Olenko hiukan delulu

SIGMA, ICK,DELULU. Etkö ymmärrä nuorisoa, tai paremminkin kieltä, mitä he puhuvat.
Tarvitsetko tekoälyä tai tulkkia kun keskustelet nuorten kanssa? Sukupolvien väliset erot
puhekielessä, voivat joskus aiheuttaa ymmärtämättömyyttä. Teini voi pyytää vanhempiaan
lopettamaan jäppäämisen, eikä vanhemmat silti lopeta jaarittelemasta lastensa tekemisistä.
Jos nuori puhuu sigmasta, hän ei välttämättä ole kiinnostunut matematiikasta tai antiikin
kreikasta. Sen sijaan hän väittää olevansa oman tiensä kulkija. Kun nuori nousee
ruokapöydästä kiittämättä, siitä voi tulla kauhea ICK.

Edellä esitetyt, ja lukuisat muut, sanat sekä sanonnat, ovat arkisia nuorison käyttämässä
kielessä. Nämä sanat eivät ole alueisiin liittyviä murresanoja, vaan kaikkialla Suomessa ovat
käytössä samat sanat ja sanonnat. Uskoakseni, myös Värtsilän ja Tohmajärven nuorison
keskuudessa. Iso osa näistä ilmaisuista on lainasanoja ja lyhenteitä Englannin kielestä. ISTG
on lyhenne, I swear to god eli vannon jumalan nimeen. Delulu tarkoittaa nuorisokielessä
naivia, hiukan harhaista. Se on johdannainen sanasta delusional.

Kielen, kuten koko kulttuurin luonteeseen, kuuluu jatkuva muuttuminen. Nuorten käyttämä
kieli elää ja uudistuu ajassa. Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, kuten teollistuminen ja
kaupungistuminen, ovat nopeuttaneet kielen kehitystä myös Suomessa. Historiamme tuntee
isoja kielellisiä mullistuksia. Ajatellaan vaikka Ruotsin ja Venäjän kielen merkitystä Suomen
kieleen, tai vielä varhaisemmin , Suomen kielen itsenäistymistä itämerensuomalaisten kielestä.
Ajatus, että nuoret turmelevat kielen on myytti. Nuorisolla on aina ollut tarve käyttää kieltä
omalla tavallaan. Nykytilanne on kuitenkin menneisiin vuosisatoihin verrattuna hiukan
erilainen. Digitalisaatio ja voimistunut muuttoliike eri maiden välillä vie kieliä lähemmäs
toisiaan.

Mikael Agricola ( 1510-1557) kehitti yhdessä työryhmänsä kanssa pohjan suomen kielelle,
mm kääntäessään Se Wsi Testamenti suomeksi. Kirja oli ensimmäinen suomenkielinen Uuden
testamentin käännös. Harva meistä enää ymmärtää tuon kirjan suomen kieltä. Esimerkiksi
käy lause :”Tytteren teuty Laupiatoin olla, Ninguin iocu Strutzi Coruesa.” eli nykysuomeksi ”
Tyttären täytyy olla ankara kuin strutsin korvessa. ” Lauseessa ei hämmästytä ainoastaan
vieras kieliasu, vaan myös sen sisältö kummastuttaa. Agricolan, Suomen puhekielestä
kehittämistä yli 8000 sanasta kuitenkin noin puolet, on edelleen käytössämme, mm sanat:
hallitus, isänmaa, omatunto ja varas ovat hänen kehittämiään. Sen sijaan sanat: luutarha
(hautausmaa), näkypaikka (teatteri) tai vertaveli eli ystävä, eivät kuulu enää yleiseen
käyttöön.

Nopea nuorisokielen yleistyminen ja sanaston laajuus, on virinnyt kiinnostuksen paitsi
puhekieleen, myös yleisesti Suomen kielen asemaan. Suomen kielen lautakunta patistaa
miettimään keinoja äidinkielen elinkykyyn. Lautakunnan näkemyksen mukaan kielen rappio
etenee yhä nopeammin.

Tunnettua on, että oma äidinkieli, ja sen hyvä hallinta tukevat kaikkea oppimista.
Kielen kehitystä pohdittaessa, kirjallisuuden positiivisia vaikutuksia ei voi sivuuttaa. Useiden
tutkimusten mukaan, lukemisella on vaikutuksia aivojen toimintaan. Se parantaa
keskittymistä ja muistia sekä alentaa stressitasoa. Lukeminen kehittää ajatusten
sanallistamista ja empatiakykyä. Kaikki mainitut ominaisuudet, ovat tärkeitä meidän
ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja kommunikaatiossa, oli käyttämämme kieli mikä
hyvänsä. Vanhempien tulisi aloittaa lukeminen lapsilleen jo vauvaiässä, tällöin vanhemmat
antavat parhaat mahdolliset lähtökohdat pienokaisensa tulevaisuuteen.

Vieraat vaikutteet Suomen kieleen, tulivatpa ne vieraista kielistä tai ajan ilmiöistä, saattavat
rajoittua muutamiin sanoihin tai lyhenteisiin mikä kulloinkin on muodikasta. Vaihtuva muoti
voi jättää kielellisetkin uutuudet tilapäisiksi. Esimerkkejä on lukuisia ja uusia syntyy kaiken
aikaa. Boomerin ei kannata enää korostaa nuorekkuuttaan toteamalla OMG! Nuorten katseet
saattavat kääntyä lausahduksen esittäjään ja voipa joku naurahtaa oh my days! Kuoppaan
ovat joutaneet myös ” jonnet ”, ja vielä jokin aika sitten raivoamista tarkoittava nuorisosana
”rageta”. Kukaan ei taida enää muistaa puhekielessä nuoriso sanoja kymmenien vuosien
takaa? Enää ei skujata nasta laudassa biligaa, vaikka on kuinka fossiili. Eikä kukaan nauti
aamulla brekkaria.

Älkäämme siis olko huolissamme suomen kielen asemasta, vaikka emme ymmärrä kaikkea
nuorison käyttämiä sanoja. Niin on ollut aina ja on oleva. Ne nuorisolaisten käyttämät sanat
jotka jäävät elämään kieleemme, ansaitsevat sen. Onko se legit, jää nähtäväksi.

Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen isoisä, joka yrittää ymmärtää.

Älkäämme siis olko huolissamme suomen kielen asemasta, vaikka emme ymmärrä kaikkea
nuorison käyttämiä sanoja. Niin on ollut aina ja on oleva. Ne nuorisolaisten käyttämät sanat
jotka jäävät elämään kieleemme, ansaitsevat sen. Onko se legit, jää nähtäväksi.
Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen isoisä, joka yrittää ymmärtää.