lankalauantaina siili rapisteli Niiralassa tontin reunamilla kuivien puunlehtien seassa etsien syötävää. Toisen luontohavainnon kuulimme ja näimme ikkunan alla. Kuului törmäys – lintu lensi ikkunaan. Se oli reilusti pikkulintua isompi ja muutenkin erikoinen ilmestys. “Filmiryhmä”…

Share

Pääsiäispostia

Suomessa on lähetetty pääsiäiskortteja noin sataviisikymmentä vuotta. Kuvan kortti on 51-vuotias. Kortti on leimattu Hyrylässä 11.4.1960. Vastaanottaja on syntyisin värtsiläläinen, Onttolassa asepalvelustaan suorittanut jääkäri. Tarkempi osoite oli 4/P-KR, Onttola. Hyrylä tuo mieleen “Hyrylän hävittäjät”. Hyrylässä oli suuret soranottoalueet, joista ajettiin…

Share

Kesää kohti

Iloiset pääsiäisterveiset täältä Luutalahdesta. Kevät on harpannut pitkillä askelilla kesää kohti. Niin sanottu kelirikkoaika on myös kalastuksen kannalta. Täytyy vaan viskata katiska puronsuuhun, kun jäät alkavat periksi antaa. terv. Hilve ja Kalle + karvakorvat

Share

Pääsiäisiloa

Hyvää pääsiäistä kaikille Värtsin lukijoille ja tekijöille lähellä ja kaukana. Oheisen kortin sain 50 vuotta sitten eräältä kotikylän tytöltä, joka oli silloin opiskelemassa Kylänlahden kristillisessä kansanopistossa. Pääsiäinen oli vuonna 1961 hieman aikaisemmin kuin tänä vuonna. Maaliskuun viimeinen päivä oli pitkäperjantai.…

Share

Katsinveistoa

Jo ihan pikkunassikkana joutui ainakin enimmät leikkikalut rakentelemaan itse. Jälkeenpäin ajatellen se kiistatta oli rakentavaa. Eihän ne mitään värikkäitä, hiottuja tai virtaviivaisia olleet, mutta tarkoituksensa ajoivat hyvin ja hyvä mielikuvitus täydensi loput. Lähinnä ovat jääneet mieleeni sen hetkisen unelma-ammatin tarvekalut,…

Share

Nuoruutta Värtsilässä

Nuoruus Värtsilässä (ikävuodet 13-18) poikkesi varmaankin paljon samanikäisten paikallisten nuorten elämästä. Asuin Kaurilassa, kävin oppikoulua Joensuussa. Koulukortteerit vaihtuivat syksyn keväin. Koulutyö ei erikoisemmin kiinnostanut, vapaa-aika ja kesätyöt kylläkin. Keväällä 1942 uittotyö Kutsun Kangasjoella, maataloustyö ukkini maatilalla Kakussa, ja “topparoikkaa” rautatietä…

Share

Osumatarkkuutta

Pienille pojille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Joitakin kolttosia tehtiin tarkoituksella, mutta kyllä tahattomiakin vahinkoja sattui. Kaustajärven koulun ja rajavartioston välille, tien varteen, oli jäänyt purkamatta puhelinlinja. Se oli käyttämätön jäänne ajalta, jolloin vartioasema oli sijainnut koululla. Eräänä syksyisenä päivänä kisasimme…

Share

Pääsiäisenä palkoille

Virpoja saattoi saada palkaksi vehnäkakkaran eli pullan, jonka huolehtiva emäntä oli paistanut jo lauantaina siltä varalta, että virpojia sattuu tulemaan. Jotkut virpojat osasivat varautua siihen, että virpopalkka maksettiin vasta viikon päästä pääsiäisenä. Sanottiin “Tule piässiissä palakoilles.” Entisissä rajapitäjissä, esim. Suojärvellä…

Share

Onnittelut

Paljon onnea Mirja! Tuskinpa kuvassa olevat entiset tai nykyiset Värtsilän kirkkokuorolaiset panevat pahakseen, jos onnittelen Sinua koko kuoron nimissä. Kuvassa olemme matkalla jossain Ruotsissa tai Norjassa. Siellä taidat olla Sinä niin kuin minäkin – ja vieläpä ihan vieretysten. Alpoaatos

Share

Piano soi

Kenraalinkylässä opettajana ollut, nykyisin Lappeenrannassa asuva Asko Pesonen on koonnut pianosävellyksiään 90-sivuiseksi kirjaksi, jonka nimi on ”Piano soi Karjalan ja Kainuun kylissä”. ”En ole säveltäjä, mutta intohimoni on leikkiä nuoteilla, ja se antaa minulle elämän sisällön”, toteaa Pesonen, jonka lapsuuskylä…

Share

Pellavaista

Monenmoista rituaalia tarvittiin ennen vanhaan pellavaa kylvettäessä. Kylvön suorittivat miehet valkoinen pellavapaita päällä. Puhella ei saanut. Naiset tulivat taaempana juhla-asuissaan. Puhekielto koski heitäkin. Saattueella muka estettiin pellavan lakoaminen. Pellava kylvettiin niin tiuhaan, että lude pääsi harppaamaan siemeneltä toiselle, eivätkä varpaat…

Share

Virboi varboi

Kaikki kellot on jo siirretty kesäaikaan. Biologinen kello ei tahdo siirtyä samassa tahdissa. Kirkonkellot kumahtivat soimaan samalla, kun painoin kotimme ulko-oven kiinni. Läheiseen Pielisensuun kirkkoon on askelmittarin mukaan vain reilut 400 askelta. Viikonloppuisin aamulenkille lähtiessä tai sieltä palatessa kirkonkellojen kumahtelu…

Share

Männyttä aikoo

Palailin koulusta kävellen kevättalvella vahvojen lumien vielä vallitessa. Aurinko tosin oli jo korkealla, lämmitti mukavasti. Tiellä oli joitakin sulapaikkoja. Matkantekoon eivät sukset enää käyneet, mutta ei vielä pyörälläkään päässyt. Siinä Sääperintien vasemmalla laidalla kasvoi houkuttelevan näköisiä nuoria mäntyjä, sellaisia neljän-viiden…

Share