Kategoria: Ajan patinaa

Ruoka pitää tiellä

Niin kuin tiedämme vanhastaan, Värtsilän tehdas työllisti yli tuhat henkilöä, miehiä ja naisia. Oli perheellisiä ja naimattomia. Perheellisiltä sujui ruokahuolto automaattisesti kotioloissa, mutta perheettömillä se oli useinkin hakusessa. Kauempaa töihin tulleet joutuivat etsimään kortteerin tuttavien, ystävien luota, milloin mistäkin. Aika…

Terveystalo 1948

Terveystalo tarvittiin kätilö Aino Halmetojan mukaan, koska oli asuntopula. Terveyssisarta, kätilöä ja kodinhoitajaa ei olisi paikkakunnalle saatu ilman asuntoja. Samoin äitiys- ja lastenneuvola tarvitsi huoneiston. Terveystalo saatiinkin Värtsilään 1948. ”Kysyttiin kummikunnalta, jos he voisivat auttaa meitä tässä asiassa. He auliisti…

Jatkokoulussa

Jatkokoulu oli kansakoulun seitsemännen luokan jälkeen lyhyt kouluvuosi. Taisi olla vain muutamia viikkoja. Ainakin Värtsilässä oli koottu useamman koulun oppilaita yhteen. Siihen kuului maatalouteen liittyviä teoria- ja käytännön tunteja. Se oli tavallaan pieni ammattikoulu tai maamieskoulu pojille paremminkin. Tytöillä oli…

Lapsille koreja

Kätilö Aino Halmetoja piti Mannerheimin lastensuojeluliiton Värtsilän  yhdistyksen 40 –vuotisjuhlassa 1961 puheen, jossa hän kertoi alkuaikojen toiminnasta. Heti perustamisen jälkeen vuonna 1921 alettiin pitää ompeluseuroja, joissa valmistettiin vaatteita pikkulapsille, koska ei ollut vielä äitiysavustuksia. ”Vastasyntyneille ostettiin korit, jossa lapsi voi…

Hevosen kengitystä

Karvisen Polle-tammalla oli kivi kengässä tai muuta vikaa. Maatyöt kiireimmillään, aika kaikilla kortilla, eikä hevonenkaan vetokunnossa. Nyt tehdään sillä tavalla, että viet Sakari hevosen Hassisen Topille kengitettäväksi. Mehän lähdettiin Pollen kanssa pajalle. Kävellen kumpikin. En ollut tuolloin iällä pilattu, korkeintaan…

Koristekirnu

Koti voi olla linnani, mutta kotivoi tuo useimmiten mieleen lapsuudenaikaisen makuelämyksen. Varhaislapsuudessani, jolloin ei vielä maitoa lähetetty meijeriin, kirnuttiin voitakin kotona. Saatiin hyvää maalaisvoita. Pikkutilan muutamat lehmät lypsettiin käsin ja maito siivilöitiin. Siivilöity maito kaadettiin separaattoriin, joka erotteli siitä kerman…

Kuulutus

Anomukset hinnanalennuskorvauksen saamiseksi toukok.-elok. 1959 aikana tilalla tuotetusta kotivoista on toimitettava kunnantoimistoon viimeistään 4.11.1959. Anomuslomakkeita N:o T 107 on saatavissa kunnantoimistosta, kauppaliikkeistä ja Tervavaaran postipaikasta. Anomuksen määräaikana perille saapumisesta on anoja itse vastuussa. Värtsilässä 7.10.1959 Kunnanhallitus

Venäjän markkinat vetivät

Arppe oli loistavalla tuulella, kirjoittaa Mustelin kirjassaan. Hän pystyi 1850-luvun puolivälissä myymään kaiken raudan korkeaan hintaan. Käynnissä oli Krimin sota, ja menestys liiketoimissa rohkaisi Arppea suunnittelemaan toiminnan laajentamista ammusten valmistukseen. Kaksi mestaria lähti Pietariin opettelemaan alaa, mutta tuntemattomasta syystä suunnitelma…

Kun raudan teko alkoi

Värtsilän rautatehtaan masuuni valmistui syyskuussa 1852. Ensimmäinen puhallus aloitettiin 27. päivänä. Näin kerrotaan Olof Mustelinin kirjassa ”Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja” (1973). Aikaa tuosta on siis kulunut lähes 160 vuotta. Tehtaan suunnitteli ruotsalais-englantilainen vuorimekaanikko Nicolai Smith, joka johti myös…

Vaihtelevat koulumatkat

 Koulumatka Sääperiltä Patsolan mäelle oli melko pitkä, 4,5 km suuntaansa. Se tehtiin 50-luvulla vähän vuodenajasta ja keleistäkin riippuen eri tavoin sekä reittejäkin vaihdellen. Harvemmin koko matka tuli kuljettua ihan yksin. Varsinkin koulusta palatessa oli joukossa samaan aikaan koulusta päässeitä saman…

70 vuotta sitten

”Värtsilän tehdas pääsee käyntiin jo kuluvan kuun loppupäivinä ensimmäisenä palautetun Karjalan teollisuuslaitoksena”, uutisoi Karjalainen 23.9.1941. Wärtsilä-Yhtymän pääjohtaja, vuorineuvos Wilhelm Wahlforss oli ilmoittanut asiasta. Hän kertoi lehden mukaan, että yhtiö sai tehtaan haltuunsa kohta valtauksen jälkeen heinäkuun puolivälissä, jolloin sotilasviranomaiset sen…

Nuijakalassa

Pitihän sitäkin kokeilla, kun olin kuullut puhuttavan nuijakalasta. Oli tietenkin tullut Sääperin rannan jään alla joskus nähdyksi joitakin kaloja. Nyt puhutaan siis ohuista, kirkkaista syysjäistä, ensijäistä, jotka peittivät järveä ennen kuin ensimmäistäkään lumihiutaletta oli vielä satanut. Sen verran asiat olivat…

Värtsilän Yritys

Kauppaneuvos Akseli Antikainen kertoo kirjassaan ”Omakuva”, että hän kuului tehtaan poikien mukana Värtsilässä Yrityksen voimisteluseuraan 1900-luvun alkupuolella. Yhteiskoulu oli ollut seuran harjoittelupaikkana. Voimistelunäytöksiä oli pidetty kisakentän soittolavalla. Yrityksellä oli myös kilpailutoimintaa. Voitokkaan voimisteluottelun jälkeen otetussa valokuvassa on keskellä palkintopokaali sylissä…

Ihahaa makkaraa

Lauantaimakkara oli entisajan luksusta. Sitä kun laittoi ranskanpullan päälle, niin parempaa sai hakea. Oli harvinaista herkkua, jota sai joidenkin harvojen kauppareissujen jälkeen. Olihan 50-luvulla tietenkin myynnissä myös Berliininmakkaraa ja Jahtia sekä suolamakkaraa eli meetvurstia. Jätin sokerin pohjalle eli mainitsen viimeisenä…

Värtsilän kissat makeita

Villikoirauutisten myötä tuli mieleen penkoa vanhoja lehtileikkeitä. Ja löytyihän niistä monenlaista tietoa ja ajankuvaa. ”Sudet herkuttelevat värtsiläläisten kissoilla”, kirjoitti Karjalainen vuoden 1959 lopulla. Olivat alkamassa ns. suuret susivuodet näissä maisemissa. Värtsi julkaisee jatkossa sarjan tuon ajan susiuutisia. ”Vain silmänräpäystä moottoriajoneuvoa…

Tutkivaa journalismia

Kukkovaara , kolmiomittaustorni sijainti Selvittelin hieman Kukkovaaran kolmiomittaustornin historiaa. Kartastoinsinööri Matti Musto Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta Lohjalta antoi seuraavan vastauksen:  Kukkovaaralla sijaitsee Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmiopiste G145. GL:n julkaisussa nro 62  ’Horizontal Angles in the first order tiangulation of Finland 1920…

Autokoulussa

Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori. Laulussa ei tarkoiteta Tohmajärven Kirjavaista, joka tuli pitämään autokoulua Sääperin rantaan vuonna 1958. Autokoulu kannatti tuoda paikan päälle, kun koululaisia oli riittävä määrä. Määrä puolestaan saatiin kokoon, kun kolmen naapuritalon isännät ja emännät lähtivät…

Aamulla kello kuusi

Sunnuntaina 7.9. jatkettiin maatalousnäyttelyä kello kuuden aikaan lypsykilpailulla. Myös hevosten puhdistamisessa ja esittelyssä kilpailtiin, samoin kirvesvarren ja muittenkin veistoesineitten valmistuksessa. Juhlajumalanpalvelukseen kokoonnuttiin kello 10. Ylijohtaja Uuno Brander puhui 12.45, agronomi Viljo Ilmoniemi esitelmöi 13.30, agronomi Akseli Brander 14.15 ja metsätalousneuvoja…

Maaherra puhui

Syyskuun 6. päivä oli silloin lauantai. Kello 8 avattiin portit ja alettiin arvostella eläimiä. Kello 11.30 tehtaan torvisoittokunta esiintyi ja 11.45 oli Eero Siitosen tervehdyssanojen vuoro. Puolenpäivän jälkeen kuunneltiin agronomi K. A. Herckmanin esitelmää. Sitten seurasi väliaika, jolloin koneet olivat…

Maatalouden katselmus

Värtsilässä pidettiin runsaat 80 vuotta sitten maatalousnäyttely, jonka ohjelmavihkonen on säilynyt nykypäiviin. Vuosi oli 1930 ja näyttelypäivät 6. ja 7. syyskuuta. Paikkana oli kauppatori ja sen vieressä ollut suuri kansakoulu. Yliairueena toimi kunnanesimies, opettaja Eero Siitonen, jonka tunnisti sinivalkoisesta nauhasta.…

Korkealta näkee kauas

Kukkovaara , kolmiomittaustorni Tässä vielä muutama kuva Kukkovaaran tornilta laatikkokameralla 6×9 -filmille otettuja. Ohessa on myös kuva eräästä toisesta kolmiomittaustornista. Kukkovaaran torni oli tämän kaltainen. Korkeus lienee ollut 15 metrin paikkeilla. Olisiko kenelläkään kuvaa tornista? Tuo yhdessä kuvassa oleva mieshenkilö…

Vauhti-Ville

Wärtsilän sielu vuodesta 1926 lähtien oli Wilhelm Wahlforss (1891-1969), joka tunnettiin tehtaalaisten keskuudessa paremmin nimellä ”Vauhti-Ville”. Hän oli liikkuvaista lajia, kerrotaan käyneen rautatehtaalla joka päivä. Sunnuntaisin oli usein tytär mukana. ”Kun hän kulki tehtaalla, hän tahtoi tietää, mitä kukin oli…

Hummani hei

Hevonen oli entisaikaan monissa taloissa. Se oli välttämätön maatalon töissä. Monissa muisteloissa ovat hevoset sijansa saaneet Värtsinkin palstoilla. Ja kun oli hevosia, oli myös hevosmiehiä ja -naisia. Muutama aika sitten kerrottiin Tietäväisen Antista, joka lähti Odessaan erään kenraalin tallimestariksi. Suvusta…

Voimistelu valttia

Vanhassa Värtsilässä harrastettiin 1900-luvun alkupuolella monipuolisesti, liikuntamuotojakin oli joka lähtöön. Muodissa näyttää olleen esimerkiksi naisvoimistelu. Voi kuvitella, että naisten voimisteluesitykset olivat suosittuja ohjelmanumeroita erilaisissa juhlissa. Mutta eivät miehetkään jääneet lehdelle soittelemaan. Voimisteluharrastusta oli ainakin suojelukunnan piirissä. Siellä voimistelijoitten kerrotaan koostuneen…

Huipulla

Kukkovaara, kolmiomittaustorni Kukkovaaralla on ollut vuosikymmeniä sitten näkötorni, jota on Värtsissä useaan otteeseen kaihoisasti muisteltu. Se on ollut eräänlainen nuorten kohtaamispaikka, johon kiipeäminen on vaatinut rohkeuttakin. Todisteena käynee oheinen valokuva, jossa Mirja Varonen (oik.) ja Eeva Rosti ovat kiivenneet ihailemaan…

Luppotuvan synty

Alussa oli Värtsilän seurakunnan miesten saunailta helmikuun 21. päivänä 1996. Siellä tehtiin alustava suunnitelma patikkareitistä, joka piti sisällään Luppotuvan Kukkolammen rannalle. Pantiinpa asiat paperillekin. Miehet tiesivät, että kunnalla oli varastossa käytöstä poistettuja tievalaistuspylväitä. Ensimmäinen anomus niitten saamisesta tyssäsi siihen, etteivät…

Kaurilan tanssilava

Maakunnan tunnetuimpiin kuulunut Värtsilän Kisan tanssilava ehti toimia Kaurilassa 12 vuotta. Se oli 1950-luvulla ja vielä 60-luvun alussa seuran talouden tukipylväs, joka mahdollisti vilkkaan urheilutoiminnan. Esimmäinen esitys rakentamisesta tehtiin 1948, mutta tositoimiin päästiin 1952. Urakka annettiin Toivo Koskelle 51 500…

Silloin rakennettiin

Sikkerin siltatyöNiirala Vuonna 1965 oli Pohjois-Karjalan maaherra Lauri Riikonen tarkastamassa Värtsilän kuntaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Uuno Matikainen esitteli hänelle seikkaperäisesti, mitä sotien jälkeen oli kuntaan rakennettu. ”Kunta on joutunut rakentamaan rajan pirstomia tieyhteyksiä, joita ovat Värtsilän-Kaustajärven ja Kaustajärven-Saarivaaran sittemmin maanteiksi luovutetut…

Ruokakulttuuria

Kohta kuuma kesämme on lopuillaan. On aika korjata talteen syksyn sato metsistä marjoineen ja sienineen. Elopelloilta leivän ja vehnäsen ainekset. Puutarhoista omenat ja marjat, sekä erilaiset juurekset, salaatit ja yrtit. Ylipäätään kaikki mitä kukin on keväällä kasvun toivossa maahan kylvänyt…

Toppasokeria

 50-luvun alussa imeskeltiin viimeiset toppasokerit. Ei tainnut olla palasokeria, eikä hienoakaan sokeria. Tai sitten oli ja toppasokerit hankittiinkin säästösyistä. Toppasokeri oli hieman kartiomaisessa ruskehtavassa, vahvassa paperikääreessä. Kymmenen kilon sokeritoppa pysyi hyvin pystyssä lattialla kartion leveä pohja lattiaa vasten, siellä porstuan…