Kunnanjohtaja Mikko Löppönen (vas.), kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Kuittinen (kesk.) ja hallintopäällikkö Heidi Pitkänen (oik.) kokouksen jälkeen
Tohmajärven kunnanhallitus esittää veroprosenttien säilyttämistä ja käsitteli investointiohjelmaa vuodelle 2026 – talous toteutuu arvioitua paremmin
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilytetään ennallaan ja että vuoden 2026 investointiohjelma esitetään hyväksyttäväksi 958.000 euron suuruisena. Lisäksi kunnanhallitus merkitsi tiedoksi tammi–syyskuun 2025 osavuosiraportin, jonka perusteella kunnan talous on toteutunut arvioitua paremmin.
Veroprosentit ennallaan
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2026 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 9,1 %, ja että kiinteistöveroprosentit pysyvät samoina kuin vuonna 2025.
Arvioitu kunnallisveron määrä ensi vuodelle on noin 6,2 miljoonaa euroa, ja kiinteistöveron tuotto noin 1,12 miljoonaa euroa. Tohmajärven veroprosentti sijoittuu lähelle maakunnallisesti keskitasoa.
– Kunnan talous on saatu pysymään oikea-aikaisella reagoinnilla vakaalla pohjalla, ja tarvetta veronkorotuksiin ei tällä hetkellä ole. Ennakoitavuus ja taloudellinen tasapaino ovat kuntalaisten ja yritysten näkökulmasta tärkeitä asioita, toteaa kunnanjohtaja Mikko Löppönen
Investointiohjelma vuodelle 2026
Kunnanhallitus esittää valtuustolle 927 700 euron edestä investointeja vuodelle 2026. Investoinneista yli puolet koskee vesihuoltolaitoksen investointeja. Myös kauppakadun katuvaloja esitetään uusittavaksi ja Troikka-nimiseen yrityskiinteistöön on varattu rahat talotekniikan kunnostukseen. Talousarvion vuosikatteeksi muodostuu 1,2 miljoonaa euroa, ja lainanlyhennysten jälkeen investointien rahoitustarpeeksi jää noin 0,4 miljoonaa euroa, jota katettaisiin pitkäaikaisella lainalla.
Investointiohjelma sisältää myös suunnitelmavuodet 2027–2028, jossa on mm. varaus Tikkalaan rakennettavaan kevyenliikenteen väylään, johon on saatu jo valtionrahoitusta 450.000 euroa. Osavuosiraportti etenee valtuuston käsiteltäväksi osana talousarvioprosessia.
Talous toteutunut arvioitua paremmin
Kunnan talouden toteuma 1–9/2025 on positiivinen.
Toimintakate on -9,1 miljoonaa euroa eli noin 5 prosenttiyksikköä parempi kuin arvioitu.
Toimintatuotot ovat 3,6 % yli ennusteen ja toimintakulut 5 % alemmat kuin odotettiin.
Tilikauden tulos on syyskuun lopussa +609 000 euroa.
Kunnanhallitus hyväksyi osavuosiraportin ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi.
Veroprosentti säilyi ennallaan.
Mutta korkea se on.
Pitää muistaa muut maksut. Esim. vesimaksu on peiteltyä kuntaveroa, samoin sähkömaksut niiden kuntien osalta, jotka omistavat paikallisen sähköyhtiön osakkeita. Siis jakelusta vastaavan
Kunnallistalon luolahanke on taas tapetilla. Hieno vai huono juttu?
Mihinkä unohtui Niiralassa Teollisuustien valaistus investointi?
Valaistus on merkitty investointiohjelmaan vuodelle 2027.
Nostin maanantain kunnanhallituksen kokouksessa keskusteluun sen että olisimmeko voineet kiirehtiä tätä esimerkiksi siten että varikon salaojajärjestelmän rakentaminen 2026 vuodelta olisi siirretty vuodella eteenpäin.
Ja Teollisuustien valaistus olisi toteutettu sen tilalla kiireellisempänä jo ensi vuonna.
En tehnyt asiasta esitystä. Kunnanjohtaja asian esittelijänä tukeutui teknisen puolen asiantuntijalausuntoihin prioriteeteista eikä esitystä siten muutettu.
Mutta Soile älä huoli. Tulossa on.
Ennemminkin kuin infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen, kunnan kannattaa paneutua kunnallisrötiskön sisätilojen saneeraukseen ja luolavisioihin. Niissä eivät mene aika eikä rahat hukkaan, vaan Kankkulan kaivoon.
Kunnallistalon Pilkkiyrittäjä poistuu keväällä -26 talon tiloista. Mistä yrittäjiä tiloihin?
Jäljelle jää Kirpputori ja yksityinen koko yläkerran kattava voimailusali, joka saatta tuhansien kilojen punttien ja laitteiden painosta siirtyä omine aikoineen alakertaan hyvinkin äkkiä ilman varoitusta.
Esan kommenttiin viitaten. Kemien keskusta voitaisiinkin nimetä Kankkulan kaivoksi, onhan siinä Kaivo kahvilakin sen Kankkulan kaivon naapurissa. Myös viereinen tori voitaisiin yksintein ristiä Kankkulan toriksi ja yksintein viereinen katukin Kankkulan torikaduksi.
Sain maanantaina valtuutettujen seminaarissa nostetuksi keskusteluun Niiralan Teollisuustien valaistuksen toteutuksen kiirehtimisen. Nostoni ei aiheuttanut sora-ääniä, sen kiireellisyys todettiinkin yksimielisesti.
Valaistusasia on päätettävänä ensi viikon valtuuston kokouksessa osana investointiohjelmaa ja muutettuna niin että Teollisuustien valaistus toteutettaisiin kiireellisenä hankkeena jo ensi vuonna.
Maapallo on siinä tilassa että mm. kaikenlaisia valoja pitäisi vähentää ei lisätä.
Suurin osa ihmisistä ajattelee että ”mitä minun yksittäisen ihmisen tekemiset maapalloon vaikuttaa.
”ikävä kyllä näin ajattelee maailmassa kenties monta miljardia ihmistä.
Hempalle: ehdotuksesi ei ole ollenkaan mahdoton. Suomessa ei liene konkreettista paikkaa Kankkulalle. Muinoinen radio-ohjelmahan perehtyi itse asiassa kaupungistumiseen ja periferian ongelmiin.
Voisi olla todellinen markkinateko nimetä Kemien kukkula Kankkulaksi. Onhan meillä jo epävirallinen raittikin olemassa. Oltaisiin Kymppiuutisten kevennyksessä välittömästi. Ja ensi kesänä turistit valtaisivat Kankkulan.
Joka vuosi valittaisiin tietenkin paikallinen Tippavaaran isäntä. Olisihan se vaihtelua sille ainaiselle potsille!
Katsoin Youtubesta valtuuston kokouksen. Valoa riitti puheenjohtajien pöydälle. Ei enää valtuustosaliin valtuutettujen tunnistetettavuuteen asti. Mitä jos ostettaisi saliin yksi kattolamppu lisää. Onko oikein kiittää valtuutettujen yhteistyöstä ja päräyttää perään vastaeesitys ”sovittuun” asiaan vesimaksuista? Kiitosta riittää joka asiaan kun ihtiään kiittää.
Eero-Matti Lintusen aloite hallituksen alaisuuteen perustettavasta viestintä ja markkinointi ryhmästä, joka muodostuisi luottamushenkilöistä oli selkeä ja hyvin esitetty. Mutta mielestäni turha. Ei onnistu Tohmajärvellä. Valtaa pitää valtuuston suurin ryhmä, joka muodostuisi yhden äänen varaan. Hallituksessa ääntä pitää ja määrää tällä hetkellä kepu ja sen puheenjohtaja Matti Kuittinen. Näin se menee. Aikoinaan kun tulin Tohmajärven kunnanhallituksen jäseneksi, ensimmäisessä kokouksessa minulle puheenjohtaja ilmoitti, että nyt loppuu Tuunanen kirrjoitukset hallituksen asioista lehtiin. Eihän ne loppuneet. Lissääntyivät vain.
Tuunanen viittaa ikuisuuskysymykseen demokraattisen enemmistön ja enemmistövallan välillä. Tohmajärvellä, kuten monessa muussakin periferiassa sijaitsevassa pikkukunnassa, kysymys päätöksenteon demokraattisuudesta on aktuelli. Omassa kunnassamme on toki tapahtunut merkittävää kehitystä teeman suhteen, jos verrataan villeihin menneisiin vuosikymmeniin. Patologiasta on alettu siirtyä terveempiin sfääreihin. Toki kulttuurinmuutos tapahtuu erittäin hitaasti; useimmiten siihen tarvitaan kaksi sukupolvea.
Demokraattinen enemmistö tarkoittaa siis enemmistön muodostumista demokraattisin keinoin; vapaan ja reilun äänestyksen tai muun kansanvaltaisen prosessin kautta. Tällöin enemmistö edustaa kansan tahtoa, samalla kunnioittaen vähemmistöjen oikeuksia. Se on osa demokratian periaatteita, muttei sen ainoa sisältö.
Enemmistövalta viittaa puolestaan tilanteeseen, jossa enemmistö käyttää valtaansa rajoittamatta, eikä ota huomioon vähemmistöjen oikeuksia tai mielipiteitä. Tilanne johtaa epäoikeudenmukaisuuteen, kun vähemmistön ääni tietoisesti tukahdutetaan. Demokratia voi siis muuttua epäterveeksi, jos enemmistövalta menee liian pitkälle.
Tohmajärvellä enemmistövaltaa nimitettiin aikoinaan ”Yksinkertaiseksi Enemmistöksi”. Joskus myös ”Perin juurin Yksinkertaiseksi”. Tilanne ei ollut mitenkään terveellä pohjalla. Vallan ytimessä oli ryhmä, jonka toimintaperiaatteena oli viestinnästä lähtöisin oleva käsite ”ryhmäharha”. Se tarkoittaa tilannetta jossa kuplassa päätöksiään puuhaava pikkuporukka luulee edustavansa ainoaa olemassa olevaa totuutta, ja käyttäytyy sen mukaisesti.
Historia ei määritä tulevaisuutta, mutta historiasta voi parhaimmillaan oppia. Viisaat oppivat kuulemma nopeammin.
Kova kenttätyö tuotti tulosta… Eilisessä valtuuston kokouksessa vahvistettiin se että Niiralan Teollisuustien valaistus on vuoden 2027 sijaan jo ensi vuoden investointiohjelmassa.
Jätin myös ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Se on tässä alla kokonaisuudessaan. Aloitteen allekirjoitti peräti 22 valtuutettua.
VALTUUSTOALOITE
Viestintä- ja markkinointityöryhmän perustaminen kunnanhallituksen alaisuuteen
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Tohmajärven kunta perustaa kunnanhallituksen alaisuuteen erillisen viestintä- ja markkinointityöryhmän.
Työryhmän tavoitteena on tehostaa kunnan viestintää ja kehittää uusia keinoja Tohmajärven markkinointiin kahdella pääalueella:
1. Sisäinen viestintä – kuntalaisille suunnatun tiedottamisen, osallistamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
2. Ulkoinen markkinointi – kunnan vetovoimaisuuden lisääminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi sekä yritystoiminnan ja investointien edistämiseksi.
Kunnalla on käytössään rajalliset resurssit sekä taloudellisesti että henkilöstön osalta. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa viestinnän ja markkinoinnin resursseja sekä hyödyntää myös luottamushenkilöiden osaamista ja verkostoja kunnan vetovoiman lisäämiseksi.
Katsomme, että on tärkeää tuoda kunnan viestintään ja markkinointiin laajempaa näkemystä sekä selkeää strategista suuntaa. On syytä pohtia, mitä tavoittelemme – ja millaisin kustannustehokkain keinoin nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.
Työryhmä koostuu luottamushenkilöistä ja toimii tiiviissä yhteistyössä kunnan viestintä- ja markkinointikoordinaattorin kanssa. Se kutsuu tarvittaessa kokouksiinsa myös eri asiantuntijoita, kuten kunnan viranhaltijoita, paikallisen yrittäjäjärjestön edustajia, matkailualan vaikuttajia sekä muita tarpeellisia sidosryhmäläisiä.
Tavoitteena on vahvistaa Tohmajärven kunnan näkyvyyttä, houkuttelevuutta ja yhteisöllisyyttä pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella viestintä- ja markkinointityöllä.
Viestintä- ja markkinointityöryhmä tukeutuisi työssään valmisteilla olevaan kuntastrategiaan ja auttaisi löytämään ne viestinnän keinot, jotka vievät kohti yhdessä määriteltyä visioamme. Työryhmän jäsenille maksetaan kokouspalkkiot hallintosäännön mukaisesti, ja ryhmälle varattaisiin varat maksimissaan neljää kokousta varten vuodessa.
Tohmajärvellä 10.11.2025
Allekirjoittajat: 22 valtuutettua
Oivallista työtä, Eero-Matti!
Eikös kunnalla ole jo viestintä ja markkinointi henkilö täydellä palkalla. Eikö hän kykene enää yksin hoitamaan tonttiaan.
Mitä lie mieltä viestintä ja markkinointi ”johtohenkilö” itse tästä markkinointi ja viestintäryhmän perustamis esityksestä.?