
Kesäteatterikausi tämän vuoden osalta Värtsilässä saatiin eilen sunnuntaina päätökseen. Kesän näytöksiä saapui seuraamaan arviolta yli 1500 innokasta kesäteatteriharrastajaa. Lukema olisi ollut tätäkin suurempi mutta alkukauden kolea sää ja loppukauden hellejakso verottivat kävijämäärää.

Hilkka Jokineva on tuttu näky lippukassan takana. Hilu muisteleekin olleensa mukana alusta saakka
Makkaragrillin luona tavoittamani, pitkäaikaiset teatteritalkoojat Jouko Jääskeläinen ja Matti Jaatinen arvioivat yksin makkaroitakin menneen kesän aikana seitsemänsataa kappaletta.

Grillimakkaraa jonotettiin väliajalla
Itse näytös oli positiivinen yllätys. Samaa palautetta sai kuulla jo väliajalla useammankin vieraan suusta. Näytelmässä oli hienosti yhdistetty päivän polttavia yhteiskunnallisia aiheita ja huumori toisiinsa.
Näytelmä sisälsi myös tänä vuonna toinen toistaan upeampia yksilösuorituksia, roolitukset olivatkin onnistuneet erinomaisesti!

Kauden viimeistä näytöstä oli saapunut seuraamaan lähes täysi tupa kesäteatterin ystäviä. Silmiinpistävää oli se että tuttuja kasvoja joukossa oli hyvin vähän.
Värtsilän Kesäteatterista onkin muodostunut vuosikymmenten saatossa vahva osa pitäjän identiteettiä luoden ympäri maakuntaa saapuville vieraille mielikuvaa eläväisestä ja lämminhenkisestä Värtsilästä.

Tämän kesäteatteriperinteen toivoisikin jatkuvan yhtä vahvana myös tulevina vuosina.
Innostuneisuudesta se ei näyttäisi olevan kiinni sillä loppukukitusten aikana laskin lavalla olleen peräti 14 näytöksessä tavalla tai toisella mukana ollutta henkilöä.

Tähän kun lisätään suuri joukko muita talkoolaisia jotka hoitavat kahvion, grillin, lipunmyynnin, liikenteenohjauksen ja järjestyksenvalvonnan, saadaan kasaan melkoinen joukko vapaaehtoisia jotka nämä teatterinautinnot meille vuodesta toiseen mahdollistavat.
Kemiessä teatterikausi jatkuu sen sijaan vielä yhdellä näytöksellä. Tohmajärven kesäteatterissa Kiljusen herrasväen viimeinen näytös on 10.8. klo 14.
TEKSTI JA KUVAT: Eero-Matti Lintunen


”Silmiinpistävää oli se että tuttuja kasvoja joukossa oli hyvin vähän.”
Em.lainaus yllä olevadta kirjoituksesta.
Anonyymi kävi katsomassa näytöksen n.pari viikkoa sitten.
Silmiin pisti silloinkin sama asia. Yleisöä oli melko paljon, helteestä huolimatta. Mutta bongasin vain 5 tuttua kasvoa. Onko tämä huono vai hyvä asia? Mielestäni huonompi asia kuin hyvä. Eikö tohmajärveläisiä kiinnosta paikkakunnan teatteri? Näkemäni ”rollaattorikapina esitys oli hyvä, jopa erittäin hyvä.
Kiitos Eero-Matti jutusta. Värtsilän kesäteatteri kiinnostaa.
En halua mestaroida, mutta heitän ajatuksen.
Teatterin kannattaisi ennen esityskautta ja enskarin molemmin puolin tuottaa tarinaa Värtsiin.
Meitä lukijoita eli mahdollisia teatteriin tulijoita kiinnostaisi etukäteen mm:
Näytelmän psynopsis
Näyttelijöiden esittely
Ohjaajan näkemys …jne
Moinen julkisuus voisi tuoda katsomoon lisää väkeä…ehkä niitä tuttuja kasvojakin.
Itse koin tuon että valtaosa vieraista oli eilen minulle tuntemattomia vaan hyvänä asiana…
On todella upeaa että Värtsilän kesäteatteriin tullaan matkojenkin takaa. Ja varmasti isolla prosentilla oman paikkakunnan vakkari- ja kesäasukit ovat näytökset nähneet!
Usein unohtuu että meitä on vaan enää täällä niin vähän jäljellä.
Olimme perjantai-iltana kauden toiseksi viimeisessä näytöksessä.
Totesimme, että vähän oli tuttuja naamoja vaikka sali oli melkoisen
täynnä. Mutta päädyimme johtopäätökseen, että ilmeisesti lähialueen
immeiset ovat käyneet katsomassa näytelmän heti ”tuoreeltaan” ja nyt kauimmaisetkin
teatteriharrastajat ovat liikkeellä ennen esityskauden loppua!
Hauska sattumus kuitenkin, että lähi-naapurimme Kaustalta oli varannut paikat
samalle riville kuin mekin, sanoi olevansa jo toista kertaa.
*
Aikaisemmin kesällä kävimme Liperissä, Ristin teatterissa. Porukkaa oli helteisenä
sunnuntaina paikalla 300 henkilöä. Vaan saman verran hyvänpäiväntuttuja tapasin
kuin Värtsilässäkin, eli puolenkymmentä.
Kun varatut paikat oli nimellä merkittyjä, vieressäni istui Savolainen, takana Hämäläinen
ja edessä Karjalainen -nimiset mieshenkilöt.
Olen käynyt kolmena peräkkäisenä vuotena serkkuni kanssa Värtsilän kesäteatterissa. Tänä vuonna oli paras esitys, ehdottomasti. Tuttuja ei ollut muita, kuin vieressä istunut serkku, mutta juttua riitti muiden samalla rivillä olevien kanssa. Samalla reissulla tuli kierrellyksi varhaislapsuudesta tuttuja paikkoja. Oli niin kaunista; helteistä ja herkulliset karjalanpiirakat kahviossa. Isäni oli vuosikymmeniä sitten innokas Värtsilän teatterin kävijä.
On hyvä, että kävijöitä riittää ja Värtsilän kesäteatteri kiinnostaa kaukaakin tulevaa porukkaa. Sana kiertää ja siitä voi joskus olla hyötyä. Kiitokset kaikille mukavasta iltapäivästä.
Ani