Papereitten joukosta sattui pistämään silmään A5 kokoinen paperi, jossa oli tuttuja nimiä ja tuttuja asioita. Kyseessä oli tämä Värtsilän Kotiseutuyhdistyksen toimintakertomuksesta vuodelta 1988 eli Värtsiläpäivien alkuajoilta. Museotoiminta näyttää olleen varsin vilkasta.
-Alpo Rummukainen
VÄRTSILÄN KOTISEUTUYHDISTYS RY n TOIMINNASTA VUODELTA 1988
Johtokunta: Pirjo Rinne pj. Seppo Pusa vpj. Annikki Hyttinen, Saara
Mämmi, Pirkko Olenius, Seppo Avonius, Veikko Hirvonen, Sulo Nissinen,
Otto Rummukainen ja Markus Kontiainen
Johtokunnan kokoukset: 28/3, 28/4, 14/7, 1/9 (vuosikokous 28/3)
Museotoiminta: Johtokunnan jäsenet hoitivat myllymuseon päivys-tyksen ja opastuksen vuorotellen kesäsunnuntaisin.
Museon vieraskirjassa on
183 tutustumiskuittausta, joten vieraiden määrä näyttää vähenevän vuosittain. Aukioloaikojen ulkopuolella on museoon opastusta ja esittelyä tehty pari kertaa.
Perinnetyo: Myllymuseoon liittyvän saharakennuksen kunnostamista varten saimme Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä apuraa 5000 mk v. 1987 saadun 2000mk n lisäksi.
Rahat odottavat tilillä lisärahoitusta, jotta tositoimiin kannattaa ryhtyä.
Kymmenvuotisen toimintamme kunniaksi painatimae v.1987 lahjaksi saamastamme Wärtsilän tehdasaluetta esittävästä valokuvataulusta 1000 kpl A5-kokoista korttia 650 mk:lla. Kortteja olemme myyneet toimintamme tukemiseksi 5 mkın kappalehintaan.
Tohmajärven seudun Musiikkiyhdistys luovutti hallussaan olleita Wärtsilän tehtaan soittokunnan soittimia kotiseutuyhdistykselle seuraavasti: kolme ”kornettia”, kaksi tuubaa”, klarinetti, saksоfoni ja ns. ”heilakka” (Helicon). Samoin saimme myös runsaasti soittokunnan
nuotteja. Soittimet ovat suurikokoisia marssisoittimia. Lahjoitus on asetettu esille kirjastotalolle.
Pohjois-Karjalan Rajavartiostolta saimme museoon puisen rajapaalun kilpineen. Saatu rajapaalu on ollut tulevan rajanylitys-paikan
kohdalla.
2. Kesak.
Rakennustutkija Pirjo Karinen Maakuntamuseosta kävi tutustumassa muutamiin kohteisiin, kuten Hirvolan pihapiiriin Pykälävaarassa,
Kunnaksen taloon, Valkoiseen taloon ja Naverin navettaan.
Valkoisen talon rakennus inventointipaperit on toimitettu Maakuntamuseon kautta
aluearkkitehti Sirkka Sortiile.
Saara Mämmi osallistui valtakunnalliseen perinneruoka juhlaan Finlandia Talolle maaliskuussa kotiseutuyhdistyksen edustajana.
Kotiseutuyhdistykselle hankittiin kirjat Suomen pitäjäruoat ja
Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat käsikirjastoon.
Luontotoiminta: Myllymuseon ja ympäristön siivoustalkoot pidimme toukokuussa. Lintutorni Polun pitkospuutalkoisiin on osallistunut Sulo
Nissinen, Seppo Avonius ja Pirjo Rinne.
Muu toiminta:
Värtsiläpäivä järjestelyistä vastasi pääasiassa kunta.
Uusittu kirjasto vihittiin. Juhlapuhujana esiintyi ministeri Matti Puhakka.
Aktiivijäsen Lauri Kunnasta käytiin onnittelemassa 25/10 70-vuotis päivan johdosta.
Pirjo Pirjo Rinne kävi onnittelemassa Kitee-Seura ry:n 30-vuotisjuhlassa 30/10 viemisinä Värtsilä-muistelmateos.
Heinäkuun kokous toteutettiin torvinsoittimien puhdistus- ja kiillotus talkoiden merkeissä ja kesäkauden lopettajaisia vietimme jälleen
makeassa Oton savusaunan huumorilöylyissä. Kiitos.
Jäsenistö v. 1988: Jäsenperheitä 54 ja jäseniä 152
Värtsilän Kotiseutuyhdistyksellä näyttää olleen toimintaa ihan tolokusti. Vai mitä sanotte, kun johtokunnan jäsenet ovat hoitaneet myllymuseon päivystryksen ja esittelyt kesäsunnuntaisin kukin vuorollaan ! Siinä on jo tekemisen meininkiä. Myllymuseota ja ymäristöä on siivottu ja hoidettu. Luontopolkuja on hoidettu ja suhteita eri tahoille on hoidettu ja merkkipäivillä käyty onnittelukäynneillä. Vieläpä keskellä kesää pidetyn kokouksen ”mausteena” on jynssätty lahjoituksena saadut puhallinsoittimet kiiltäviksi.
Takavuosina Myllymuseo oli avoinna Värtsiläpäivien aikaan. Joskus entinen mylläri Pentti Väänänen kertoili leppoiseen tyyliinsä kuinka mylly toimii.
Nyt entisiä mylläreitä ei taida olla, mutta olisi mielenkiintoista saada käydä myllyyn tutustumassa kuka ensimmäistä kertaa, kuka menneitä muistellen jo monetta kertaa.
Jonkun kesäteatterimatkan yhteyteen saattaisi mahtua myös museokierros ?
Alpo Aatoksen aatosta aatellessa aattelin kantaa ottaen, että museokierrosta kannattaa kannattaa kannatuksen vuoksi ja tavoitteena kanta-asiakkuus vaikka kantapään kautta tai pyörähdän kannoillani housun kannattimet paukkuen. Kantani lienee selvä. Sehän on selvä.
Kotiseutuyhdistykset ovat paikallisia yhdistyksiä, joiden tehtävänä on pitää huolta paikallisista erityispiirteistä ja kotiseudun omaleimaisuudesta ja kehittää niitä ja seudun viihtyvyyttä.[1]
Yhdistykset toimivat kaupunginosan, kylän, kotikunnan ja kotimaakunnan tasolla, ja niiden yhteiselin on 1949 perustettu Suomen Kotiseutuliitto. Yhdistyksiä on perustettu etenkin 1950-luvulla, jolloin päätoimintana oli yleisen kansankulttuurin tallentaminen ja luonnon ja ympäristön vaaliminen. Sittemmin on toiminta ollut kokonaisvaltaisempaa, kotiseudun kehittäminen laajemmin.
Vuonna 1978 perustettu Värtsilän kotiseutuyhdistys ry sai myllyn museokäyttöön ja se oli ensimmäistä kertaa näyttelykunnossa vuonna 1983. Museossa oleva rajapaalu luovutettiin museolle vuonna 1988.
Värtsilän myllymuseo sijaitsee kunnan omistamassa, 1900-luvun alkupuolella rakennetussa myllyssä. Museo on perustettu 1978. Värtsilän mylly on ollut toiminnassa aina 1980-luvulle asti.
Museossa on esillä myllytoimintaan liittyviä esineitä sekä erilaisia työvälineitä ja talousesineitä. Museokokoelman erikoisuutena ovat vuosina 1910-1937 toimineen Värtsilän Työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittimet. Nähtävillä myös myllyn koneisto, joka on uusittu vuonna 1939.
Museotoiminnasta vastaa Värtsilän kotiseutuyhdistys ry.
Ihailtavaa toimintaa pienen pitäjän pirteiltä asukkailta!
Mieheni Kari ja Heleniuksen Ensio kattoivat tuon museon matalamman osan pärekaton. Kari oli oppinut pärekaton taiat aikoinaan Tuupovaarassa enojensa maatilalla pienestä pojasta lähtien touhunneena.
Minullakin on tästä myllystä vähän omakohtaista kokemusta kun käytin oman pellon kauroja ”litisteltävänä”. Aika paljon jäi puuroon pois syljeskeltäviä akanoita, mutta piti kelvata kun muuta ruokaa ei ollut. Myllärinä oli ehkä Martti Kosonen.