Kuvan lähetti Tapani Näätänen Klikkaamalla linkkiä, pääset lukemaan artikkelin pdf -muodossa.
Kategoria: Historia
Kauppias Aleksi Irtola
Aleksi Irtolan perhe asui Valkoisella talolla ensimmäisen kerroksen keskellä olevassa suuressa takkahuoneessa joka oli ollut kunnalliskodin aikaan ruokalana. Irtoloiden kotikielenä oli venäjä. Irtolalla oli ollut kauppa rajan takaisessa Värtsilässä ennen talvisotaa. Aleksi Irtola oli pikkupappa Ustinoffin poika. Aleksin vaimo Valentina…
Semaforin alla
Kun jokin aika sitten katselin kaavaluonnosta Niiralasta, siinä oli ehdotettu suojeltavaksi kohteeksi VR:n asuintalot Jänisjoen rannassa. Värtsilän vankka kotiseutumies, luokkatoverini alakoululuokilta, oli löytänyt vanhoja valokuvia ja lehtileikkeleitä noiden talojen rakennusajoilta. Sanomalehti Karjalainen kirjoitti syksyllä 1956 että Niirala on muutettu toukokuun 15 päivä…
Hello Elisabeth! Dokumentti kuningatar Elisabet II:n vierailusta Suomessa 1976.
Raportti kuningatar Elisabet II:n ja Edinburghin herttua Philipin vierailusta Suomeen vuonna 1976. Vierailua isännöi Suomen presidentti Urho Kekkonen. Toimittajina Mirja Pyykkö ja Armi Kyynäräinen. (3.6.1976). Julkaisija Yle Areena. Katsottavissa vain Yle Areenassa. Klikkaa tästä https://areena.yle.fi/1-50104631
Elä paremmin sähkön avulla. Opetusfilmi vuodelta 1959.
Sähkö on näppärä vastaus moneen arkipäivän pulmaan. Yhä useammat suomalaiset elävät paremmin sähkön avulla, vakuutellaan 1959 valmistuneessa filmissä.
Kaasuauto (puubriketistä kaasua). SF lyhytkuva vuodelta 1938.
Suomen Filmiteollisuuden lyhytkuva opetusfilmi puukaasuautosta vuodelta 1938. Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin – ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa. Videon julk. YouTube kanava: Sampo. https://www.youtube.com/channel/UCeRqhAlqVJUDlTk6S4E0iuw
Karjalaisten sijoittuminen sodanjälkeiseen Suomeen. Maanhankintalaki (MHL) vuonna 1945.
Vuoden 1946 ruotsalaisalueen asuttamislain mukaan kielimuutos sai olla enintään 2 %. Tiloja joista voitiin pakkolunastaa alueita piti olla kooltaan vähintään 25 ha. Pohjanmaan ruotsalaisalueella ei juurikaan ollut tällaisia tiloja ja alueella ei ollut myöskään kartanoita joista olisi voitu maita lunastaa…
Ilomantsilaisten evakkotie Savoon syksyllä 1939 ja kesällä 1944
Juulia Hiljasen evakkomatka Salmen kylästä
Laatokan pohjoisosassa sijaitsevasta Salmen kylästä kotoisin olevan Juulia Hiljasen tarina evakkomatkasta joka kuljetti hänet lopulta Lapinlahden Alapitkän kylään. Video: Savolainen Videoarkisto. Kuvaus ja editointi: Hannu Räisänen Tilaaja: Maaningan kunnankirjasto Testext Oy 2007
Eino Huovinen muistelee monivaiheisia evakkomatkoja Karjalan Soanlahdesta lopulta päätyen Ylivieskaan.
Sodan alettua tällöin 15 vuotias Eino muistaa pommikoneiden ylilennot Soanlahden kohdalta Värtsilää kohti, jota ne olivat matkalla pommittamaan. Ensimmäinen evakkomatka kulki Tohmajärven kautta ensin Valtimolle, sieltä Konnevedelle kesäksi 1940 ja lopulta Vieremälle keväällä 1941. Rauhan synnyttyä paluumatka kulki Iisalmesta junalla…
Vesku Loiri ja Katri Helena BumtsiBumissa vuonna 1998
Hyvää mieltä musiikista! Muistatko leikkimielisen musiikkiohjelman nimeltään BumtsiBum. Löytämäni YouTube tallenne vuodelta 1998 tammikuun ohjelmasta jossa kilpailevat Katri Helena ja Vesa-Matti Loiri ja toisessa joukkueessa Pasi Kaunisto ja Kaija Pohjola. Ohjelman juonsi Marco Bjurström. Joukkueiden johtajina/pianisteina toimivat Seppo Hovi ja Esa Nieminen,…
Algoth – Kapinallinen kynämies lauantaina 10.9.2022
Tohmajärvi-Seura on kutsunut tutkija Marko A. Hautalan pitämään esitelmän kirjoittamastaan Algoth Untolan elämänkerrasta. Hautalan kirjoittama ja Warelia kustantamon v. 2021 julkaisema Algoth – Kapinallinen kynämies, Algoth Untolan merkillinen elämä, on merkittävä kulttuuriteko. Tapahtuman yhteydessä Warelia kustannus myy julkaisu alennettuun 30 €…
Vesivoimalla sähköä. Kemijoen ja Jänisjoen voimalaitoksien historiaa.
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Suomessa on vesivoimalaitoksia noin 250 kpl, ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2020 vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli…
Videot: VR:n väkeä 1955, Junamatkan hurmaa 1968 ja Rautatieläiselämää
Video RavemaZ https://www.youtube.com/watch?v=IdO52ngjo0w Video: RavemaZ , https://www.youtube.com/watch?v=t6dEFYNbznk video: RavemaZ Videot Värtsiin laittoi Eira
Raportti sähköistämöttämistä kylistä 1979 Kuhmon Vartiuksessa
Sähkö on päivän puheenaiheena Suomessa. Sähköpula ja sähkön säännöstely. Mielenkiintoinen dokumentti vuodelta 1979 Kuhmosta jossa oli pärjättävä rajaseuduilla omavaraisesti ilman valtakunnanverkon sähköä. Sähköjä asukkaat kyllä tarvitsivat kipeästi, mutta rajaseudun alueelle eivät varat sähkäverkon rakentamiseen tahtoneet riittää valtiolla. Tässä meille 2000…
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1935-1939 luku, osa 3
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1940- luku, osa 4
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1930-1934 luku, osa 2
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä osa 1.
Olen tutustunut jälleen kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen verkkopalveluun osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ja hakenut kaikkea Värtsilää koskevaa ilmoittelua ns. tarkalla kammalla ja aikaani säästämättä. Aiemmin Värtsissä on nähty mm. Ab Wärtsilä Oy:ta koskevia lehtijuttuja ja mainoksia, mm. jutussa https://vartsi.net/2021/02/12/historiallinen-aanitallenne-vierailu-wartsilan-tehtailla-kevaalla-1934/ Vanhimmat sanomalehdet ovat julkaistu…
Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä
Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä. kuvat 1930-luvulta Värtsilästä. Järj. Aulis Kosonen, Värtsiläisten Seura ry. Tähän Värtsin juttuun on lisätty alkuperäiset kuvat joita voi suurentaa ruudulla.
Kalle Viherpuu Värtsilän Työväen näyttämöllä.
Löysin digi.kansalliskirjaston aarteista useita artikkeleita Värtsilän työväen näyttämön johtajana/ohjaajana toimineesta Kalle Viherpuusta. Jutut julkaistu Työväen Näyttämötaide lehdissä vuosina 1937, 1938 ja 1939. Kalle Viherpuu esiintyi monissa tunnetuissa Suomi filmeissä, esim. Tukkijoella ja Kaunis Veera. Lisätietoja Kalle Viherpuusta Wikipediasta. Työväen Näyttämötaide…
1930-luvulla otettujen ilmavalokuvien näyttely Värtsilän koululla.
Värtsiläpäivillä on nähtävillä harvinaisia, ennenjulkaisemattomia Puolustusvoimien kuvaamia ilmavalokuvia Värtsilästä 1930-luvulla. Näyttelyn kuvat omistaa Sotamuseo. Kuvat ovat A3 kokoisia, mustavalkoisia ja tarkkoja resoluutioltaan. Tässä muutama kuva ennakkoon Värtsin lukijoille. Alla oleva kuva on otettu 30.6.1937. Kuvassa oik. alareunassa näkyy selkeästi Värtsilän…
Linja-autoretki sotahistoriallisille muistomerkeille 2.7.2022
Arppen pihapiirin kuuset vähenee
Värtsilän ent. kunnantilan ja ent. kylätalon pihapiirin maisema muuttui kun useita vanhoja kuusia kaadettiin huhtikuussa 2022.
Korvapuusti
Tunnetko paikan? Tämä kahvila EI OLE Värtsilässä eikä Tohmajärvellä,mutta tiedätkö missä se on ? Saa arvatakin. Olen pyyhkinyt päivän tarjoukset pois taulusta, etten syyllistyisi mainostamiseen
Kukkovaaran juoksun tulokset 4.10.1979
Kiitos Verkkolehti Värtsin lukijalle ja historiallisen lehtiartikkelin lähettäjälle: Eija Mäkelälle. Jutun Värtsiin laitteli Eira.
Tynkä-Korpiselän ja tynkä-Värtsilän kunnat avun tarpeessa 1940
Kirkon kellotapulin portti
Pohdiskelimme luokkatoverini ja Värtsilän kotiseutumiehen Tapani N:n kanssa missä mahtaa olla kirkon kellotapulin portti. Näkö ja tunnemuistini väittää minulle itsepintaisesti että kellotapulin sisäänkäynnissä olisi ollut aikoinaan rautainen portti. Rakenteissa olevat saranan tapit tukevat tätä epävarmaa muistikuvaa. Käännyn tässä nyt Erkin,Jussin…
Historiallinen videotallenne vierailusta rajantakaiseen Värtsilään 15.7.1989.
Video Suomen Värtsilän kunnan ja kuntalaisten ensimmäisestä vierailusta Neuvostoliiton nyk. Venäjän Värtsilään 15.7.1989. Vuonna 1989 rajanylitys tapahtui erikoisluvilla. Mukana matkalla Värtsilän kunnan edustajia, mm. kunnanjohtaja Asko Vatanen, valtuuston puheenjohtaja Pertti Purmonen, Tarmo-Oskari Ruotanen, Oiva Tikka, Uuno Matikainen, Markus Kontiainen sekä…
Ilmakuva Värtsilästä vuodelta 1939
Kuvat: Värtsiläisten seura. Kuvat julkaistu alunperin kommenttina Värtsin jutussa Uudenkylänlampi: Tuhansien pesäpaikka liittyen Uudenkylänlampeen. Kuvaa tarkemmin katsoessani huomioni kohdistui v. 1939 ilmakuvassa näkyviin rakennuksiin. Kunnantilan ent. navetan tunnistin jossa mm. Värtsilän kesäteatteri toimii nykyisin, sekä entisen kansakoulun, sittemmin Värtsilän kirjastona…