Tervetuloa Luolaseminaariin tiistaina 31.10.2023 klo 16 alkaen.
Paikka: Wärtsilä-sali, Kirkkotie 10a, 82600 Tohmajärvi
Tilaisuudessa kuulet Kunnallistalon alla sijaitsevasta 11 000 vuotta vanhasta luolasta ja Kunnallistalon kehittämissuunnitelmista.
Tilaisuus päättyy Riverian näyttelijäntyön koulutusohjelman valmistelemaan Luolan tarina -näytelmään! Ohjaaja Janne Hyytiäinen.
Ohjelmasta lisää pian.
Muistutus ensi viikon tiistain Luolaseminaarista.
Kunnallistalon alta löytynyt maaluola paljastui 11 000 vuotta vanhaksi Pohjois-Karjalassa
https://yle.fi/a/74-20004932
Luolaseminaarin tueksi kysyin äskettäin tekoälyltä (chat.openai.com), mitä Tohmajärven kunnanhallituksen kannattaisi tehdä luolakyksymyksessä. Vastaus on nähdäkseni hyvin realistista sorttia…
” Tohmajärven kunnanhallitukselle, joka pohtii 11 000 vuotta vanhan luolan kohtaloa, antaisin seuraavanlaisia neuvoja:
1) Kulttuuriperinnön suojeleminen: Ensinnäkin on tärkeää kunnioittaa ja suojella alueen kulttuuriperintöä, erityisesti näin arvokasta luolaa. Tämä voi edellyttää yhteistyötä paikallisten historiallisten ja kulttuuriperintöviranomaisten kanssa varmistaaksesi, että luolaa kohdellaan asianmukaisesti.
2) Asiantuntija-arviointi: Hanki ammattilaisten arvio luolan tilasta ja sen mahdollisista riskeistä. Näin voitte varmistua, ettei luola ole vaarassa romahtaa tai vahingoittua.
3) Kansalaisten kuuleminen: Kuunnelkaa paikallisten asukkaiden mielipiteitä ja huolia liittyen luolan kohtaloon. Kansalaisten osallistaminen päätöksentekoon on tärkeää ja voi auttaa luomaan laajan kannatuksen päätöksillenne.
4) Turvallisuus ja ympäristön säilyttäminen: Olkaa huolellisia luolan ympäristön suojelemisessa. Varmistakaa, ettei toiminta luolan ympärillä aiheuta ympäristöhaittoja tai vahingoita luontoa.
5) Kävijöiden ohjeistus: Jos päätätte sallia luolan käytön turistikohteena, varmistakaa, että kävijät saavat riittävän ohjeistuksen, jotta he voivat nauttia luolasta samalla säilyttäen sen koskemattomana.
6) Pitkän aikavälin suunnitelma: Laatikaa suunnitelma, joka huomioi luolan pitkän aikavälin säilymisen ja käytön. Miettikää, miten voitte ylläpitää ja rahoittaa luolan kunnossapidon ja mahdolliset parannukset.
7) Kunnioittakaa historiaa: Muistakaa, että luola on osa paikallista historiaa ja tarinaa. Pitäkää huolta siitä, että sen merkitystä ja ainutlaatuisuutta kunnioitetaan ja dokumentoidaan asianmukaisesti.
8) Kansainvälinen yhteistyö: Tutustukaa muihin vastaaviin kohteisiin ja niiden hallintamalleihin. Voitte oppia paljon muiden vastaavien kohteiden onnistumisista ja virheistä.
Lopullinen päätös luolan kohtalosta riippuu monista tekijöistä, mutta näiden neuvojen avulla voitte tehdä harkitun päätöksen, joka ottaa huomioon niin kulttuuriperinnön vaalimisen, toiminnasta aiheutuvat kustannukset kuin paikallisen yhteisön tarpeet ja huolenaiheetkin.”
Niin…. eipä tuosta mitään varsinaista vetovoimatekijää liene tulossa kunnalle, vaikka kuinka harvinainen onkin. ” pituudeltaan noin kahdeksan metriä ja kapenee loppua kohden. Korkeutta luolalla on puolitoista metriä.”
Huonosti mahtuu turistitkin kulkemaan tuossa melko vaatimattoman ”syvässä” luolassa. Varsinaiseksi luolaksi voiko tuota edes sanoa? Kaivettuja maanalaisia kulkuväyliä/onkaloita/reittejä ja ihan oikeitakin luolia kyllä immeisten tekemänä löytyy ihan lähialueeltakin.. eivätkä ole ahtaita. Joten vaikka onkin harvinainen onkalo, niin mitä sitten…? Ihmettelen asiaa.. Voihan sitä ”luolaa” seminaarissakin toki tutkijat ihmetellä porukalla.
Tohmajärven kunta tai paremminkin joku kunnan henkilöstöstä on tehnyt luolasta nyt ”kärpäsestä härkäsen”. Ei voi kieltää etteikö luola ole vanhaa perua ja kenties tieteelle arvokas mutta ei siinä ole kyllä perus tallaajalle mitään ihmeellistä nähtävää. Mutta voip olla toisinni päin🤔
Nyt luodaan vaihteeksi uskoa luolan vetovoimaan, tosin mitä ilmeisimmin Kunnallistalon säilyttämisen tiimoilta. Ainahan ahdasta luolaa voidaan suurentaa; kaivaa vaikka se ”Korpelaisen ohitustunneli” jotta kiireisimmät voivat alittaa koko Kemien.
Luola ei kuitenkaan syrjäyttäne sitä oleellisinta kysymystä Kunnallistalon säilyttämisestä, vaikka huomion suuntaa pyritäänkin vaihtamaan. Kunnanvaltuusto kun on aikanaan päättänyt rakennuksen purkamisesta, eikä päätöstä liene vieläkään kumottu. Pelkkä sosiaalis-kulttuurisin syin perusteltu maalausurakka ei riitä purkamisen kumoamiseksi. Vastamaalatut laudanpätkät kun voidaan heittää lavalle siinä kuin rohtuneetkin.
Jos luola on ”se juttu”, ei homeista Kunnallistaloa sen yläpuolelle tarvita. Kansi putkan päälle ja esittelytaulu viereen. Tuskinpa Museovirasto ja arkeologit antavat lkuitenkaan lupaa kuilun rasittamiselle ramppaamisella.
Onhan tuota kehitys-viivytystaistelua (surku)hupaisaa seurata – vielä hauskempaa seuraaminen olisi tietenkin, jos projektia ei toteutettaisi veronmaksajien rahoilla. Vai lieneekö jälleen luvassa 1,5 miljoonaa euroa turvetuotannon kompensointiin suunnattuja tukia 95% varmuudella?
Kunnanvaltuusto keskusteli Kunnallistalon purkamisesta ja oli melkoisen yksimielinen purkakamisen suhteen. Muutamia aktiiviisia kotiseutu/kotiseutusota ihmisiä/isoherneisiä oli säilyttämisen kannalla, ja niin Kunnallistalo säilyi ja sai maalipinnan ulkoseinilleen. Tämä tapahtui vuonna tuhatyhdeksänsaataahdeksakymmentäseitsemän
Kun kävin apinohjoa eli opinahjoa 70-luvun alussa silloisessa kansalaiskoulussa, niin jo silloin oli tapetilla kyseisen talon kohtalo, eli puretaanko vai mitä tehhään. Viivytystaisto on mielestäni hatunnoston arvoinen asia kestettyään vähintään 53 vuotta. Siitä kolme hurraa-huutoa!!!!
Kunnallistalon kau(n/h)eimmat muistot liittyvät ehdottomasti hammaslääkäriin ja verotoimistoon. Niiden rinnalla kalpenee Suojeluskuntakin.
Tuo on totta, parhaimmat ehkä Junkkarin Palin valintaliikkeeseen👍
Joo! Vuosi -87 eteenpäin, siis v.88 ulkoseinät maalasi huom! yksinään kunnan kirvesmies, ulkomaalaus on siltä ajalta. Huomion arvoista on että ulkovuori laudat olivat vielä hyvässä kunnossa silloin, tämä takasi maalauksen onnistumisen. Huoltomaalaus jäi sen jälkeen tekemättä halun, tietämättömyyden ja rahanpuutteeen vuoksi. Nyt maalaus tuohon ulkovuoreen ei tule kestämään kuin vuoden verran, tuskinpa sitä edes suunnnitellaankaan, jos tietämys rakentamisesta on riittävää.
Luolaseminaari nyt? Ihmetyttää, ettei silloin kun luolassa käyneet ihmiset elivä. Mauno Heikkilä ja Martti Iittiläinen olivat viimeiset luolassa käyneet. Luola löytyi kun alasalia kaivettaessa Eino Immosen rautakanki solahti luolaan. Nämä tiedot sain haastatellessani Iittiläistä. Hän sanoi, ettei ketään kunnassa kiinnostanut luola ja siksi hän kertoi asian minulle kun tiesi, että tekisin siitä jutun lehteen. Niin teinkin ja kävin katsomassa kellarissa luukun paikkaa. Se oli keskuslämmitysuunin takia muurattu umpeen. Pyysin kunnan kiinnostumaan ja avaamaan luukun, mutta kunnan virkahenkilöt eivät kiinnostuneet asiasta. Nytkö ulkopuoliset tietävät lähihistoriankin paremmin kuin luolassa käyneet? Se on niin tätä..
Paras olisi kokorisukasa pyhittää nähtäväksi monumentiksi ja antaa sille arvoisensa nimi.
Taitajien talo on jo olemassa niin tälle monumentille sopisi kaiketi parhaiten nimeksi Taitamattomien talo,
Kunnallistalo on nyt aidattu kauttaaltaan. Jotain alkaa tapahtua.
Kaksi mahdollisuutta aitaukselle: Joko turvallisuuuden vuoksi, koska kunnallisröttelöstä voi tuulessa lennellä lahoja kappaleita autojen ja ohikulkijoiden päälle. Tämä olisi viisautta.
Tai alkavan remontin vuoksi. Tuskin maalausta kuitenkaan aloitellaan talvisäällä. Remontti tarkoittaa jästipäistä etenemistä älyttömässä projektissa. Tämänkaltainen toiminta on tietenkin tuttua Jähmätorvella menneiltä ajoilta.
Tuskin on salaista juorua? ”Sisäpiiri” suunnitelmissa on jo pähkäilty Kunnallistalon remonttia, toteutunee kunhan ulkopuoli on ensin saanut uuden kuoren.
Luola on kuulemma osoittautunut ainut laatuiseksi maailmassa. Tottakai näin on, toista samanlaista tuskin löytyy maailmasta.
Siis, sisäpuolen remonttia..
Korjauksen lopullisista kustannuksista ei varmaankaan kukaan tiedä vielä mitään. Vakiintunut systeemihän menee niin, että ensin aloitetaan jollakin päätetyllä budjetilla ja homman laajentuessa kasvatetaan budjettia, koska eihän hommaa voi kesken jättää… Ja kyllähän kunnallisröttelössä riittää nakertamista.
Parasta mitä Kunnallistalon kohdalla nyt tapahtuu on se, että ihmiset heräävät katsomaan mitä luottamushenkilöt puuhailevat veroeuroilla. Jos kunnanhallitus kokouksessaan kuuntelee asiantuntijana kunnan palkollista, joka näyttää olevan idean äiti, toteuttaja ja valvoja, alan ainakin kysyä itseltäni, että haloo. Näyttää hyöhässä oltavan tässäkin niin kuin Unelmien uimarannallakin. Järvi ei ole puhdistunut, rantaa rakennetaan ja ylläpidetään kunnan kustannuksella. Uijia vain ei näytä riittävän ”Puhtaaseen Tohmajärveen. Kuka näitä ideoita keksii? Ei organisaatiot vaan henkilöt. Olisi kohtuullista saada heidät esiin.
Kunnanjohtaja Riikonen oli alku askeleissa unelmien uimarantaa vastaan. Kun hanke eteni ja näkyvyyttä tuli, niin hänestä tuli sen projektin innokas kannattaja. Unelmien uimarantaan käytetyt rahat olisi hyvä ollut sijoittaa järven kunnostukseen, ei tuommoseen valtavaan uimaranta alueeseen, jossa viihtyy osa nuorisostamme tehden ilkivaltaa. Kunnallistalon korjauksessa on kaksi puolta. Ulkopuolen korjaukseen on varattu, oliko se 220th, purkaminen olisi tulllut jonkin verran kalliimmaksi. Nyt saamme rakennuksesta komeamman näköisen kuin se nykyisin on, mutta purkamisen jälkeen rakennuksesta ei olisi enää tullut kuluja, kumpi ompi parempi?Tuunaisen mainitsemalla ”idean äidillä” tuntui olevan visiot kunnallistalon sisä puolen käytölle, ne visiot edellyttävät että myös sisäpuoli on kunnostettava. Toivottavasti ei enää lisää kahviloita onhan niitä kylällä jo 5kpl ja kesäkahviloita pitkin pitäjää. Ruoka paikkojakin on keskustassa 3 ja Huoltoasema. Näyttelyitä on jo Kirjastossa ja Kaivolla. Pitää varoa ettei sisäosa suunnitelmat syö muiden leipää. Kun nyt talon ulkokuori siistiytyy ja rahaa tuntuu Kunnalla olevan niin ottakaamme se vastaan kun muuta ei voi.
Kunhan nyt ensin availevat rauhassa kunnallisrötiskön ulkokuoren, niin hahmottuu paremmin se, mitä on edessä. Sitten on sisuksen purkamisen ja kokoamisen vuoro… Luonnollisestikin kunnallisrötisköön pitää asentaa vesi- ja viemäriverkoston lisäksi sähköt ja hissi.
Vastapäisen Nordean talon purkuun taisi mennä 90 000 euroa. Kyseessä oli betoni- ja tiilirakennus holveineen. Kunnallisrötiskö puolestaan on kasa laudanpätkiä, joiden purkamiseen tarvitaan korkeintaan napakka potku nurkkaan ja kuljetus kunnan lämpölaitokseen.
Mutta kuten todettu, ryhmäharha (so. groupthink) on puraissut jälleen kerran kuntahallintoa, eikä projektia voi enää pysäyttää, maksoi minkä maksoi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryhm%C3%A4ajattelu
Ennnen purkamista betoneista otetaan liukoisuus näytteet. Pääasiassa betonit sisältävät ympäristölle vaarallisia yhdisteitä. Samoin vanhat maalit esim. Rappusissa, lattioissa, sokkeleissa vesikouruissa, peltikattomaaleissa putkistoissa sisältävät usein raskasmetalleja. Edellä mainitut kuljetetaan esim riihimäen ongelmajäte laitokseen. Jos näytteestä annetaan ns. Kaatopaikka kelpoisuus todistus, niin paikka on Kontionsuon kaatopaikka. Asbesti on oma lukunsa joka on purettava nykylain säädännön mukaisesti, osastoiden purkutilat ja purkajan poistumistilat joita on 3kpl. Purku tapahtuu alipaineistettuna ettei purku pöly pääse ns.puhtaisiin tiloihin päin. Ei siis niin yksinkertaista helppoa ja halpaa. Ikävä kyllä em.säädöksiä mielellään oiotaan niiden kalliiden kustannuksien vuoksi.
Ryhmäajattelua on kutsuttu myös parviälyksi. Mitä kunnallistalossa mahdollisesti olevaan asbestiin tulee niin eikö se tule poistaa sieltä (asianmukaisesti) joka tapauksessa? Siis sekä korjattaessa tai sitten purkaessa.
Asbesti on tehtävä vaarattomaksi joko pois purkamalla asian mukaisesti, tai kapseloimalla niin ettei asbestipöly pääse hengitysilmaan. Ikävä kyllä olen nähnyt liikkuessani monenlaisia asbestin purku firmoja. Vaarallinen Asbesti pölyhän ei ole sitä joka silmin nähden leijuu ilmassa, vaan vaarallisin asb.pöly on niin pieni ettei se silmälle näy. Pieni Asbestipöly on muodoltaan kolmihaarainen. Voisin luonnehtia sitä kolmihaarakoukuksi. Jos hengität sen sisään niin ulos ei meinaa tulla. Vesipesu asbestipölyn saastuttamassa tilassa on huono vaihtoehto koska vaarallinen hiukkanen on niin pieni että se pakenee vettä. Siksi asb.purkuun tehdyt imurit ja alipaineistus jossa pöly ohjataan haluttuun suuntaan on keino asb.hiukkasen taltuttamiseksi. Oletan ja osittain tiedän että Kunnallistalossa nämä asiat ovat tiedossa. Toinen juttu on noudatetaanko säännöksiä, uskoisin näin koska silloin kävisi kalliiksi.
Nordean talo oli betonia ja tiiltä, kaikkine mausteineen. Kunnallisrähjä on alunperin Kaurilasta siirretty hirsikehikko, jonka lisukkeeksi on kyhätty lisäosia laudanpätkistä.
Kannattaa lukaista alkuperäinen kuntoisuusarvio ja rakennuksen kuvaus, jonka laati aikoinaan arkkitehti Jouni Töyrylä. On luultavaa, ettei rakennus ole muutaman kymmenen vuoden aikana ainakaan siitänsä korjautunut.
Nyt voi kukin tahollaan käydä ”kuntoarvion” tekemässä. Esiintullutta hirsiseinää voi käydä ihmettelemässä kun osa lautavuorauksesta on purettu. Eipä siellä montaa vaakasuorassa ollutta hirttä silmään pistänyt.
Pikkuhiljaa alkaa totuus paljastua. Kuten Eki toteaa, on vinksin-vonksin -hirsissä kengityssepille hikinen urakka. Jokainen perinnerakentamisen kanssa tekemisissä ollut voi arvata, mitä on edessä. Tuota hässäkkää ei voi alkaa peittää uudella lautavuorauksella, vaan on alettava perustavanlaatuiseen urakkaan.
Kaiketi entisen purkaminen, paikkaaminen ja uudelleen kasaaminen lienee se todennäköisin vaihtoehto jos ja kun kunnallishökötys aiotaan säilyttää. Eikä maksa paljon.
Ajanvietteeksi ahertajille sopii kaikkien Huvikumpujen kunniamarssi
https://www.youtube.com/watch?v=27PTrdg77vQ
Kunnallistalon hirsien/hirsiseinän kunto on ollut tiedossa. Tieto ei ole säikäyttänyt korjauksen innokkaimpia puolustajia. Jos nyt hyvää etsii tuosta projektista niin saadaan näyttävämpi rakennus vanhan tilalle. Ja ompahan ainakin työtä puoleksi vuodeksi paikalliselle rakennusfirmalle näin rakennus laman aikaan. Ja sisäremontin tekoon (joka myös tulee)tässä vaiheessa viellä määrämättömälle firmalle. Toivottavasti senkin saa paikallinen rakennusfirma.?
Todella hyvä keikka urakoitsijalle, etenkin jos piikki pysyy auki mahdollisimman määräämättömän ajan. Sopimukset on varmaan suunniteltu hyvin, kunhan vaan valtuusto saadaan täysillä mukaan ideaan. Ja tunnetusti se saadaan tavalla tai toisella, ajan kanssa, kun jaksetaan vaan väsyttää ja puhua edushenkilömme nukuksiin…
Keltaisen talon kohtalosta käytyyn keskusteluun on näköjään niputettu toinen kestoaihe, eli Puhdas Tohmajärvi ry:n toiminta ja erityisesti Unelmien uimaranta. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään. Ehkä talon puolustajien kanssa jaamme kuitenkin samansuuntaisen näkemyksen ennallistaa, säilyttää ja kunnioittaa sekä luontoa että vanhaa kulttuuriperintöä ja asuinympäristöä.
Meillä on onneksemme mielipide- ja ilmaisuvapaus, mutta virheellistä tietoa ei kannattaisi tieten tahtoen levittää. Kirjoittaja väittää, että järvi ei ole puhdistunut, rantaa rakennetaan ja ylläpidetään kunnan kustannuksella, ja uijia ei riitä. Lopuksi kysytään, kuka näitä idoita keksii? Toinen jatkaa: ”unelmien uimarantaan käytetyt rahat olisi hyvä ollut sijoittaa järven kunnostukseen, eikä tuommoiseen valtavaan alueeseen, jossa osa nuoristostamme viihtyy tehden ilkivaltaa”.
Tässä vastinetta ja faktoja Puhdas Tohmajärvi ry:n puolelta:
Tohmajärven tilan heikkeneminen on saatu pysäytettyä vuosina 2016-18 toteutetulla kunnostushankkeella. Siinä järveen laskevilla uomilla, mm. pahimmalla kuormituslähteellä eli Lahdenjoen uomalla, tehtiin toimenpiteitä, joilla kiintoaineiden ja ravinteiden valumaa järveen on vähennetty merkittävästi. Tästä hieman yli 700.000 euron hankkeesta puolet rahoitti valtio (ELY)– pääosin EU-varoin ja toisen puolen kunta yhdessä kalastusalueen, osakaskuntien, Vapon, seurakunnan ja Puhdas Tohmajärvi ry:n kanssa. Hanke on kattanut koko valuma-alueen lukuunottamatta Luosojoen pääuomaa. Jatkohanke oli jo lähdössä liikkeelle: suunnitelmat, rahoitus ja tekijät olivat valmiina ja maanomistajat suostuvaisia, mutta kunnalla ei ollut vielä valmiutta lähteä omalla osuudellaan mukaan. Ymmärrämme, että kunnalla on edessään tiukan euron vuodet. Toivomme, että myös Luosojoki-hanke päästään toteuttamaan aikanaan ja mahdollisimman pian.
Järven kunnon huonontuminen on tapahtunut yli 60-ssä vuodessa, joten kuntoutuminenkin ottaa aikansa, eikä kukaan järkevä odota tällaisessa asiassa pikavoittoja. Veden laatu on kuitenkin hyvä, kalakanta on monipuolinen ja kalaa voi syödä . Vuosikymmenten tauon jälkeen järveen pääsee nyt myös uimaan yleiseltä, hyvin hoidetulta uimarannalta.
Väite, että uimarantaa rakennetaan ja pidetään yllä kunnan kustannuksella, ei pidä paikkaansa.
Tärkein rahoittaja on ollut Jetina EU:lta saamillaan Leader-rahoilla. Tämä rahoitus vaatii aina kyseiseltä kunnalta tietyn määrän omaa panostusta, joten niiltä osin kunta on ollut hankkeessa mukana. Hankkeen budjetti kieltämättä ylittyi suunnitellusta. Tällöin haimme ja saimme kunnalta puskurilainan, jota olemme kuuliaisesti lyhentäneet joka vuosi 5.000 euroa vuodesta 2020 alkaen. Rannan huolto ja hoito tapahtuu Puhdas Tohmajärvi ry:n varoin ja ennenmuuta talkootyöllä, jonka tunteja on tullut vuosien mittaan tuhansia.
Uimarannan perustamiseen ohjattuja rahoja ei olisi ollut mahdollista käyttää järven puhdistamiseen, sillä projektit ovat täysin erilliset ja rahoitukset korvamerkittyjä omiin tarkoituksiinsa. Aurinkoisimpina päivinä uimarannalla on ollut yli 100 kävijää. Kaikki kävijät eivät tule
uimaan, vaan nauttimaan kauniista ja avarasta järvimaisemasta. Tästä esimerkkinä erään tänä kesänä saadun kirjallisen palautteen antaneen sipoolaisen kommentti: ”Suuret kiitokset erittäin hyvin hoidetuista alueista sekä kunnan keskustassa että täällä kirkon alueella.”
Kaipaavatko kirjoittajat maisemaa, jota ei ennen puskien takaa juuri näkynyt eikä rantaan ollut mitään asiaa? Ilkivaltaa ei rannassa ole ilmennyt ensimmäisen kesän suihkupään
rikkomisen/rikkoontumisen jälkeen. Uskomme, että ilkivallan puuttuminen johtuu siitä, että Maiju Lassilan koulun eri luokat ovat keväisin pitäneet siivoustalkoot ja elokuussa järvipäivän monine aktiviteetteineen. On vastuutonta syyttää nuorisoa asioista, joita ei ole edes tapahtunut.
Olisiko tölviviä mielipiteitä kirjottavien syytä harrastaa ns. faktantarkistusta eli ottaa selvää tosiaosioista. Puhdas Tohmajärvi ry:n toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Kuka tahansa voi halutessaan saada pöytäkirjat, toimintakertomukset, ja -suunnitelmat, tilit ja taseet nähtäväksi. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy paljon infoa, myös meistä ”keksijöistä”. Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaamme – uusille keksijöille on aina tilaa! Meitä on nyt lähes kaksistaa jäsentä, jotka vuotuisilla jäsenmaksuillaan ja muulla aktiivisuudellaan mahdollistavat rakentavan ja vilpittömän toimintamme kotijärvemme ja -pitäjämme hyväksi.
Puhdas Tohmajärvi ry / Hallitus
Yrjö Tolvanen Olli Riikonen Maija Kantola
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja sihteeri
Perusteellista kustannusten avausta tarvitaan kaikissa hankkeissa. Toivotaan, että Kunnallisrähjänkin todelliset remonttikulut kilpailutuksineen avautunevat ajallaan…
Raha on todellakin vain bittejä avaruudessa, kuten isot pojat kertovat. Tuskinpa kovin moni kuitenkaan miettii hankerahojen alkuperää, niidenhän arvellaan vain putoavan kohteeseensa vastineetta kuin kesäinen sadekuuro. Kunnallisveron hahmottaminen on toki paljon helpompaa. Hankerahan kiertoaika on huomattavasti pidempi ja mutkaisempi.
Unelmien uimarannalle on keksitty hyvin kuvaava ja osuva nimi. Samantyyppinen, syntyneeseen *visioon* kytkeytyvä nimi olisi hyvä keksiä myös Kunnallisrähjälle. Se auttaisi hankkeen kampeamista myönteisten mielikuvien suuntaan. Ja niitähän hanke tulee todellakin tarvitsemaan.
* vīsiō f. (latina) – uskonnollisessa hurmostilassa nähty harhanäky*
Unelmien uimarannalle Kunta rakennuttaa Kunnan varoin esteettömän Kodan sekä Huussin. Ihan hyvä että liikunta rajoitteisetkin huomioidaan Unelmien uimarannalla. Onkohan Elyltä tms. kysytty rahaa niihin?
Tämän jutun kommenteissa pitäisi puhua eli kirjoittaa talon alla olevasta luolasta, mutta nyt ruoditaan kuitenkin enemmän itse taloa.
Mikä teitä muutamia harvoja oikein pohjimmiltaan tässä remontissa ärsyttää?
Voipihan olla, että homma menee loppupelissä kirjaimellisesti päin seiniä mutta kt:n saneeraukselle lienee kuitenkin omat perusteensa.
Jos taas kunnan hallinnossa tehty päätös rakennuksen suojelusta on epäonnistunut ja virheellinen, niin silloinhan me olemme valinneet sinne väärät ihmiset. Tämä taas ei ole Suomi-nimisessä demokratiassa mahdollista.
Sadat tuhannet eurot ovat todella suuri potti rahaa, sitä ei käy kiistäminen mutta vedetäänkö nyt kuitenkin rauhassa henkeä ja seurataan tilannetta…
Omasta mielestäni turhinta tämän alueen rahanpolttoa – vaikka se ei kohdistukaan suoranaisesti kunnan kukkaroon – ja suorastaan miltei hölmöläisen hommaa on ns. Ysitien ja erityisestikin sen Niirala-Kemie välin vahvasti nykyiseen tarpeeseen ylimitoitettu (talvi)kunnossapito.
Niiralassa asuvana minunkin on mukava ajaa hyvää tietä myöten kauppa-asioille Kemieen, mutta siitäkin huolimatta soisin osan sen ylläpitovaroista ohjattavan ehdottomasti Pykälävaara-Saario tielle.
Ketä varten tätä Venäjänväylää huolletaan yhäkin ykköskategorian tienä?
Kaiken liikenteen määrä on (valitettavasti) enää murto-osa siitä ajasta kun nämä tarvemitoitukset on tehty, joten miksi ihmeessä täytyy vielä yhäkin kiillottaa ajorataa laillista veronkiertoa eli polttoaineen hakua varten?
Kaiken lisäksi nämä matkalaiset eivät jätä tänne enää mitään, kun täällä ei ole enää mitään mihin jättää.
Tie on toki tärkeä vähillekin kulkijoille, mutta esim. kun toissa iltana seurasin tästä omasta pihastani käsin Rajantien yhden sentin paksuisen lumikerroksen jyryyttämistä ja suolaamista niin suorastaan aivan sieluuni koski tämä törsäys. Hintalappua kertyy!
Voidaan olla todellakin varmoja siitä, että kaikki nämä edellä kuvatut investoinnit Tohmajärvellä tuottavat ajallaan käsittämättömän hyvän lopputuloksen, vastaväitteistä huolimatta. Valtuutettummehan tekevät raskasta ja vastuullista työtä asiantuntijaesitysten pohjalta – vain siten päästään ansaittuun päämäärään.
Yksi parhaimmista on jäänyt tosin pitkäksi aikaa Kunnallisrähjän, Unelmien uimarannan ja muiden täsmäsijoitusten varjoon: Niiralan ostosparatiisialueen 500 000 euron risteys on Tulevaisuuden Täräys, jolla ajallaan mennään pörssiin, jotta heilahtaa.
Tienpitoon kohdistettavia varoja on siis käytettävä muun muassa tämän risteysalueen hiomiseen ja kunnossapitoon!
Tuottoja laskellessa kuunnelkaamme sijoitusgurun sanomaa: https://www.youtube.com/watch?v=3tmRYUAHTKg
Luolan ”äiti” jää tai on jo jäänyt hatun hankinta eli proffesoori lukulomalle ? ajaksi. Kuka huolehtii nyt eteenpäin luolasta ja sen aiheuttamasta Kunnallistalon kehittämisestä. Onko vaarana että ei kukaan🤔
Opiskelu ja lukeminen kannattavat aina – Onnea ja menestystä niihin toimiin!
Kunnanhallitus, valtuusto ja veronmaksajat pitävät kyllä huolen Kunnallisrötisköstä. Maksaa sitten minkä maksaa. Supistellaan budjettia jostakin muusta.