Viimeviikon lauantai-aamu valkeni niin valkoisena, että silmiä häikäisi vaikka aurinko ei paistanutkaan. Maahan oli tupruttanut lunta reilu kymmenen senttiä ja kuistilla lähtövalmiina olevat kumisaappaatkin miltei täynnä lunta. Sanoivat takatalven tulleen taas. Kirkas lumi häikäisi silmät ja sekotti kameran valotus systeemin.
Vilkkaista punarinta linnuista ei saanut kunnon valokuvia. Yllä kuva siskoni piirtämästä joulukortista.
Olin aikeissa lähteä viemään linnuille ruokaa ja lakaisemaan lumia pois ruokintapaikalta. Jäin kuitenkin kamera valmiina seuraamaan kun siellä pari mustarastasta ja punarinta etsivät lumesta syötävää. Varsinkin punarinta on meidän pihalla niin harvinainen, että en raaskinut häiritä heidän touhujaan, vaan annoin lumitöiden odottaa jonkin aikaa.
Rautiainen on keltasirkun näköinen, vatsapuoli sinisenharmaa
Pian lintujen ”marssijärjestys” alkoikin selviämään. Mustarastas varmaan muisti ne paikat mihin olen ripotellut kauraa tai muuta syötävää. Maassa olevan kauralyhten se löysi heti. Se kaivoi kuoppia lumeen ja punarinta seurasi läheltä. Peipot ja keltasirkut seurasivat kauenpana. Välillä kaksikin punarintaa odotti mustarastaan vierellä, mutta sitten punarinnat alkoivat hätistellä pois toisiaan. Huomasin peipposten tulevan syömään vasta sitten kun mustarastas oli jo paikalla. Sitten ne tulivat isommalla porukalla ensin lähistölle ja sitten vähän kerrassaan lähemmäksi. Kuva alla.
Harjasin lumet pois jotta ”keltanokan” ei olisi tarvinnut kaivaa kuoppia ainakaan syvään lumeen. Kaiveli se silti, ja punarinta seurasi vieressä löytyykö jotain hällekin. Mustarastas heitteli ympäriinsä viime syksynä haravoimatta jääneitä koivun lehtiä. Sitä näytti kiinnostavan enemmän se, mitä löytyy maasta koivun lehtien alta. Punarintoja näytti kiinnostavan koivun lehdet ötökköineen enemmän kuin minun kylvämät kauran jyvät. Maassa oli kai matoja ynnä muita, koska maa ei ollut jäässä tänä talvena.
Olipa hyvä kun ei syksyllä jaksettu siivota liian tarkkaan.
Mustarastas hajoittaa lyhteen
Kun kerran katsoin ulos ikkunasta ruokintapaikan suuntaan niin lintulyhde oli hajoitettu. Näin kun mustarastas emo kiskoi kauroja irti lyhteestä. Narunkin meinasi viedä, mutta ei kai osannut avata umpisolmua. Alla osasuurennos
Monikäyttöinen. tyhjäksi syöty kauralyhde. Lintujen mielenkiinto säilyy kun ripotellaan päälle uutta syötävää. Eikä lyhde häviä lumeen niin helposti.
Kuvassa luultavasti sairas keltasirkku on tuulisena päivänä suojassa lyhteen takana
Tuntuu siltä, että juuri nyt on meneillään talven kiivain ruokintakausi. Myös täällä Harjunpään ruokapuun alla käy kymmeniä lintuja samaan aikaan. Lajeja riittää ja hyvin näyttävät toimivan yhteisymmärryksessä. Tuttu haukkakin liitelee toiveikkaana Hepoharjun reunaa…
Etelä-Suomeen ehtineillä hyönteissyöjillä on nyt vaikeaa. Viime yönä satoi liki 20 cm lunta.
Västäräkkejä on jo runsaasti. Hakevat suojaa ja ruokaa mm talojen kivijalkojen vierestä.
Toisessa kuvassa näyttäisi olevan mustarastaan seurassa rautiainen, ei punarinta (joka näkyy ykköskuvassa). Myös rautiaisia on monin paikoin hakeutunut ruokinnoille.
Punarintoja on tänä keväänä ollut paljon edellisvuosia enemmän ja tuo rautiainen on uusi tuttavuus minulle. Onhan niitä varmaan ollut ennenkin mutta vasta tänä keväänä olen sen oikeasti tunnistanut. Tosi paljon on evästelijöitä käynyt mutta meidän tienoolla kytistää useampikin varpushaukka. Jos haukan saa hätistettyä pois ja pikkulintu jää henkitoreisiinsa niin naapurin kissa kyttää ja varmasti sieppaa sen. Siihen ei tosin tarvitse edes haukan apua. Ikävä kyllä.
Pelastettiin muutama lintu laatikkoon kun oli niin kylmettyneitä laitettiin isopullo kuuma vettä laatikkoon lämmittämään,kyllähän virkosivat ja lähtivät ilosina lentoon on niille saanu viedä ruokaa,on ollu järripeippoo ,punarintaa ,peipposta,mustarastasta,varpusta, ,urpiaista,punatulkkuja tikkaa !
Kiitos hienoista kommenteista. Tuo hämärässä kuvaaminen on melkoista arvuuttelua, varsinkin kännykällä.
laitoin vähän paremman kuvan rautiaisesta ja piirroksen punarinnasta