Seutukunnan kansanedustajia

Tyko Reinikka – kuva Wikipedia

Joensuulaisen kansanedustajan hakeutuessa valtakunnan julkkikseksi tuli mieleeni etsiä aikakirjoista onko Värtsilästä koskaan valittu kansanedustajia.

Toinen iltapäivälehdistämme on tehnyt hakukoneen Suomen kaikkien kansanedustajien kotipaikkakunnista joten alkuun pääsi helposti.

Tohmajärvi hakusanalla löytyi kuusi edustajaa joista kolme oli värtsiläläistä tai värtsiläistä (en edelleenkään osaa päättää kumpi muoto on oikea) ja neljäs Anna Toivari on merkitty pälkjärveläiseksi edustajaksi mutta hän on asunut Värtsilässä ja työskennellyt mm legendaarisen Värtsilän Työväen Näyttämön johtajana.

Viisi näistä kuudesta edustajasta on ollut sosiaalidemokraatteja ja yksi Tyko Reinikka oli maalaisliiton edustaja. Hän on myös pitkäaikaisin ja tunnetuin seutukunnan edustajista. Hän toimi myös ministerinä. Reinikka tosin muutti jo 1927 Jyväskylään jonka jälkeen hänen poliittinen tähtensä vasta kunnolla syttyi.

Ensimmäisten Värtsilän kansanedustajien kohtalo oli murheellinen. Antti Hämäläinen ja Matti Lonkainen kuolivat kansalaissodan seurauksena. Hämäläinen ammuttiin valkoisten toimesta ja Lonkainen kuoli vankeudessa 1918. Lonkainen pidätettiin sodan viimeisenä päivänä Helsingissä
hänen ollessa matkalla eduskunnan täysistuntoon.

Antti Hämäläinen 2.4.1864-28.3.1918 Edustajana 1907-1909 (SDP)

Antti syntyi Tuusniemellä ja kansakoulun sekä armeijan käytyään palveli aliupseerina Kuopion tarkka-ampujapataljoonassa.
Hän siirtyi 1890 Valtionrautateille ja muutti Värtsilään toimien veturin lammittäjänä Karjalan radalla liikennöivissä junissa.
Eduskuntaan hänet valittiin Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907. Hän uusi paikkansa 1908 vaaleissa jotka käytiin ennenaikaisesti koska Nikolai toinen oli hajottanut Suomen eduskunnan huhtikuun 6 päivä. Antti ei asettunut enää ehdolle vuoden 1909 vaaleissa Nikolain
hajotettua jälleen eduskunnan.

Suomen sotamurhat tietokannan mukaan Hämäläinen vangittiin Savonlinnassa 1. Helmikuuta 1918 ja vapautettiin syyttömänä mihinkään kaksi viikkoa myöhemmin, jonka jälkeen hänet murhattiin ampumalla.
Toisen tiedon mukaan Hämäläinen oli kieltäytynyt kuljettamasta sisällisodan aikaan valkoisten sotilasjunaa ennen 8. Helmikuuta 1918 käytyä Värtsilän taistelua ja tästä syystä hänet olisi ammuttu valkoisten Savonlinna vankileirillä. Värtsilän taistelun aikaan hän on joka tapauksessa ollut vangittuna Savonlinnassa.

Matti Lonkainen 14.4.1874-14.11.1918 Edustajana 1909-1918 (SDP)

Matti oli Värtsilän Kakunkylän poikia. Vaikka hänen isänsä oli talollinen poika joutui kerjuulle isänsä kuoltua 1881 vasta 7-vuotiaana. Ahkerana miehenä Matti
teki töitä rautateillä, kirvesmiehenä ja maatyöläisenä ja hankki rahat pientilan hankintaan Kakusta. Eduskuntaan hänet valittiin 1909 ja hän istuikin siellä loppuunsa eli vuoteen 1918 asti.

Matti siis pidätettiin matkalla eduskuntaan. Pidätyksensä jälkeen Helsingin kaupungin viskaali Adolf Mesterton kuulusteli Lonkaista ja totesi ettei tämä ollut osallistunut punaisten toimintaan. Valtionoikeus tuomitsi hänet kuitenkin kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Syyksi katsottiin
SDP.n 24.1.1918” Me vaadimme ” laatima julistus jota pidettiin kumouksellisena.

Lonkainen ei kuitenkaan ollut tuona päivänä eduskunnassa jossa julistus allekirjoitettiin.
Lonkainen kieltäytyi kaikista hänelle sodan aikana tarjotuista kansanvaltuuskunnan tehtävistä yrittäen päästä ainoastaan matkustamaan kotiseudulleen Värtsilään.
Lonkainen kärsi kuritushuone tuomiotaan Sörnäisten kuritushuoneella, hänet siirrettiin 14.11.1918 Kirurgiseen sairaalaan jossa hän samana päivänä kuoli. Lehtitietojen mukaan kuolinsyy oli umpisuolen tulehdus.

Tyko Reinikka 10.12.1887-18.1.1964 Edustajana 1922-1930 (Maalaisliitto) Ministerinä 1925-1926, 1929-1930, 1936-1936, 1943-1944.

Reinikka oli tunnetuin Värtsilän politikoista ja ainut värtsiläläinen ministeri. Hän oli Oulussa syntynyt ja varttunut mutta tuli Värtsilään yhteiskoulun matemaattisten aineiden opettajaksi 1910.

Hänet valittiin 1914 KOP-Värtsilän konttorin johtajaksi pitäen samalla kuitenkin virkansa myös yhteiskoululla. Reinikka muutti Jyväskylään 1927 paikallisen KOP:n johtajaksi.

Reinikka toimi sota-aikana 1943-1944 valtiovarainministerinä. Hänet tunnettiin kiihkeänä sotapolitiikan ja saksalaissuuntauksen kannattajana. Reinikan saksalaismielisyyden vuoksi
marsalkka Mannerheim kieltäytyi osallistumasta tärkeisiin kokouksiin joissa Reinikka oli läsnä, sillä hän pelkäsi tämän vuotavan salaisia tietoja Saksan Helsingin suurlähetystöön.

Tyko Reinikka tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1946 kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Vuonna 1951 Tyko Reinikalle myönnettiin ministerin arvo. Hän kuoli 76-vuotiaana Helsingissä.

Anna Toivari 1874-1947

Edustajana 1920-1922 (SDP)

Anna Toivari nousi kansanedustajaksi varasijalta kesken kautensa kuolleen Toivo Turtiaisen tilalle. Anna oli naimisissa rautatieläisen Antti Toivarin kanssa ja he asuivat Viipurin maalaiskunnassa sekä
Jaakimassa josta he muuttivat 1909 Värtsilään ja sitten Pälkjärvelle.

Anna Toivari toimi mm Värtsilän Työväen Näyttämön johtajana. Vuodesta 1937 lähtien Toivarit asuivat Viipurissa ja evakkoon he päätyivat Luopioisiin jossa Anna
kuoli.

Seutukunnan kaksi muuta kansanedustajaa ovat olleet tohmajärveläinen Mimmi Hämäläinen, SDP:n edustajana 1909-1911 ja pälkjärveläinen niin ikään SDP:n Jarmari Väisänen. Mimmin isä oli tohmajärveläinen Olli Turunen ja isän ammatiksi ovat aikakirjat merkinneet loinen, ei kovin kaunis ammattinimike.

Mimmi oli Kemien Työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja ensimmäinen naiskansanedustaja Kuopion itäisestä vaalipiiristä.

Pälkjärveläinen talonpoika Jarmari Väisänen oli puolestaan kansanedustaja kahteen otteeseen ensin 1929-1945 ja uudelleen valinta tapahtui liperiläisenä 1951-1954. Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1972 .

Lähteet: Työväen arkisto, Eduskunnan arkisto.