Kategoria: Historia

Raportti sähköistämöttämistä kylistä 1979 Kuhmon Vartiuksessa

Sähkö on päivän puheenaiheena Suomessa. Sähköpula ja sähkön säännöstely. Mielenkiintoinen dokumentti vuodelta 1979 Kuhmosta jossa oli pärjättävä rajaseuduilla omavaraisesti ilman valtakunnanverkon sähköä. Sähköjä asukkaat kyllä tarvitsivat kipeästi, mutta rajaseudun alueelle eivät varat sähkäverkon rakentamiseen tahtoneet riittää valtiolla. Tässä meille 2000…

Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä osa 1.

Olen tutustunut jälleen kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen verkkopalveluun osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ja hakenut kaikkea Värtsilää koskevaa ilmoittelua ns. tarkalla kammalla ja aikaani säästämättä. Aiemmin Värtsissä on nähty mm. Ab Wärtsilä Oy:ta koskevia lehtijuttuja ja mainoksia, mm. jutussa https://vartsi.net/2021/02/12/historiallinen-aanitallenne-vierailu-wartsilan-tehtailla-kevaalla-1934/ Vanhimmat sanomalehdet ovat julkaistu…

Kalle Viherpuu Värtsilän Työväen näyttämöllä.

Löysin digi.kansalliskirjaston aarteista useita artikkeleita Värtsilän työväen näyttämön johtajana/ohjaajana toimineesta Kalle Viherpuusta. Jutut julkaistu Työväen Näyttämötaide lehdissä vuosina 1937, 1938 ja 1939. Kalle Viherpuu esiintyi monissa tunnetuissa Suomi filmeissä, esim. Tukkijoella ja Kaunis Veera. Lisätietoja Kalle Viherpuusta Wikipediasta. Työväen Näyttämötaide…

1930-luvulla otettujen ilmavalokuvien näyttely Värtsilän koululla.

Värtsiläpäivillä on nähtävillä harvinaisia, ennenjulkaisemattomia Puolustusvoimien kuvaamia ilmavalokuvia Värtsilästä 1930-luvulla. Näyttelyn kuvat omistaa Sotamuseo. Kuvat ovat A3 kokoisia, mustavalkoisia ja tarkkoja resoluutioltaan. Tässä muutama kuva ennakkoon Värtsin lukijoille. Alla oleva kuva on otettu 30.6.1937. Kuvassa oik. alareunassa näkyy selkeästi Värtsilän…

Korvapuusti

Tunnetko paikan? Tämä kahvila EI OLE Värtsilässä eikä Tohmajärvellä,mutta tiedätkö missä se on ? Saa arvatakin. Olen pyyhkinyt päivän tarjoukset pois taulusta, etten syyllistyisi mainostamiseen

Kirkon kellotapulin portti

Pohdiskelimme luokkatoverini ja Värtsilän kotiseutumiehen Tapani N:n kanssa missä mahtaa olla kirkon kellotapulin portti. Näkö ja tunnemuistini väittää minulle itsepintaisesti että kellotapulin sisäänkäynnissä olisi ollut aikoinaan rautainen portti. Rakenteissa olevat saranan tapit tukevat tätä epävarmaa muistikuvaa. Käännyn tässä nyt Erkin,Jussin…

Historiallinen videotallenne vierailusta rajantakaiseen Värtsilään 15.7.1989.

Video Suomen Värtsilän kunnan ja kuntalaisten ensimmäisestä vierailusta Neuvostoliiton nyk. Venäjän Värtsilään 15.7.1989. Vuonna 1989 rajanylitys tapahtui erikoisluvilla. Mukana matkalla Värtsilän kunnan edustajia, mm. kunnanjohtaja Asko Vatanen, valtuuston puheenjohtaja Pertti Purmonen, Tarmo-Oskari Ruotanen, Oiva Tikka, Uuno Matikainen, Markus Kontiainen sekä…

Ilmakuva Värtsilästä vuodelta 1939

Kuvat: Värtsiläisten seura. Kuvat julkaistu alunperin kommenttina Värtsin jutussa Uudenkylänlampi: Tuhansien pesäpaikka liittyen Uudenkylänlampeen. Kuvaa tarkemmin katsoessani huomioni kohdistui v. 1939 ilmakuvassa näkyviin rakennuksiin. Kunnantilan ent. navetan tunnistin jossa mm. Värtsilän kesäteatteri toimii nykyisin, sekä entisen kansakoulun, sittemmin Värtsilän kirjastona…

Haponoja ja Sääperin säännöstely

Kävin tänään kuvaamassa Haponojaa. Haponojan silta sijaitsee Kososen Sepon ja Kirstin talon kohdalla Hiidenvaarantiellä. Isälläni oli soutuvene Haponojalla, lähellä Sääperinjärveä. Kävin joskus ongella isän veneellä. Mistähän lienee nimensä saanut Haponoja? Löysin Värtsin arkistosta jutun jossa oli kuva hienosta kivisillasta. Muistaako…

Ostokorttien aikaan 3

Pula-ajan korttipeliä Teksti: Hilkka Partanen Kiitokset Alpolle ostokortin kuvastaSepä herätteli muistoja tästä korttipelistä, jota käytiin sota-aikana ja sen jälkeen vuositolkulla. Olin silloin kaupassa töissä ja tämä koko Suomen kattava ”korttipeli” tuli enemmän kuin vain tutuksi. Meillä myymälän tytöillä oli pikku…

Ostokorttien aikaa 2

Yleistä Omaa kokemusta tästä korttiajasta ei juurikaan ole, mutta toisten kirjoituksia selaillessa saa sen käsityksen, että onpa ollut kaupanteko monimutkaista. Valtavalla kiireellä luotu korttien käsittelysysteemi olisi nykyisellään vaatinut jo monipäiväisen koulutuksen jatkokursseineen. Artikkelin tiedot on keräilty lähinnä Wipediasta sekä Kansalliskirjaston…

Rippikoulukuva Värtsilästä vuodelta 1938.

Kuva Einari Kuosmasen perhealbumista, rippikoulukuva vuodelta 1938, joka on otettu Värtsilän kirkon edessä. Löysin aiemmin Värtsistä rippikoulukuvia samalta 1938 vuodelta, mutta siellä mielestäni oli eri henkilöitä kuvassa. Onkohan jollakin väärä vuosiluku vai onko samana vuonna ollut useampia rippikouluja? Nämä rippikoulun…

”Mannerheimin jalanjäljillä” Pekka Visurin luento Kaurilan kylätalolla 18.7.2021

Tänään, heinäkuun 18. 2021 tulee kuluneeksi 80-vuotta siitä, kun marsalkka Mannerheim seurueineen oli vastaanottamassa saksalaisen 163. divisioonan ohimarssia Kaurilassa. Tapausta muisteltiin Kaurilan kylätalolla, jossa luennoi valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri. Esityksen aiheena on JATKOSODAN ALKU POHJOIS-KARJALASSA 1941: KAURILAN OHIMARSSI. Pitkään…

Majoisten sukukirja julkistettiin lauantaina 10.7.2021

Helteinen lauantai-iltapäivä kokosi liki neljäkymmentä Majoisten sukuseuran jäsentä kauan odotetun sukukirjan julkistamistilaisuuteen joka pidettiin kulttuurikeskus Ahjossa Tohmajärvellä. Sukuseuran puheenjohtaja Matti K. Majoisen avauspuheen jälkeen, kertoilivat kirjatoimikunnassa mukana olleet Eeva-Riitta (Evita) ja Kaija Majoinen kirjan sisällöstä, sen tekemisestä ja taustoista. Majoisten…

Videotallenne ja kuvia: Raskas Patteristo 1:n 80v. muistomerkin paljastusjuhla Kaustajärvellä 4.7.2021.

Raskas Patteristo 1 perustettiin Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa kesäkuussa 1941. Se oli perustettaessa Päämajan alainen patteristo. Henkilöstö koostui pääasiassa Kurikkalaisista ja lähipitäjien miehistä vahvuuden ollessa 517 miestä. Patteristo oli moottoroitu. Tykkien vetäjinä käytettiin uusia Citroën T-45 kuorma-autoja. Patteristo ei kuulunut orgaanisesti mihinkään…

Kaupallisia palveluja Värtsilän sivukylillä

Isäni Otto toimi 1940-60 -luvulla pientilallisen työnsä ohella kyläsuutarina. Kenkien korjaamista ja uusien valmistamistakaan en silloin bisnekseksi ymmärtänyt, meille lapsille hänen keskittynyt työskentelynsä oli kuitenkin äärettömän kiinnostavaa seurattavaa. Suutarina työskentely oli aikansa yritystoimintaa ja toi perheelle leivän jatketta, ehkä voitakin…