Kategoria: Historia

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…

Share

Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta

Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…

Share

Sotavankileiri 10? kysymys lukijalta

Hei! Osaisiko joku Värtsi-sivujen ylläpitäjä auttaa, sillä etsin tietoa missä sijaitsi Värtsilässä ollut sotavankileiri 10 ja sen hautausmaa Pussipohjassa? Löysin sivuiltanne kirjoituksen jossa mainittiin että leiri olisi ollut Juvanjoen sillankorvan luona. Osaako joku kertoa tarkemmin, etenkin hautausmaasta? Missä se on…

Share

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä. Osa 3

Niiralan Sahan historiaa ja toimintaa 1953-55, Juho Hiltusen johtamassa yrityksessä. Pauli Hiltusen, Juhon pojan, muistelmina. Tämän artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa (Värtsi 13. ja 14.1. 2015) käsittelimme sahan toimintaa yleisemmässä asiayhteydessä sekä asuinpiiriä Niiralan Hovissa Hiltusen perheen näkökulmasta. Tämä täydentävä osio…

Share

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 2

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 2: Arkea Sahan ja Niiralan Hovin piirissä Juho Hiltunen vietti 50-vuotispäivinään Värtsilässä 21.9. 1954. Hänen johtamansa sahayritys Niiralan hovissa oli täydessä vedossa ja tilauksia riitti isoille asiakkaille. Näihin kuului mm. Enso-Gutzeit, jonka silloinen johtaja kävi onnittelukäynnillä…

Share

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 1

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 1: Niiralan Saha ja Mylly Värtsilän kunnanhallituksen kokous 10.10.1953. Esiteltiin sahatyönjohtaja Juho Hiltusen lehti-ilmoituksen perusteella jättämä sahan ja myllyn vuokratarjous. Merkittiin, että tarjousten jättöaika päättyy 15.10.1953. Tarjouksen tutkittuaan päätti kunnanhallitus yksimielisesti ehdottaa valtuustolle, että saha ja…

Share

Kekrijuhla

      Kekrijuhla   Kekrijuhlassa on huomattava tuo muinaisten pakanallisten juhlain yleinen ominaisuus, juhla- ajan epämääräisyys. Sen lisäksi tulee vielä varsinkin vielä myöhemmässä Kekrijuhlan vietossa ilmi se seikka, että siihen näyttää yhtyneen useamman nimisiä eri juhlia niin kuin Jakoaika,…

Share

Wärtsilän rautatehdas

En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän…

Share

Värtsilän valtaus v. 1918

Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…

Share

Pikakurssi Värtsilän historiasta

Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta…

Share

Kukkovaaran kuusi muistelee

Kun olin ihan vaivaiskoivun kokoinen .. ajattelin siellä pimennossa että voi kun joskus olisin yhtä iso kuin nuo toisetkin.. Kaikki muut puut olivat isoja ja kehuivat hienoja näköaloja sieltä korkeuksista. Sanoivat minulle, että hekin ovat olleet joskus yhtä pieniä kuin…

Share

Kylä kukoisti

Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa…

Share

Silloin kun pressa kävi…

Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle…

Share

Arvojärjestystä

Uusi-Värtsilän kylällä 50-luvulla suurin osa väestöstä oli Värtsilä-yhtymän tehtaan töissä ja asui tehtaan vuokra-asunnoissa. Riippuvuussuhde siis oli työnantajaan ja sen edustajaan huomattava. Tämä kaikki heijastui aikuisten puheiden kautta myös meihin lapsiin. Ymmärsimme selvästi, kuka oli se kaikkein korkein asioista päättäjä…

Share

Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten

Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski,…

Share

Pikkupoikien Uusi-Värtsilä

Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen…

Share

Kissankokoisin kirjaimin

Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…

Share

Valkoinen talo

Värtsissä on viime aikoina kerrottu erilaisista rakennuksista. Mielenkiintoisimmasta päästä lienee ns. Valkoinen talo, joka on jykevänä seisonut Jänisjoen partaalla 80 vuotta. Valkoinen talo valmistui 1931 kunnalliskodiksi. Se rakennettiin tiilestä, rapattiin ja maalattiin valkoiseksi. Talossa oli kaksi asuinkerrosta ja kellari, jossa…

Share

Patsaan tarina

Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille. Karjalan Liitolla oli tapana…

Share

Presidentti Wärtsilässä

Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei…

Share

Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa…

Share