Kategoria: Ajan patinaa

Värtsilän teatteri-ihme

Kalle Viherpuun oltua jonkin aikaa ohjaajana alettiin puhua Värtsilän teatteri-ihmeestä, ja sitähän se olikin. Kunnassa oli noin 5 000 asukasta ja ensimmäisellä näytäntökaudella katsojia yli 10 000. Innostus tarttui näyttelijöihinkin, haluttiin aina vain täysipainoisempia esityksiä. Valaisintekniikkaa paranneltiin arpajaisten turvin. Teatteriin…

Rautatie-elämää

Niiralan raja-asema rautatieliikenteessä Venäjän (Neuvostoliiton) kanssa on sotien jälkeen ollut paitsi Pohjois-Karjalan myös koko Suomen kannalta tärkeä. Tulin nuorena miehenä valituksi Valtionrautateiden palvelukseen 1.11.1947. Silloin olivat alkaneet Neuvostoliittoon ns. sotakorvauskuljetukset. Ne käsittivät aluksi lähes pelkästään raakapuuta. Tavaran paperisota ja kuormien…

Kalle tuli Kansantaloon

Vuonna 1934 työväenyhdistys perusti arpajaistoimikunnan, johon valittiin Pekka Ollikainen, Väinö Lötjönen, Lauri Savolainen, Toini Kämäräinen, Aili Lonkainen, Saini Kempas, Yrjö Vänttinen ja Uuno Vänttinen. Heidän myyntiurakkansa oli 6 000 kappaletta arpoja. Niinikään perustettiin Kansantalo Oy rakennuttamaan uutta toimitaloa. Värtsilän kunta…

Kirje rintamalta

Seuraavanlainen kirje lähetettiin ”sieltä jostakin” Patsolan koulun oppilaille. Kirje on päivätty tiistaina 20.1. 1942, tasan 69 vuotta sitten. Rakkaat lapset! Olen saanut kunnian antaa vaatimattoman vastaukseni teille pienet ystäväiseni siitä arvokkaasta joulupaketista ja niistä lukuisista kirjeistä, jotka olivat paketissa ja…

Järvilohta Äänisellä

Ääninen on toiseksi suurin Euroopan järvi. Se sijaitsee pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven syvin kohta on peräti 120 metriä. Ääninen laskee Syvärin kautta Laatokkaan. Kanavien välitykselläse on yhteydessä myös Vienanmereen. Äänisen rannalla sijaitsevat mm. Petroskoi, Kontupohja ja Karhumäki. Suurin saari…

Kuntoviesti Kaustajärvellä

Aikoinaan hiihdettiin kansakoulunuorison kuntoviestiä Helsingistä Nuorgamiin. Noin neljäkymmenta vuotta sitten odoteltiin viestinvaihtajia Kaustajärvellä, jotta viesti saataisiin eteenpäin Tuupovaaran maisemiin. Patsolan koululaiset toivat viestin Värtsilästä Kaustajärvelle ja Kenraalinkylän hiihtäjien tehtäväksi tuli taivaltaa pätkän matkaa eteenpäin kunnan rajalle. Rajamerkkikin on jo saanut…

Yötuurissa

Pakkasta taisi olla 25 asteen paikkeilla helmikuisena iltana, kun polkaisin Awo-merkkisen moottoripyörän maantien varressa käyntiin ja läksin ajamaan kohti kirkonkylää. Tie oli jäinen ja jalkoja joutui viilettämään pysyäkseen pystyssä. Tästä seurasi, että jalat töksähtelivät kivuliaasti tiellä oleviin jäätyneisiin hevosenkokkareisiin. Ajovarusteina…

Ensin näytelmäseura

Olen aina tuntenut lukkarin rakkautta teatteria kohtaan. Se johtunee siitä, että sain pikkutyttönä noin neljän vuoden aikana olla mukana Värtsilän Työväen Näyttämön toiminnassa. Ensin perustettiin näytelmäseura. Pöytäkirjojen mukaan se sai alkunsa 4.10.1920. Ensimmäisessä pykälässä kerrotaan, että johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:…

Seikkailuretki itärajalla

Monia matkoja tuli tehtyä eri asiakasryhmien kera vuosituhannen vaihteen jälkeen rajan takaisille järville. Matkailimme meloen, kalastellen, kirkkoveneellä soutaen ja kumilautalla koskia halkoen. Yksi matka jäi kuitenkin mieleeni ylitse muiden. Olin talvella saanut yhteydenottopyynnön neljän päivän seikkailuretken toteutuksesta, tyyliin ”vapaat kädet”…

Karusellista avantopyykkiin

Isällä oli tapana nimittää napakelkkaa karuselliksi. Hyvissä ajoin syksyllä lyötiin Jänisjoen lahdelman rantamutiin pitkä seiväs, joka jäi parin metrin verran veden päälle. Kun jäät tulivat, oli napakelkan akseli valmiina. Puutapin päässä oli muistaakseni rautatappi, johon jäiden tultua asetettiin kelkan aisan…

Vanhassa Värtsilässä näyteltiin

Nyky-Värtsilässä olemme seuranneet suosion saaneita kesäteatteriesityksiä. Seutu oli aikaisemminkin tunnettu teatteristaan. Rajan taakse jääneessä Vanhassa Värtsilässä muutaman kilometrin päässä perustettiin työväen näyttämö vuonna 1920. Se toimi parinkymmenen vuoden ajan, sotiin asti. Teatteri niitti mainetta ennen kaikkea johtajansa Kalle Viherpuun kaudella.…

Tupakointi vaarallista

Värtsilän Työväen Näyttämön ohjelmalehtisessä 1937-38 on pari tupakkamainosta. Tupakkamainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978. Lain tarkoituksena on ensisijaisesti suojella lapsia ja nuoria tupakan terveysvaaroilta ja nikotiiniriippuvuudelta. Pakkausten kyljessä on nykyisin oltava varoittavia tekstejä, eikä niitä saa myydä nuorille. Panemme…

Kausta Järfui

Kaustan kierros, osa 1. Satunnaisetkin tuttavat saattavat kysäistä, että missäs se teidän kesäpaikkanne on? Kysymyksiin vastaan yleensä vaatimattomasti, että Kaustajärvellä Värtsilässä, mutta et varmaan tiedä sellaista paikkaa. Yllättävän moni on huudahtanut: kyllähän minä Kaustajärven tiedän, siellähän oli koululla se leirikeskus,…

Mistä mainokset?

On tullut aika kertoa, mistä Värtsissä viime kuukausina esiintyneet mainokset ovat peräisin. Verkkolehtemme sai käyttöönsä Värtsilän Työväen Näyttämön käsiohjelman vv. 1937-38. Sieltä ne löytyivät. Vanhan Värtsilän asioista kirjoitellut Hilkka Partanen kertoo, että hän sai joskus vuosituhannen vaihteessa kirjepostia rajan pinnasta…

Postia Värtsilästä

Värtsilä oli 1900-luvun alussa melko laajan alueen keskuspaikka. Tieolosuhteet olivat silloin huonot, eikä säännöllistä linja-autoliikennettä vielä ollut. Kauppamatkustajat kulkivat kievarikyydillä. Teuvo Kuivalaisen toimittamassa ”Ka, muistelemma Tuupovuaroo” –kirjassa Öllölän kyläläiset kertovat, että kylään haettiin posti jalkaisin ja hevosella Värtsilästä. Yhteen suuntaan…

Sotalapsia saattamassa

Sotalapsista puhutaan jälleen. Omalta kohdaltani voi sanoa, että ”olinhan siellä minäkin”, sotalasten saattajana. Vanhasta Värtsilästä alettiin jatkosodan talven 1942 aikana siirtää lapsia sodan jaloista leveämmän leivän ääreen, rauhallisempiin oloihin. Hyvä ystäväni terveyssisar Helmi Airaksinen, armoitettu tippatätimme, manasi minut, 15-vuotiaan tytön,…

Suivasa arpeetti

Loppiaisen jälkeistä juhlatonta aikaa kutsuttiin ennen vanhaan arki- eli härkäviikoiksi. Härkä kotieläimenä ei ollut kuitenkaan niin yleinen kuin lehmä, ja kun lehmä poiki, toivottiin yleisemmin lehmävasikkaa. Lapset juoksuttivat mielellään juustomaitopulloa naapurin emännälle, joka oli heti perillä, mitä oli tapahtunut. Hänen…

Kylän poikia takavuosilta

Sillasta tallentunut kuva on vanhempi kuin “vuodelta 1959″. Albumissani on nimittäin kuva todennäköisesti 1950-luvun alkupuolelta. Siinä poseeraa kaulaukkain kolme kaverusta: Pitkäsen Esko (myllärin poika), Lukkarisen Matti (luutnantin poika) ja Erkki Lintunen (Toivon poika, nykyisen Sinilinnun pihasta) Sillan keskiosassa oli tuolloin…

Näin nähtiin 1970

Vuonna 1970 ei Värtsilässä järjestetty 50-vuotisjuhlia, vaikka kunta tämän iän saavutti tammikuun alussa. Valtuusto oli päättänyt, että juhlapäivää vietetään työn merkeissä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Uuno Matikainen ja kunnansihteeri Aulikki Karvonen kuitenkin kertoivat lehdistölle sen hetken näkymistä. Värtsilässä oli tuolloin noin 1…

Tältä näytti 1950

Värtsilän kunta oli tammikuun 1. päivänä 1950 toiminut itsenäisenä 30 vuotta. Millaiset kunnan näkymät olivat tuolloin, siitä teki selkoa silloinen kunnansihteeri Ilmari Rantanen pitkähkössä lehtikirjoituksessaan, josta Värtsi julkaisee lyhennelmän. ”Perintönä sotaa edeltäneeltä ajaltaan sai kunta neljä kansakoulua, noin 100 ha…

Räiskittiin sitä ennenkin

Räiskittiin sitä ennenkin, vaikka kaupoista ei voinutkaan ostaa ilotulitusraketteja. Juuri päättyneen sodan tähteitä paukuteltiin Lukkarisen Matin kanssa. Kiväärin patruunoita löytyi miltei joka paikasta, ullakoilta, ladoista ja erityisesti Valkoisen talon vintiltä. Patruunalaatikot sullottiin puseron sisuksiin. Sitten lymyttiin peltojen halki sarkaojia hyväksi…

Oton ensimmäinen

Lukijamme ovat toivoneet, että Värtsi toisi esiin Otto Rummukaisen ensimmäisen lehdessä julkaistun kirjoituksen. Tässäpä se tulee. Kirjoitus oli vuonna 1948 Opintotoiminnan Keskusliiton ”Opintokerholainen” -lehdessä otsikolla ”Luo päältäsi pienten riitojen riehu”. Lehti ilmestyi Helsingissä ja päätoimittajana oli Olla Teräsvuori. Aihe on…

Junat ei vuottelek

Kyllä saa olla tyytyväinen, kun ei joulun aikaan tarvinnut makoilla lentokentillä eikä seisoskella pakkasessa juna-asemilla, vaan voi etsiä kätköistään vaikka monisteen ”Värtsilä Karjalan Radan jatkon lähtökohdaksi” ja tutkailla sitä. Ensin kerron kuitenkin, mistä tämän jutun otsake on peräisin. Mieheni on…

Sumi söi jouluomenat

Siitä joulusta on reilusti neljäkymmentä vuotta, kun isä oli kaupoilla käydessään ostanut meille lapsille kaksi kiloa jouluomenia, ison ruskean paperipussillisen. Siihen aikaan omenat olivat lapsille vielä harvinaista herkkua. Aikaisempina jouluina olimme saaneet Helsingin tädin paketissa tummanpunaisia omenia; nyt ihan oman…

Kuusi kukki

Lasna vielä ollessani jouluaaton aamusella sanoi taattoni minulle: ota kassara kätehen pikkukuusen käyäksesi. Sukset jalkaani sitaisin, tossut työnsin mäystimihin, umpihankeen urheasti usuttelin puiset pohjat. Hiki tahtoi työssä tulla, helle hattuun heilahtihe, tylsä kassara kovasti pani hanttiin hakkuumiestä. Kohotin olalle kuusen,…

Savusaunaan

Mietteet alkavat joulun kynnyksellä kääntyä saunomiseen, joka suomalaisilla kuuluu perinteeseen. Ilman joulusaunaa on ikävä olla. Ennen oli pirtissä kuin pirtissä erillinen savusauna, jonne hilpaistiin lumisen pihamaan poikki. Saattaa olla, että jossain tehdään niin vieläkin. Kun tulin talvisodan jälkeen Värtsilästä evakkoon…

Tuliperäistä

Nämä tiedot perustuvat ”Pikkujättiläiseen” vuodelta 1942 ja Pienen tietosanakirjan 2. osaan vuodelta 1955. Niitten mukaan Suomessa on kaksi tulivuorenpurkauksissa syntynyttä järveä, Lappajärvi Pohjanmaalla ja Jänisjärvi rajan takana Värtsilässä. Näin on professori Pentti Eskola selittänyt. Kummankin järven saarien pitäisi olla tulivuoren…

Pukinkontti silloin ennen

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin päästään oikein ostohysterian makuun. On tulossa joulu, jota ainakin lapset ja lapsenmieliset innolla odottavat. Mikäs on odottaessa, jos vain pukilla varat vyöräävät. Ostettavaa on tarjolla yli äyräiden ja mainoksista pitävät tiedotusvälineet huolen. Tulet varmasti…

Värtsilän laulajapoika

Teemu Grönberg ”Pappa lupas talon laittaa Jänisjärven rantaan…”. Näin vanhaa kansanlaulua mukaillen kajautti nuori Teemu Grönberg (1907-1981) Vanhassa Värtsilässä ennen sotia. Ja laittoihan pappa huvilan rannalle, sananmukaisesti. Vastakkaisella puolella lahden rantaa kohosi Kakunvaara. Muuan siellä asunut muistelee vieläkin, kuinka Teemun…

Talvisodan tunnelmia

Aloitin syyskuun alussa 1939 keskikoulun. Koulutyö päättyi kuitenkin jo lokakuun puolivälissä, koska rakennusta tarvittiin sotasairaalaksi. Siviiliväestöä varten rakennettiin pommi- ja sirpalesuojia, maahan kaivettuja hirsillä ja laudoilla tuettuja korsuja. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä. Voimaan astuivat mm. pimennysmääräykset. Ikkunat piti peittää…