Nils Ludvig Arppen perustaman tilan historia. Video: Käsikirjoitus ja ohjaus: Pentti Ojajärvi.
Koivikon tila 1920-luvulla. Kuvan om. Veikko Hirvonen. Kuva Perinnealbumi kirja.Koivikon tilan navetassa kaksoistyttäret Eila ja Vila Brander lypsyllä 1920-luvun alussa. Kuvan om. Mauno Pennanen. Kuva Perinnealbumi kirjasta.Koivikon maamieskoulun oppilaita 1928. Kuvan om. Veikko Hirvonen. Kuva Perinnealbumi kirjasta. Kuvassa Lehtoranta, Veikko Hirvonen, Onni Sorsa, Rutanen ja Siitonen sekä agronomiharjoittelijoita Mustialan Maanviljelysopistosta.Kiteen karjanhoitokoulu Koivikolla vuonna 1919. Kuvan om. Mauno Pennanen. Kuva Perinnealbumi kirjasta. Kuvassa mm. Selma Pennanen ja Akseli Brander.Kuva Perinnealbumi kirjasta.
3 ajatusta aiheesta “Kiteen Koivikon tilan historia”
Telle
Suojärveläinen mummoni Dunja (Eudokia) oli käynyt Koivikon karjanhoitokoulun
”tyttöpiänä” ollessaan, hän valmistui sieltä assistentiksi, mutta ei hän sitä virkaa koskaan
hoitanut kun ukkini ilmestyi kuvioihin ja kaappasi neidon mukaansa Pälkjärvelle.
Häntä haettiin siellä kuitenkin kuin eläinlääkäriä konsanaan sairaiden lehmien avuksi,
lähin oikea eläinlääkäri olisi ollut Tohmajärvellä saakka.
Dunjan kouluaikana Koivikkoa hallinnoivat Akseli ja Thea Brander, jotka olivat sitten
vierailleetkin myöhemmin Dunjan luona Pälkjärvellä ja Akseli oli todennut, että
Dunja oli heidän parhaita oppilaitaan.
Dokumentissa mainitaan, että karjanhoitokoulu muuttui kaksivuotiseksi 2025,
mutta muistelen, että se olisi muuttunut jo aiemmin ja että kaksivuotiselta linjalta
valmistui assistenttejä (tarkkailukarjakoita) ja yksivuotiselta karjakoita.
Niin tai näin. Joka tapauksessa Dunjan puolison Korpiselässä syntyneet sisaret
Nanna (Natalia) ja Taina kävivät myös Koivikon karjakkokoulun ja ainakin
Nanna teki elämäntyönsä Rääkkylässä kuuluisalla Voiniemen tilalla, aluksi
karjakkona ja myöhemmin emännöitsijänä.
Eira Varonen
Pari kuvaa lisätty jutun loppuun.
esa a. luukkainen
Äidilläni Elinalla oli hauskoja muistoja etenkin Thea Branderista. Kutsumanimeltään Thea (Anna Dorothea Kristine os. Jörgensen) oli syntyjään tanskalainen, ja ammatiltaan hammaslääkäri. Äidilleni tuli usein kutsu Koivikon kekkereihin, useimmiten laulamaan. Ehkäpä kutsujen taustalla oli myös jonkinlainen idea tutustuttaa nuorta opettajaa talon nuoreen polveen.
Thea oli hyvin tarkka siitä, kenen kanssa lapset seurustelivat. Niinpä nuoren maatalouteen perehtyneen asiantuntijan Korhosen ilmaantuminen Brandereiden perhepiiriin ei liiemmin herättänyt myönteisiä ajatuksia Thealla, toisin kuin Akselilla, joka tunnetusti arvosti uudistusmielisyyttä ja kehitystä, jota tämä Korhonen edusti. Äitini kertoman mukaan eräissä juhlissa Thea oli lempeästi ohjannut Korhosen salin kahvipöydästä keittiön pöydän ääreen sanoen murteisella suomen kielellään: ”Koohonen mennä nyt keittiöön juomaan kahvia, teme sali ei ole Koohosta vaaten.” Sanomattakin on selvää, ettei Korhonen ollut sen jälkeen toivevävyjen listalla…
Thean tytär Eila Maria meni sittemmin naimisiin meille tohmajärveläisillekin tutun Hannes Tervolan (ent. Zimmermann) kanssa.
Suojärveläinen mummoni Dunja (Eudokia) oli käynyt Koivikon karjanhoitokoulun
”tyttöpiänä” ollessaan, hän valmistui sieltä assistentiksi, mutta ei hän sitä virkaa koskaan
hoitanut kun ukkini ilmestyi kuvioihin ja kaappasi neidon mukaansa Pälkjärvelle.
Häntä haettiin siellä kuitenkin kuin eläinlääkäriä konsanaan sairaiden lehmien avuksi,
lähin oikea eläinlääkäri olisi ollut Tohmajärvellä saakka.
Dunjan kouluaikana Koivikkoa hallinnoivat Akseli ja Thea Brander, jotka olivat sitten
vierailleetkin myöhemmin Dunjan luona Pälkjärvellä ja Akseli oli todennut, että
Dunja oli heidän parhaita oppilaitaan.
Dokumentissa mainitaan, että karjanhoitokoulu muuttui kaksivuotiseksi 2025,
mutta muistelen, että se olisi muuttunut jo aiemmin ja että kaksivuotiselta linjalta
valmistui assistenttejä (tarkkailukarjakoita) ja yksivuotiselta karjakoita.
Niin tai näin. Joka tapauksessa Dunjan puolison Korpiselässä syntyneet sisaret
Nanna (Natalia) ja Taina kävivät myös Koivikon karjakkokoulun ja ainakin
Nanna teki elämäntyönsä Rääkkylässä kuuluisalla Voiniemen tilalla, aluksi
karjakkona ja myöhemmin emännöitsijänä.
Pari kuvaa lisätty jutun loppuun.
Äidilläni Elinalla oli hauskoja muistoja etenkin Thea Branderista. Kutsumanimeltään Thea (Anna Dorothea Kristine os. Jörgensen) oli syntyjään tanskalainen, ja ammatiltaan hammaslääkäri. Äidilleni tuli usein kutsu Koivikon kekkereihin, useimmiten laulamaan. Ehkäpä kutsujen taustalla oli myös jonkinlainen idea tutustuttaa nuorta opettajaa talon nuoreen polveen.
Thea oli hyvin tarkka siitä, kenen kanssa lapset seurustelivat. Niinpä nuoren maatalouteen perehtyneen asiantuntijan Korhosen ilmaantuminen Brandereiden perhepiiriin ei liiemmin herättänyt myönteisiä ajatuksia Thealla, toisin kuin Akselilla, joka tunnetusti arvosti uudistusmielisyyttä ja kehitystä, jota tämä Korhonen edusti. Äitini kertoman mukaan eräissä juhlissa Thea oli lempeästi ohjannut Korhosen salin kahvipöydästä keittiön pöydän ääreen sanoen murteisella suomen kielellään: ”Koohonen mennä nyt keittiöön juomaan kahvia, teme sali ei ole Koohosta vaaten.” Sanomattakin on selvää, ettei Korhonen ollut sen jälkeen toivevävyjen listalla…
Thean tytär Eila Maria meni sittemmin naimisiin meille tohmajärveläisillekin tutun Hannes Tervolan (ent. Zimmermann) kanssa.
Ennen vanhaan asiat sanottiin suoraan.