Historia

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Viimeiset kahvit

/ / 4 kommenttia

Wärtsilän lopettamisesta Uudessa-Värtsilässä 1968  kirjoitettiin muutama päivä sitten, mutta palataan vielä Helge Ratilaisen kuvien myötä tuon vuoden tammikuun 13. päivään, jolloin siellä juotiin viimeiset kahvit. Sotakorvauksien päättymisen, sähkön saannin vaikeuksien ja vanhanaikaisen tuotantotekniikan on sanottu heikentäneen tehtaan kannattavuutta. Alhaisen jalostusasteen tuotteiden kysyntä väheni. Pääjohtaja Wilhelm Wahlforssin kerrotaan pitkittäneen lopettamista. Hän tunsi lukkarinrakkautta entisiä Värtsilän rautatehtaan […]

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Silloin kun pressa kävi…

/ / 1 kommentti

Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle tänne katsomaan, miten paikkakunnalla pyyhkii. Parasta on tulla kesäaikana. Arppen pihalle levitetään punainen matto ja

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Arvojärjestystä

/ / 7 kommenttia

Uusi-Värtsilän kylällä 50-luvulla suurin osa väestöstä oli Värtsilä-yhtymän tehtaan töissä ja asui tehtaan vuokra-asunnoissa. Riippuvuussuhde siis oli työnantajaan ja sen edustajaan huomattava. Tämä kaikki heijastui aikuisten puheiden kautta myös meihin lapsiin. Ymmärsimme selvästi, kuka oli se kaikkein korkein asioista päättäjä kylällä. Hän oli tietenkin tehtaan johtaja Åhman. Muistan hänet kävelemässä iltaisin kylän raittia pitkin keppi

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten

/ / 35 kommenttia

Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski, josta sen ajan koululaiset eivät suinkaan rynnänneet välitunnilla karkin ostoon siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ollut

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Pikkupoikien Uusi-Värtsilä

/ / 10 kommenttia

Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen nimet meillä oli suoraan sen ajan mestiksestä, esimerkiksi Puna-Mustat, Kiri jne. ja kilpailu oli totista

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Raudanvalajat

/ / 13 kommenttia

Sota ja rauha sodan jälkeen ajoi Värtsilän väen maailmalle. Iso osa rautatehtaan väestä siirtyi eteläiseen Suomeen Wärtsilän muille tuotantolaitoksille. Jonkin verran väkeä jäi Peijonniemen kylään perustettuun Uusi-Värtsilään rautasulattimon töihin. Ajan myötä tämän Wärtsilä-Yhtymän rautasulattimon toimintakin päättyi, muistini mukaan vasta 60-luvulla. Sulattimon uusi omistaja jatkoi raudan valamista vielä jonkin aikaa vanhoilla laitteilla. Sotaa edeltävästä värtsiläisten elämästä

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Kissankokoisin kirjaimin

/ / 5 kommenttia

Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan, että tasavallan presidentin ja puolison lisäksi juhliin osallistuivat ministerit Relander, Killinen ja Oksala, maaherra Ignatius

Historia, Paikallista

Valkoinen talo

/ / 24 kommenttia

Värtsissä on viime aikoina kerrottu erilaisista rakennuksista. Mielenkiintoisimmasta päästä lienee ns. Valkoinen talo, joka on jykevänä seisonut Jänisjoen partaalla 80 vuotta. Valkoinen talo valmistui 1931 kunnalliskodiksi. Se rakennettiin tiilestä, rapattiin ja maalattiin valkoiseksi. Talossa oli kaksi asuinkerrosta ja kellari, jossa sijaitsivat yhteissauna, pesutupa, leivintupa, pannuhuone, työtupa ja varastoja. Ulkorakennuksessa olivat vessat, navetta, talli, puuliiteri ja

Historia, Lukijoilta

Patsaan tarina

/ / 3 kommenttia

Verkkolehden toimitus on löytänyt hienon kuvan Arppen patsaasta Värtsilän rautatehtaan konttorin edessä todennäköisesti vuodelta 1934. Kun minulla oli onni lähes 60 vuotta myöhemmin Värtsiläisten Seuran puheenjohtajana olla mukana patsaan myöhemmissä vaiheissa, kerron tässä niistä Värtsin lukijoille. Karjalan Liitolla oli tapana järjestää Helsingissä Karjalan Talolla luovutetun Karjalan pitäjäesittelyitä. Vuorollaan sellaista tarjottiin myös Värtsiläisten Seuralle. Seuran johtokunta

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Lukijoilta

Presidentti Wärtsilässä

/ / 2 kommenttia

Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei mikään postikortti. Albumissa eikä kuvan takana ollut minkäänlaista merkintää (niin kuin ei muissakaan kuvissa). Toista

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

/ / 10 kommenttia

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa viettänyt myös Katri-Helena. EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Uusi-Värtsilä on pieni kyläyhteisö Tohmajärven kunnan itäosassa. Se muodostui jatkosodan

Scroll to Top