Niiralassa ideoitiin itäisten kylien yhteistä hyvinvointikeskusta

Muutama viikko sitten Cafe Eljan tiloissa kokoontui Värtsilän Kisa ry:n kutsumana iso porukka eri yhdistysten aktiiveja yhteiseen keskustelutilaisuuteen.

Aiheena oli viime syksynä syntynyt ajatus eräänlaisesta hyvinvointikeskuksen luomisesta Niiralaan. Alkujaan idean työnimenä oli ”Meidän Kylän Olohuone” mutta viime kuukausien varrella idea on muokkautunut muotoon että hyvinvointikeskus terminä kuvaa paremmin tätä toistaiseksi vielä ajatuksen tasolla olevaa hankeideaa.


Ideana olisi se että yhdistykset sitoutuisivat, muutamat toiminnallisella tasolla, toiset ”henkisellä”, keskittämään enemmän
toimintojaan yhteiseen, yhteen tilaan. Tällaisen kokoontumispaikan sijainti olisi luontevasti vanhalla Niiralan kaupalla, Cafe Eljan tiloissa.


Värtsilän Kisan puoli vuotta toiminut kuntoilukeskus Kisa Gym on nostanut uskomattoman buumin erityisesti täällä itäisten kylien alueella, yhdistäen niin kylät kuin niiden ihmisetkin.

Mutta kaikki eivät kuntosalia harrasta ja näin myös muunlaiselle vapaa-ajan toiminnolle yhteisine tiloineen olisi tarvetta.


Tässä ”Hyvinvointikeskus-hankkeessa” kahvilan puoli muutettaisiin toiminnallisesti siten että arkipäivisin tiloissa toimisi Värtsilän
Nuorisoseuran ylläpitämänä kahvittelu- ja seurustelupaikka. Tilaa ”pehmennettäisiin” olohuonemaiseksi ja näin viihtyisämmäksi.

Muina aikoina tilaa voisivat vapaasti käyttää kaikki erillisen kulkukoodin saaneet ihmiset. Tilohin hankittaisiin mm. biljardipöytä, dartstikka, tietokonenurkkaus, TV, lehtiä, kirjoja ja lautapelejä. Tiloissa voitaisiin pitää kerran-kaksi kuukaudessa myös karaokeiltoja.

Tila toimisi kokouspaikkana ja kerhotilana eri yhdistyksille. Tiloissa voitaisiin myös järjestää erilaisia teemailtoja ja uusia Kansalaisopiston kursseja.

Muina aikoina kuin kahvila on toiminnassa, käyttäjät voisivat hankkia kahvinsa, virvokkeet ja erilaiset suolaiset sekä makeat palasteltavat erillisistä kahvi- ja kioskiautomaateista. Näissä maksaminen tapahtuisi ainoastaan maksukortein.

Hankeideasta on käyty keskusteluja Keski-Karjalan Jetinan kanssa, ja tarvittava hankerahoitus voitaisiin hakea sieltä.

Tiloihin on ideoitu myös hoitohuonetta joita voisivat käyttää mm. seutukunnalla toimivat hierojat, jalkahoitajat, parturi-kampaajat.

Huone voisi tulevaisuudessa mahdollistaa myös hyvinvointialueen syrjäkylille
jalkautettavien, liikkuvien palvelujen tarjoamisen.


Tiloihin olisi mahdollista rakentaa myös lisää toimistotilaa esimerkiksi Nuorisoseuran käyttöön. Tällöin esimerkiksi kopiopalvelut löytyisivät saman katon alta.

Kesä-aikaan kahvilatoiminta voisi olla laajempaa ja näin saataisiin kesätyöpaikkoja myös alueen nuorille. Nyt pallo on heitetty yhdistyksille jotka tahoillaan miettivät kannattaisiko esitelty hyvinvointikeskus-idea saattaa jopa toteutukseen asti?

16 comments for “Niiralassa ideoitiin itäisten kylien yhteistä hyvinvointikeskusta

  1. Realistisin kehitysidea olisi rakentaa vainajien kylmäsäilytystila. Kemiessä, entisessä terveyskeskuksessa on tilat vain kahdelle vainajalle.

  2. Hyvät on suunnitelmat tilojen käytöstä. Nyt vastuu siirtyykin seuraavaksi suunnitelmien toteuttajille, että suunnitelmat toteutuu. Itsellä ei kykyä ja taitoja ole muuhun kun käymään tiloissa kahvilla. Ja todellakin kansalaiset. Ei riitä että on hyvät toteutukset, tarvitaan myös kävijöitä

  3. Hieno idea ja hanke. Toivottavasti saa samanlaisen myötätuulen taakseen kuin
    VäKin tarina kuntosaleineen.
    Tsemppiä Eero-Matille ja kumppaneille!

  4. Kiitos ylläolevista kommenteista…Herättivätkin tarpeen kommentoida.

    Nimimerkille ”jotainrotia” voisin yksinkertaisesti vastata ettei taida tämän ongelman ratkaisu kuulua itäisten kylien yhdistysten toimenkuviin. Sinällään tärkeä asia nostaa esiin jos asia näin on.

    ”Kahvittelijalle”.. Jo pelkästään Kuntoilukeskuksen yli sata vuosijäsenyyttä tuovat kyllä hyvän asiakaslisän jos kahvilatoiminta ja artikkelissa mainitut muut aktiviteetit tiloihin saadaan.

    Ja ”jorelle”….Kiitos! Kyllä samanlainen myötätuuli tällä saadaan jos vaan yhteistä tahtoa nyt tekemiseen löytyy.

  5. Kuulostaa tosi hyvälle idealle. Hoitohuone voisi olla myös tila jossa olis mahdollisesti vaikka terveydenhoitajan ( onko niitä enää😅)sairaanhoitajan vastaanotto. Vaikka x1 kk. Verenpaineen mittausta, luentoja ajankohtaisista hyvinvointiin liittyvistä asioista ym.
    Toivon menestystä tälle hankkeelle.

  6. Verenpaineen mittauksen voi tehdä henkilö joka osaa mitata verenpaineen ja jolla on verenpaine mittari. Mittaamiseen ei tarvi olla terveyden/sairaanhoito ammattilainen.
    Eli. Kuka kokee osaavansa mittauksen ja omistaa laadukkaan verenpaineen mittauksen, niin ei kun vaan ” poliklinikka” pystyyn Kafe Eljaan vaikka kerran viikossa.

  7. Miten se tähän liittyy tuo ”jotainrotia” kirjoitus!? Vai onko nimimerkillä lähtö lähellä!? Ja pitäs suaha paikka kaverillekans!? Että kysele jos Kiteeltä löytys🤔🫢
    Idea on erittäin hyvä kun vain löydetään sopiva ryhmä vetäjäksi!?
    Hyvä Eero-Matti että jaksat ideoida, ja oon mukana jos on tarvis!?

  8. mukava kun on kommentteja vaikka jotkut menevät yli hilseenkin.. Kaikkea ei kannata niin vakavasti ottaa. Tossissaan varmaan kirjoittanut jotainrotia loisto ideansa… sananvapaus ja vinoilunkin oikeus kaikilla ? Kaikilla ei ole sitä ns. tahdikuutta tai vastaavaa mihin sammakkonsa sylkäisee suustaan

  9. Vaikka ”jotainrotia” kommentoikin ohi tämän keskustelun otsikon, on hän oikeilla jäljillä vainajien suhteen. Terveydenhoitomme, kuten Siun sote, on monenlaisissa hankaluuksissa, niin elävien kuin kuolleidenkin kanssa.

    Vainajia joudutaan tällä hetkellä kuskailemaan sekä kuoleman toteamisen, että ruumiin säilytyksen vuoksi erinäisiä matkoja. Omaiset yritetään pitää ajantasalla läheisensä siirroista enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

    Sama toki koskee etenkin heikentyneitä vanhuksia, joita sairauden kohdatessa kuljetellaan niin ikään ympäri pitäjiä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa näitä reissuja kutsutaan leikillisesti maakuntakierroksiksi. Olen oman työhistoriani aikana neuvonut useita hämmentyneitä omaisia siitä, miten potilaan seurantaa voi yrittää tehdä.

    Tekoälyisessä tulevaisuudessa kaikki tulee varmaankin olemaan helpompaa, kun meihin asennellaan erilaisia paikantavia antureita ja lähettimiä. Aina tiedetään, missä ukit ja mummit milloinkin matkaavat.

  10. Näyttää ilmeiseltä ettei Nuorisoseuralla riitä tällä hetkellä resurssit lähteä mukaan tähän muutoin niin kiehtovaan hankkeeseen. Sikäli tämä on nyt tässä ajassa hyvin ymmärrettävää, tukityöllistämisen yllä leijuu nyt hyvinkin synkkiä pilviä.

    Itse en voi Värtsilän Kisan puolesta yksin virallista kantaa tuoda esiin mutten seuran puheenjohtajana myöskään tule tekemään esitystä että Kisa yksin lähtisi tätä hanketta toteuttamaan. Siihen seuran resurssit eivät yksin riitä.

    Sen sijaan tulen jossain vaiheessa tekemään hallitukselle esityksen siitä että hoitohuone saataisiin kuntoilukeskukselle jollain aika välillä.

    Ehkäpä joku yrittäjä ottaisi kopin tästä hyvinvointikeskus ”liikeideasta”…

  11. Idea on hyvä mutta melko suureellinen hanke näin vähäväkiseen kylään, riittääkö asiakkaita? Kun ei nykyisessäkään kahvilassa oikein riitä asiakkaita. Kuntosalin käyttäjät voisivat toki tuoda hyvän lisän asiakaskuntaan. Ja jos hallituksen riisto toimet jatkuu samaan tahtiin ja työllistämistuet lakkautetaan ongelmaksi tulee työntekijöiden saaminen. Mutta tsemppiä hankkeelle toivottavasti siihen saadaan rahoitusta

  12. Ongelma tässä kuin muissakin yhteisöprojekteissa alueellamme on ns. kriittisen massan puute. Toisin sanoen lähiliepeillä ei ole tarpeeksi sitä porukkaa, joka vakituisesti kantaa kulutuskäyttäytymisellään vastuun homman jatkumisesta jotakuinkin kannattavasti. Esimerkkejä on periferiamme pullollaan – projektien haustausmaa on jo likipitäen täynnä menneitä innovaatioita, joista jäljellä on vain kellastunut esitelappunen.

    Satunnaisten ryhmien, kuten kesäturistien tai talvilomalaisten varaan, ei taloudellisia riskejä sisältävää toimintaa voi tietenkään rakentaa. Minkä tahansa toiminnan alkumetreillä saattaa uskoa tuoda mukaan tulevat ”varhaiset innostujat”, jotka ajallaan innostuvat jostakin aivan muusta ja jättävät jälkeensä tyhjyyden. Eikä uskollinen vakioporukka riitä uunin lämmittämiseen.

    Hyvinvointipalvelut ovat vielä asia erikseen mihin tahansa kuppilatoimintaan verraten. Oman terveyden ylläpitäminen on perinteisesti koettu tulevan enemmän tai vähemmän ohjatusti yhteiskunnan taholta; palveluista ei ole totuttu maksamaan samalla tavalla kuin pitsasta, oluttuopista tai kesäteatterista. Maailma tietenkin muuttuu, mutta hitaasti. Tulevaisuudessahan tulemme olemaan yhä enemmän itsemme varassa.

    Esimerkki: Lähes jokainen paikkakuntalainen on tutustunut Kemien Kaivoon, jossa ajan muutos on myös nähtävissä: toimintaa uskollisesti vuosikausia pyörittävät ovat harvenemassa, pullanpaistajienkin keski-ikä hipoo jo kahdeksaakymmentä – myös kävijät ovat siirtyneet veteraanisarjaan ja tuonilmaisiin. Ja Kaivo on alueemme ainoan asutuskeskittymän matemaattisessa keskipisteessä…

  13. Siksipä olisi hyvä että Kaivon toiminta ei kärsisi/kuolisi Kunnallis-.vai keltainentaloon:ko se on, suunnitellusta kahvilasta

  14. ”Kaivolla käyvä” on vahvoilla jäljillä: meillä on todellakin ikiaikainen tapa kuihduttaa itse ideamme olemattomiin keskinäisellä kilpailulla. Ilohan elää perinteisesti Karjalassa tykimmin vasta silloin, kun kaikilla menee yhtä huonosti. Menestyjä on aina eräänlainen ”uhka” yhteiselle hyvälle…

    Kaivon tulevaisuus lienee kiinni muustakin kuin kilpailutilanteesta. Kuten todettu, tekijät alkavat olla yhtä vähissä kuin palveluiden käyttäjät. Aktiivit ovat pyörineet samoissa yhdistyksissä vuosikymmenet – kun nämä jäävät pois hommista, loppuvat toimetkin kertahuiskauksella.

    Kun kuntamme purkaisi Kaivon tilat pois, kuten infrastruktuuri-strategiassamme seisoo, päästäsiin lopputulokseen nopsemmin kuin pikkuhiljaa kituuttamalla. Muistetaanhan, että Kemien keskusta syntyi aikoinaan pellolle. Ja näillä purku-spekseillä Kemie tulee olemaan ajallaan jälleen peltomaata.

  15. Vaikka Esa ennustat Kaivon kuivumisesta, mutta naiset ne vaan on sitkeitä toimintaa pitämään yllä. Asiakkaitakin on ja monelle tärkeä kohtaamispaikka.
    Harmi, ettei Niiralaan löytynyt tarpeeksi leveitä hartioita vastuun ottoon monitoimitilalla. Mm.
    Kaurilassa on lapsia/nuoria lähes 30. Kyllä nuorisollekkin olisi mukavaa kokoontumis- ja harrastepaikka. Samoin uudet sukupolvet vaikuttaa ei enää kylärajoja eivätkä märehi menneissä kuntarajoissa.

  16. Pirkolle ja muille ladyille jaksamista Kaivossa – Tädit ne toimivat, mutta taitaa olla niin, että ukot ovat keskimääräistä innokkaampia tukemaan toimintaa konkreettisesti istumalla kupin äärellä. Myös allekirjoittanut, aina kun aika sallii. Mutta tosiasioille emme mitään voi: Periferia kutistuu kutistumistaan ja ikääntyminen valtaa alaa vääjäämättömästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *