Kategoria: Ajan patinaa

Lopettajaiset

Oli vuosi 2003 ja maaliskuun 15. päivä. Noin 40 Värtsilä-seuran jäsentä saapui Helsinkiin ravintola Maestroon Fredrikinkadulle viettämään seuransa lopettajaisia. Tuolloin oli kulunut tasan 35 vuotta siitä, kun värtsiläiset ensimmäisen kerran kokoontuivat vuosikokoukseensa Merihotellissa. Alkuun jäseniä oli seurassa liki 400. Kokoontumisia…

Share

Vuodet vierivät

Eräässä Värtsin kommentissa kaivattiin Patsolan koulun alkuperäisiä piirustuksia. Sellaisia ei ole ainakaan toistaiseksi esille putkahtanut, mutta vanhan koulurakennuksen kuva viime vuosisadan alkupuolelta löytyi. Liekö tästä rakennuksesta kysymys? Bonuksena laitetaan palstoille kuva Patsolan koulun oppilaista lukuvuonna 1971-72. Kuvasta löytynevät myös opettajat…

Share

Emäntä “eläinlääkärinä”

Pellon pientareelta, osa 2 Tämä tarina syntyi kuin itsestään jatkoksi Värtsissä ilmestyneelle kirjoitukselleni “Laidunkauden avajaiset”. Kun olin panemassa pistettä tuolle tarinalle, tuli sanasta tarkkailukarjakko mieleeni Suvi Tanskasen kirja Kiteen Koivikko – 120 vuotta maatalousopetusta. Kirja on ilmestynyt 1996 ja kirjahanketta…

Share

“Erikoinen yllätys”

Värtsiläiset evakossa, osa 2 Alajärvi. Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin valistusohjaaja, kapteeni R. G. Wegelius kävi 25.-30.9.1944 tutustumassa siirtoväen oloihin mm. värtsiläisten sijoituspaikoilla Nurmossa, Alajärvellä, Kyyjärvellä ja Karstulassa. Hän raportoi oloista suojeluskuntapiirin komentajalle kirjeellä, joka löytyi Joensuun maakunta-arkistosta. “Alajärvellä jouduin kokemaan erikoisen yllätyksen.…

Share

Laidunkauden avajaiset

Pellon pientareelta, osa 1. Johan sille olisivat nauraneet aidanseipäätkin, jos ennen vanhaan joku olisi ryhtynyt kasvattamaan vasikoitaan ”iglussa”. Tänä päivänä se näyttää olevan mahdollista, joten mahdollista lienee sekin, että kirjoitan tätä tarinaa helmikuun paukkupakkasilla. Koska lakikin sanoo (?), että lehmiä…

Share

Evakkosarja tulossa

Moskovan rauhassa 13.3.1940 Värtsilä luovutettiin Neuvostoliitolle. Siviiliväestö evakuoitiin Virroille. Heinäkuun 10. päivänä 1941 alkoi jatkosota, jolloin Värtsilä vallattiin takaisin. Sinne palanneet asukkaat kohtasivat tuhotun kylän, jota alkoivat jälleenrakentaa. Jatkosodan jälkeen Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944. Suuri osa taajaväkisestä yhdyskunnasta…

Share

Sitä kuusta kuuleminen

Tässä on hieman humoristinen ryhmäkuva Värtsilän kunnanvaltuustosta vuonna 1957, lienee otettu siihen aikaan vuodesta, kun kunnallisista ilmoituslehdistä päätettiin. Silloisella maalaisliitolla näyttää olleen ns. yksinkertainen enemmistö. Onneksi lehti ei ole Pravda, vaikka takariviläisten ilmeistä päätellen ei paljon puutukaan.

Share

Sota ja rauha

Sotaa seuranneista vuosista Neuvosto-Värtsilässä on tiedetty melko vähän tai ainakin niistä kuulee harvoin puhuttavan. Erään nettisivuston mukaan rautatehtaalle perustettiin 7. elokuuta 1946 pakkotyöleiri. Tehtaan tuotannossa toimi 2 300 vankia. Tehtaan toiminta sodan jälkeen alkoi lähteen mukaan 14. helmikuuta 1947. Pakkotyöleiri…

Share

Tilleyn valossa

Siihen aikaan kun “isoisä lampun osti ja mummo sen särki” kuuluivat sähköttömien seutujen varustukseen petromaksi (Petromax), hasakki (Hasag) tai tillikka (Tilley). Nämä kaikki olivat paloöljyllä toimivia kaasulamppuja, joiden sytytykseen käytettiin spriitä. Öljylamppujen jälkeen niiden valoteho tuntui suorastaan häikäisevältä. Palaessaan ne…

Share

Automaattikeskus?

Onko totta, että Vanhassa Värtsilässä oli automaattinen puhelinkeskus jo ennen sotia? Tähän viittaavat paikkakunnalta peräisin olevat puhelimen käyttöohjeet. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Vertailuna kerrottakoon, että Suomen suurin ja viimeisiin lukeutunut käsivälitteinen puhelinkeskus automatisoitiin Kiteellä 1979. Kymmenen vuotta aikaisemmin oli…

Share

Puhelinluettelo

Värtsi julkaisee Värtsilän puhelinluettelon, joka on peräisin ajalta ennen sotia. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Värtsilä.0 (Valtion puhelin) Auki klo 0-24. 3 Aarnio P, herra 128 Airola Mauno, kunnanlääkäri 58 Antila L, kanttori 98 Eronen H, autokorjaamo 100 Eronen S,…

Share

Karttojen kertomaa

Värtsissä on kerrottu ja tullaan kertomaan paljon Vanhasta Värtsilästä eli viime sotien jälkeen rajan taakse jääneestä alueesta. Se on osalle vanhemmista lukijoistamme tuttua seutua. Jotta muutkin pääsisivät asioista jyvälle, julkaisemme karttapiirroksen ja selostuksen Vanhan Värtsilän keskustasta päätien molemmin puolin vuonna…

Share

Hiljainen kylätie

Kaustan kierros, osa 6 Olen soudellut tässä kuusiosaisessa juttusarjassani Kaustajärveä myötäpäivään. Olen kertonut vain rannan tuntumassa olevista asumuksista, mutta kyllä elämää on laajemmalla alueella, esimerkiksi Ahvenvaarassa. Ajallisesti olen ollut pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla, ja mainitsemani paikannimet eivät ole aina yhteneväiset…

Share

Pellavapaita

Kun tulee sellainen hetki, että ottaa huomisen selkä edellä vastaan, niin huomaakin, että taakse näkee kauemmaksi. Tässä yksi tarina. Oli eräs kevät sotien jälkeen, kun äiti ja mummo muokkasivat maan ja kylvivät siihen pellavansiemenet. En siihen kasvuaikana vielä erikoisemmin kiinnittänyt…

Share

Värtsilän lentokentästä

Hilkka Partanen toteaa nähdessään ensimmäisen kotikylämatkansa aikana entisen Värtsilän lentokentän, että se näytti kutistuneen, metsittyneen ja nurmettuneen melkein tunnistamattomaksi. Samaa näkymää minäkin olen useita kertoja katsellut kulkiessamme Inkeenniemelle ja miettinyt, miltä nuo maisemat ovat näyttäneet 1930-luvun alkuvuosina. Henkilökohtaisesti en ole…

Share

Tirehtyör Vaalvorssi

Benedict Zilliacus: Wilhelm Wahlforss, Oy Wärtsilä Ab 1984, 364 s. Parikymmentä ensimmäistä sivua kirjailija vastailee omiin kysymyksiinsä. Näin on syntynyt näppärästi tiivistelmä Wilhelm Wahlforssista (1891-1969), Wärtsilän pelastajasta, legendasta, Vikkelä-Villestä, vuorineuvoksesta. Kansalle hän oli tirehtyör Vaalvorssi. Loppukirja on tavanomaisempaa, elämäkertateokselle tyypillistä…

Share

Asemakaava valmiina

Värtsilän valtuusto hyväksyi 26.4.1926 taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan, jonka Kuopion läänin maaherra oli jo aiemmin siunannut.  Kaavaa oli tarkoitus noudattaa toukokuun alusta alkaen. Jostain syystä näin ei tapahtunut, kertovat rakentamista läheltä seuranneet. Monilla entisillä värtsiläisillä on ollut vaikeuksia tulkita, miten asemakaava…

Share

Lumpeenkukka

Kaustan kierros, osa 4 Kuvitteellisella viisikymmentä-kuusikymmentäluvun soutelukierroksella Värtsilän Kaustajärvellä jäimme viimeksi kansakoulun rantaan. Punaruskea-sävyinen koulurakennus on jonkun kuuluisan arkkitehdin (Engelin?) piirustusten mukaan rakennettu ja otettu käyttöön 1920-luvun alussa. Olen hieman epävarma arkkitehdista, mutta portaikkojen edessä olevat pylväät sopisivat hyvin Engelin…

Share

Teatterisarja päättyy

Värtsilän Työväen Näyttämön teatteriarvosteluista vastasi suurimmaksi osaksi Yrjö Vänttinen, myöhemmin tunnettu kunnallismies. Seuraavassa hieman lyhenneltynä hänen tekstiään nimimerkillä Jyrki 1930-luvun puolivälin jälkeen eräässä alan lehdessä. Siitä kun viimeksi ja samalla ensikerran kertoelin tämän lapsenkengissä tepastelevan näyttämön vaiheista ja edesottamuksista Työväen…

Share

Teatteriperhettä

Värtsilän näyttämöllä oli monia mieleen jääneitä näyttelijöitä. Kotkasta oli tullut osuusliikkeen lihamieheksi Eugen Kurvi, jolla oli jo tullessaan näyttelijäkokemusta. Näyttelemisen lisäksi hän hurmasi Värtsilän tytöt erinomaisella steppitaidollaan. Eeva Vallius teki Canthin Anna-Liisasta unohtumattoman, eli sen jokaisella solullaan alusta loppuun. Olin…

Share

Katse piikkilankojen taa

Kaustan kierros, osa 3. Lähdimme kuvitteelliselle Kaustan kierrokselle Varpasalmen sillalta. Olemme soutaneet myötäpäivään Kaustajärven rantaviivaa Varpasalmelta Kukkolahteen. Olemme nyt aivan valtakunnanrajan tuntumassa ja olemme pysähtyneet syömään eväitämme Lammassaaren rantakalliolle. Tässä levähtäessämme voimme katsella monikertaisten piikkilankojen taakse ja muistella, mitä siellä…

Share

“Äitinkieli”

Pian on se aika vuodesta, jolloin abiturientit ahertavat kirjoitusten parissa. Äidinkieli taitaa olla niitä aineita, jotka käsitellään ensimmäisenä. Lueskelin Joensuun Seutukirjaston varastossa vanhoja asiakirjoja. Käteeni osui Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1907 – 1908. Kaikki tässä kirjoituksessa esiin tuomani seikat…

Share

Värtsilän teatteri-ihme

Kalle Viherpuun oltua jonkin aikaa ohjaajana alettiin puhua Värtsilän teatteri-ihmeestä, ja sitähän se olikin. Kunnassa oli noin 5 000 asukasta ja ensimmäisellä näytäntökaudella katsojia yli 10 000. Innostus tarttui näyttelijöihinkin, haluttiin aina vain täysipainoisempia esityksiä. Valaisintekniikkaa paranneltiin arpajaisten turvin. Teatteriin…

Share

Rautatie-elämää

Niiralan raja-asema rautatieliikenteessä Venäjän (Neuvostoliiton) kanssa on sotien jälkeen ollut paitsi Pohjois-Karjalan myös koko Suomen kannalta tärkeä. Tulin nuorena miehenä valituksi Valtionrautateiden palvelukseen 1.11.1947. Silloin olivat alkaneet Neuvostoliittoon ns. sotakorvauskuljetukset. Ne käsittivät aluksi lähes pelkästään raakapuuta. Tavaran paperisota ja kuormien…

Share

Kalle tuli Kansantaloon

Vuonna 1934 työväenyhdistys perusti arpajaistoimikunnan, johon valittiin Pekka Ollikainen, Väinö Lötjönen, Lauri Savolainen, Toini Kämäräinen, Aili Lonkainen, Saini Kempas, Yrjö Vänttinen ja Uuno Vänttinen. Heidän myyntiurakkansa oli 6 000 kappaletta arpoja. Niinikään perustettiin Kansantalo Oy rakennuttamaan uutta toimitaloa. Värtsilän kunta…

Share

Kirje rintamalta

Seuraavanlainen kirje lähetettiin ”sieltä jostakin” Patsolan koulun oppilaille. Kirje on päivätty tiistaina 20.1. 1942, tasan 69 vuotta sitten. Rakkaat lapset! Olen saanut kunnian antaa vaatimattoman vastaukseni teille pienet ystäväiseni siitä arvokkaasta joulupaketista ja niistä lukuisista kirjeistä, jotka olivat paketissa ja…

Share

Järvilohta Äänisellä

Ääninen on toiseksi suurin Euroopan järvi. Se sijaitsee pääasiassa Karjalan tasavallan alueella. Järven syvin kohta on peräti 120 metriä. Ääninen laskee Syvärin kautta Laatokkaan. Kanavien välitykselläse on yhteydessä myös Vienanmereen. Äänisen rannalla sijaitsevat mm. Petroskoi, Kontupohja ja Karhumäki. Suurin saari…

Share

Kuntoviesti Kaustajärvellä

Aikoinaan hiihdettiin kansakoulunuorison kuntoviestiä Helsingistä Nuorgamiin. Noin neljäkymmenta vuotta sitten odoteltiin viestinvaihtajia Kaustajärvellä, jotta viesti saataisiin eteenpäin Tuupovaaran maisemiin. Patsolan koululaiset toivat viestin Värtsilästä Kaustajärvelle ja Kenraalinkylän hiihtäjien tehtäväksi tuli taivaltaa pätkän matkaa eteenpäin kunnan rajalle. Rajamerkkikin on jo saanut…

Share

Yötuurissa

Pakkasta taisi olla 25 asteen paikkeilla helmikuisena iltana, kun polkaisin Awo-merkkisen moottoripyörän maantien varressa käyntiin ja läksin ajamaan kohti kirkonkylää. Tie oli jäinen ja jalkoja joutui viilettämään pysyäkseen pystyssä. Tästä seurasi, että jalat töksähtelivät kivuliaasti tiellä oleviin jäätyneisiin hevosenkokkareisiin. Ajovarusteina…

Share

Ensin näytelmäseura

Olen aina tuntenut lukkarin rakkautta teatteria kohtaan. Se johtunee siitä, että sain pikkutyttönä noin neljän vuoden aikana olla mukana Värtsilän Työväen Näyttämön toiminnassa. Ensin perustettiin näytelmäseura. Pöytäkirjojen mukaan se sai alkunsa 4.10.1920. Ensimmäisessä pykälässä kerrotaan, että johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:…

Share