Jatkosodan alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Miltä sota näytti vihollisen puolelta katsottuna ja koettuna? Värtsi julkaisee otteen Ivan Tvardovskin (1914-2003) teoksesta ”Elämän kirja”, (Smolensk 1996). xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ”Kun olimme Leningradin luona, tajusimme, että meitä viedään alueelle, jossa käytiin äsken sotatoimia. Määräasemaksi…
Kategoria: Ajan patinaa
Kisan taivalta
Päivälleen 65 vuotta sitten, kesäkuun 12. vuonna 1946, perustettiin urheiluseura Kaurilan Kisa. Se oli maineikkaan Värtsilän Kisan edeltäjä. Jorma Summasen kirjoittamassa Kisan 50-vuotishistoriikissa vuodelta 1996 kerrotaan, että Värtsilässä on urheiltu 1800-luvun lopulta asti. Nuorisoseuran voimisteluosasto oli yksi kolmesta, jotka olivat…
Putinin datsalla
Talvella kerrottiin julkisessa sanassa, että Sortavalan lähellä sijaitseva tohtori Winterin huvila on merkitty listaan virallisista paikoista, joita Venäjän presidentti ja pääministeri käyttävät lomillaan. Huvila on arkkitehtuuriltaan erikoinen rakennus Laatokan kallioisella rannalla. Sen ympärillä on suomalaisen tohtorin ennen sotia istuttama arboretum.…
Tuttuja kasvoja
Kouluissa on otettu yhteiskuvia vuosikymmeniä. Värtsi julkaisee tänään kuvan Patsolan kansakoulun oppilaista vuodelta 1925. Tokkohan siitä löytyy tuttuja kasvoja? Varmemmin ehkä bongaa tutun kuvassa vuodelta 1955. Siinä on Patsolan opettaja Elina Luukkainen luokkansa kanssa. Kenraalinkylän kansakoulun oppilaat opettajineen on valokuvattu…
Kouluretkillä
Kevään viimeiset kouluviikot ovat usein retkien aikaa. Olen huomannut, että nykyisin käydään joskus kaukanakin maailmaan tutustumassa. Jopa pitempiaikaiset leirikoulut ovat olleet muotia. Omalta kouluajaltani 1950-60 -luvuilla muistan yhden reissun, joka tehtiin Imatralle. Siellä oltiin yhden ikimuistoisen yön verran Vuoksenniskan leirintäalueella…
Susijahteja
50-luvun loppupuolella ilmestyi Värtsilän seuduille ensimmäinen susi. Se herätti oudokseltaan pelkoa ja kauhua. Susihavaintoja tehtiin pitäjän eri puolilla ja varsinkin koulumatkalaisten puolesta oltiin huolissaan. Käynnistettiin suurisuuntaisia susijahteja. Asiahan oli uusi ja ylilyöntiäkin saattoi tapahtua, mutta huoli oli kuitenkin aito. Nykymittapuun…
Uimakoulussa
Kävin alle kouluikäisenä, vai oliko ensimmäisen luokan kesällä, uimakoulun Uudessakylässä. Tuolloin elettiin 50-luvun puolivälin kesäkuuta. Opetuspaikkana oli Terveystalon takana sijaitseva laituriranta Jänisjoessa. Ranta oli syvä, vesi melko kylmää ja tummaa, ainakin Sääperin matalaan ja lämpimään järviveteen verrattuna. Hyvinhän se noinkin…
Jäähdytysjäätä
Vielä 50-luvulla jäähdytettiin meijeriin lähetettävä maito jäävesialtaissa. Elettiin siis aikaa ennen lypsykoneita ja ennen koneellista jäähdytystä. Juuri lypsetty maito laitettiin kymmenien litrojen vetoisissa tonkissa suurehkoon vesialtaaseen, jossa oli kylmää vettä. Vesi puolestaan jäähdytettiin karkealla jäämurskalla, ainakin kesäisin. Itse asiassa en…
Erkki juoksija
Muistaakseni Sakari H halusi tietää Erkki Lintusen juoksijaurasta, legendaksikin taisi mainita. Rovasti on vissiin sen verran kaino, ettei itse rupea aiheesta kirjoittelemaan, mutta eipä hätää, hyppysissäni on Jorma Summasen tekemä Värtsilän Kisan 50-vuotishistoriikki vuodelta 1996. Tämä kirjanen on varsinainen…
Venskin Sepeteus
50-60 -luvuilla vaikutti Värtsilässä paikallispoliisina Venski (Svensk), joka asui jokirannassa Uudenkylän koulun Niiralan puolella. Venski kävi silloin tällöin tapaamassa isäukkoa Sääperillä, varmaankin virka-asioissa. Häneltä kuitenkin liikeni aina aikaa ja tapaistaan huumoria minullekin. Noihin aikoihin oli koulussa ja pyhäkoulussakin opeteltu ahkerasti…
Kaustan pärtsärit
Eläintarhan kansainväliset moottoripyörä- ja autokilpailut olivat äitienpäivän suurtapahtumia vuosina 1932 – 1963. Kotikylälläni moottoripyöräily eli kulta-aikaansa 1950-luvulla. Pyörän hankkiminen oli valtava suorite tuohon aikaan, tarvittiin monia työtunteja ja säästeliäisyyttä, useimmat moottoripyörät lienevät olleet ”savottasaannoksilla” hankittuja. Miten ihailimmekaan niitä isoja poikia,…
Äitienpäiviä ennen
Äitejä muistetaan taas sunnuntaina, kuten tavoiksi on tullut. Täällä Joensuussa en ole enää vuosiin huomannut ilmoituksia äitienpäiväjuhlista. Ennen sotia niitä kyllä järjestettiin, myös vanhassa Värtsilässä. Isompi valokuva äitienpäiväjuhlista Kansantalolla vuonna 1938. Sali oli tupaten täynnä väkeä, äitejä ja lapsia,…
Hortensia
Yksittäisiä savutupia saattoi löytyä vielä 1950 -luvun alkuvuosina jostain syrjäseudulta. Tämä asumus oli salolla, joka alkoi mummolani maatilan takamailta. Salolla asui Anni aikamiespoikansa kanssa. Anni teki taloihin kehruuksia. Villaisia lankavyyhtejä hakemaan lähetti mummo meidät eräänä kauniina alkukesän päivänä. Kinttupolulla Olimme…
Historiaa tämäkin
Tasan 70 vuotta sitten 4.5. alkoi kolmen viikon aikana suoritettu maineikas maaottelumarssi Suomi – Ruotsi. Suomessa haaste otettiin vastaan innolla ja virallisia marssitapahtumia järjestettiin paikkakunnittain useita. Kaikkialla niin nuoret kuin vanhatkin innostuivat ottamaan marssihaasteen vastaan. Alle 10-vuotiaitten suorituksia ei hyväksytty,…
Halperin huvila
Pitäjäseuramme keväisillä valkovuokkomatkoilla olemme usein yöpyneet Jänisjärvi -metsähotellissa Inkeenniemellä. Jo ensimmäisellä kerralla huomioni kiinnittyi rannalla sijaitsevan rakennuksen raunion päätyseinässä säilyneeseen värilliseen suorakaiteeseen. Raunioista näki selvästi, että ne olivat aikanaan kuuluneet suomalaiseen huvilaan, mutta kenen? Yritin aikanaan etsiä tietoja huvilasta ja…
Vappujuhlia
Juhlittiin sitä vappua Vanhassa Värtsilässä jo ennen sotiakin. Tätä nykyistä vappuun liittyvää krääsää ei ollut silloin. Ilmapallot tulivat mukaan paljon myöhemmin, niin kuin vappuviuhkatkin. Silloiset työväen vappumarssit ovat jollain tavalla muistissani. Väkeä oli tien laidoilla mustanaan. Työväen laulujen laulaminen kuului…
Läskihyvettä
Pykälävaaraan ajeltiin aikaisin aamulla Patsolan Karvisesta Polle-raudikon reessä jostakin läheltä Harkkolampea mutkaten. Nykyinen tie on linjattu kauempaa Harkon ohi ihan eri paikasta ja lähtökin siirretty Tervavaaran tielle lähelle entistä kansakoulua. Olkoon minun puolestani tämä uusi linjaus, kun sillä on jo…
Lapsuuden autot
Jokin aika sitten Värtsissä kerrottiin Kahelinin autosta ja poikien askartelemista puisista autoista. Kuvan auton sain enoltani Pentti Väänäseltä, joka muisteli, että sen oli tehnyt joku puuseppä Värtsilässä ennen sotia Pentin nuoremmalle veljelle Laurille. Auto on syntynyt 1930-luvulla ennen sotia ja…
Värtsilän taisteluista 70 vuotta
Veteraanipäivän kunniaksi julkaisemme lyhyen katsauksen Värtsilän valtauksesta jatkosodan alussa 1941. Tarkemmin palaamme taisteluihin ensi kesänä, jolloin niistä tulee kuluneeksi 70 vuotta. Varsinaisesti Värtsilän valtauksesta vastasivat Talvelan VI armeijakunnan 11. divisioonaan kuulunut Jalkaväkirykmentti 29 sekä Hägglundin VII armeijakunnan 7. divisioonaan kuulunut…
Elokuvissa
Itse kävin kolmessa paikassa elokuvissa. Talvisin paikkana tavallisin oli Sääperin vartio. Siellä oli varmaan sopivan paljon väkeä elokuvailtojen pitoon, niin että kiertävän projektorin tuonti oli käyttäjälleen kannattavaa. Eivät ne filmit mitään kevyitä lastenkuvia olleet. Kunhan siellä mukana törötti ja katseli…
Kauppoja kylillä
Kertoilen tässä Kenraalinkylän, Kaustajärven, Saarivaaran ja Öllölän kaupoista. Lähinnä keskityn jutuissa yksityiskauppoihin ja niitten omistajiin. Aloittelen tarinoinnin Kenraalinkylästä. Sodan jälkeenhän ei ollut maantietä Värtsilästä Kaustajärven kautta kuin kärritie, jota pitkin kuljettiin. Ensimmäinen kauppa oli Irtolan sivumyymälä Mantsisen kamarissa, jonne tavarat…
Kokka-aatra
Kaustajärvellä vaikutti aikoinaan Kymi Oy:n työnjohtajana Väinö Hiltunen, joka ajeli moottoripyörällä. Hiltunen oli niin lyhyt mies, etteivät jalat pyörän satulasta kunnolla maahan ylettyneet. Ilmeisesti hän oli taitava puukon käsittelijä. Savonlinnassa asuva Ensio Immonen on säilyttänyt visusti Hiltusen aikoinaan puusta veistämän…
Sitten syötiin ja juotiin
Satavuotisjuhlan päätyttyä presidentti ja muut kutsuvieraat vietiin tutustumaan rautatehtaan toimintaan. Kiertokäynnin jälkeen alkoivat juhlapäivälliset, jonka aikana pidettiin puheita ja kohoteltiin maljoja. Johtaja Wahlforss puhui presidentille ja pankinjohtaja von Fieandt rautateollisuudelle ja maan talouselämälle. Ylijohtaja Viljanen puhui Suomen Teollisuusliiton, johtaja O.…
Kissankokoisin kirjaimin
Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…
Runsaasti palstatilaa
Sanomalehdet toivat Värtsilää melkoisesti esille 77 vuotta sitten, olihan paikkakunnan rautatehdas maan suurin. Satavuotisjuhlien kynnyksellä oli ainakin Karjalainen suonut runsaasti palstatilaa jo etukäteen. Niin Arppe kuin Wahlforss esiteltiin kuvien kera tehtaasta puhumattakaan. Otsikko kertoi, että suuria juhlallisuuksia oli odotettavissa, läsnä…
Tehdas valokeilaan
Värtsilän rautatehtaan menneisyys joutuu ensi viikolla valokeilaan Värtsissä. Muistelemme useissa jutuissa tapahtumia rajan taakse jääneessä Värtsilässä 77 vuotta sitten. Huhtikuun 12. päivänä vuonna 1934 vietettiin nimittäin tehdasta pyörittäneen yrityksen satavuotisjuhlia. Merkkivuosi oli laskettu siitä, kun pastori Gustaf Lofstrom sai Karjalan…
Rautaristi
Pellon pientareelta, osa 6 Tässä aamun pähkinä: mikä oli kaikkien aikojen synkin laulu suomalaisten mielestä vuonna 2006? Helsingin Sanomien lukijoiden äänestyksen perusteella se on kaustislainen kansansävelmä Peltoniemen Hintriikin (Hintriikan) surumarssi. Päästäkseni tämän kertaisen jutunaiheeni tunnelmaan taustalla soi edellä mainittu melodia,…
Teräspuuhia
Aloittaessani Värtsilän keskikoulun 1938 oli poikien voimistelunopettajana Yrjö Nora. Hän oli yleisurheilija ja aitajuoksijana Suomen huippua. Syksyllä 1939 hänen sijaisenaan toimi Tauno Juurtola. Hänen lajinsa oli hiihto/pujottelu (slalom). Juurtolalla oli 1970-80 luvulla oma hiihto/lasketteluyritys Vuokatissa. Molemmat toivat tietysti omaa lajiaan…
Kuin kissa ja koira
Pellon pientareelta, osa 5 Saduissa sammakko saattaa suudellessa muuttua prinssiksi, mutta kuinka ”prinsessasta” tuli tavallinen navettakissa? Kerrostalossa asuessani sain lahjaksi tyttökissan pennun. Se oli oppinut niin hienoille tavoille, ettei sille kelvannut muu ruoka kuin sydän ja erikoiskerma. Kissanpito kerrostalossa osoittautui…
Potkurikelkka
Vuonna 1990 repesi perestroikan ja glasnostin myötä rautaesirippuun moottorikelkkojen mentävä reikä, josta kerroin äskettäin Valamoa sivuavassa jutussa. Sortavalan seudun riista- ja kala-asioita hoitava elin, jolle oli kai sälytetty myös turismin kehittelyyn liittyviä tehtäviä, vei suomalaisia kelkkakerholaisia tutustumaan, miten sosialistisysteemissä pilkittiin.…