Esteaidan rakentaminen käynnistyy Värtsilässä

Tältä näyttää tuleva esteaita

Runsaasti julkisuutta saaneen, itärajan uuden esteaidan rakennustyöt käynnistyvät piakkoin myös Värtsilässä. Aitahankkeen pilotointivaihe Imatralla on valmistumassa, ja näitä alkuvaiheen kokemuksia Imatran Pelkolasta hyödynnetään täällä Värtsilässä. Itärajalle rakenettavan esteaidan syy on se että Suomi on varautumassa laaja-alaiseen
vaikuttamiseen, jollaista mm. Itä-Euroopan maat ovat viime vuosina joutuneet kohtaamaan. Uusi esteaita tulee näin tehostamaan rajavalvontaamme ja tukemaan merkittävällä tavalla mahdollisten
häiriötilanteiden hallintaa rajalla. Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän
rajavalvonnan tehosta.

Kyseessä satojen miljoonien hanke


Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu noin 380 miljoonaksi euroksi. Ne muodostuvat esteaidan, tien ja valvontajärjestelmän materiaali- ja
rakentamiskustannuksista. Pohjois-Karjalan osalta rahoitus on myönnetty Värtsilän sekä Lieksan Inarin rajanylityspaikkojen läheisyyteen toteutettaville esteaitahankkeille mutta suunnitelmissa on lisäksi muitakin alueita Pohjois-Karjalassa. Värtsilän osalta rakennustyöt käynnistyvät tulevan talven aikana puuston poistamisella niiltä alueilta missä se on tarpeellista. Muilta osin työt käynnistyvät keväällä. Värtsilän esteaIdan pitäisi olla valmiina jo ensi vuoden kuluessa kertoo rajojen valvontaupseeri Markus Tuomisto Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnasta. Värtsilään rakennettavan esteaidan kustannuksia Tuomisto ei pystynyt Värtsille erittelemään,koska lopulliset kustannukset selviävät vasta rakentamisen jälkeen.

Raja-aukon viereen rakennetaan myös tie, puusto poistetaan ja aitaa varten tehdään perustukset. Suoalueet missä sitä on ylitetään ponttoonein. Kameratolpat ja valvontakamerat asennetaan 50 metrin
välein. Esteaidan yhteyteen vedetään sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä hankitaan sähkö- ja tietoliikenneliittymät, joiden rakentamismatkat ovat monin paikoin pitkiä. Varavoimakoneet ja palvelimet asennetaan häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Hälytystiedon käsittelyssä käytettävä tietojärjestelmä joudutaan uusimaan.


Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa esteaita tehostaa samalla
tavalla kuin normaaliaikojen rajavalvontaa. Mahdolliset alueellisen koskemattomuuden loukkaukset havaitaan esteaidan alueella nykytilannetta paremmin ja aita estää maastoitse liikkuvan alueloukkauksen tekijän välittömän pääsyn syvemmälle Suomeen.

Sinisiä merkkinauhoja pelloilla


Kesällä tänne Värtsilän alueelle ilmaantui maanmittauslaitoksen toimesta sinisin nauhoin merkittyjä keppejä nykyisen raja-aidan läheisyyteen. Tämä oli aiheuttanut osin närkästystä maanomistajien tahoilta, varsinkin kun merkkikeppejä oli laitettu sellaisille peltoaloille joissa syyspuinnit olivat vasta edessä. Värtsin haastattelemat maanomistajat kertovat että kesällä saapuneessa kirjeessä ilmoitettiin uuden
raja-aidan linja merkkaamisesta, ja että se tapahtuisi kesän loppupuolella kun peltotyöt ovat ohitse. Jänisjoen pohjois puolella
peltoja viljelevän Heikki Raerinteen mukaan maanmittari oli vähän turhan hätäinen. Hänen mukaansa myös tiedottamisessa epäonnistuttiin ja marssijärjestyksen olisi pitänyt olla toinen – ensin kuulemistilaisuus
maanomistajille jonka jälkeen toimenpiteet esteaitalinjauksen suhteen käyntiin. Nyt infotilaisuus pidetään vasta marraskuussa.

Tulevan esteaidan alla on Heikki Raerinteen viljelyksiä

Niiralan raja-aseman pohjoispuolella n. kilometrin matkalla maita omistava Juhani Kosonen oli itse soittanut maanmittarin käynnin jälkeen rajavartiostoon pelloilleen ilmaantuneista merkkinauhoista. Yhteydenoton jälkeen merkkikepit olivatkin poistettu ja sanottu palautettavan syystöiden päätyttyä. Sinällään uusi esteaita on Kososen mukaan tervetullut lisä rajaturvallisuuteen. Samoin ajattelevat myös muutkin Värtsin haastattelemat paikalliset maanomistajat joita aitahanke koskee.

Vyöhykelupiin ei muutoksia

Rajojen valvontaupseeri Markus Tuomiston mukaan tuleva esteaita ei tuo muutoksia rajavyöhykkeellä liikkumiseen. Entiset vyöhykeluvat pysyvät ennallaan eikä mahdollisten uusien lupien myöntämisperusteita olla kiristämässä.


Jonkin verran epätietoisuutta maanomistajien taholla on vielä mahdollisista, uusista tielinjauksista ja siitä kuinka jatkossa peltotyöt näillä aloilla voidaan hoitaa -Hyvässä yhteishengessä ja
yhteistyössä tässä ollaan jo vuosikymmenet rajavartiolaitoksen kanssa
toimittu, joten eiköhän myö jatkossakin pärjäillä sanoo Sääperin
itärannalla maita omistava Heikki Kunnas.

Sääperiä nykyisellään kiertävän tien kohtalo on avoinna koska tämänhetkinen tienpohja jäisi nyt pelloille laitettujen merkkinauhojen mukaan uuden esteaidan itäpuolelle.

Maanomistus tulee pysymään nykyisellä kiinteistön omistajalla. Valtio ei lunasta eikä vuokraa tätä maata. Maapohjasta, viljeltävästä pellosta, sekä kaadettavasta puustosta ja taimistosta maksetaan käyvän hinnan mukainen korvaus kertakorvauksena maanomistajille.
Asiasta on säädetty rajavartiolaitoksesta annetun lain (578/2005) 50 ja 50 a §:ssä.
Siinä sanotaan että maa- tai vesialueen omistaja tai haltija on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden
ylläpitämiseksi sekä kulku-uran rakentamisen ja esteiden, kulku-uran tai
tien rakentamista ja ylläpitoa haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden
poistamisen ja välttämättömien maansiirto- ja vesirakennustöiden tekemisen.


Sen sijaan rajaesteitä ei saa rakentaa kotirauhan piiriin kuuluville
alueille. Suomen rajalle muodostetun raja-aukon reunaan rakennettavasta
rajaesteestä aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan maa- tai
vesialueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.

Esteaitaa kilometrien matkalle


Värtsilään rakennettavan esteaidan kokonaispituutta rajojen
valvontaupseeri Tuomisto ei halunnut lähteä kertomaan. Pääosin esteaita rakennetaan peltoalueille eikä aidan alle jääviä metsäalueita paljoakaan ole. Esteaita rakennetaan Niiralan rajanylityspaikan etelä- ja pohjoispuolisille raja-alueille.

Värtsilään esteaitaa rakennetaan usean kilometrin matkalle

Rajanylityspaikan eteläpuoleisia ns.
Sairasen peltoja viljelevän Juha Varosen mukaan uusi esteaita ei tule
juurikaan tuomaan muutoksia hänen töihinsä.

Esteaita on yhteensä noin neljä metriä korkea: kolme metriä korkea
metalliverkkoaita, jonka päällä on kaksi lieriöestettä. Vankka ja syvä perustus ja jykevät aitatolpat kestävät ihmisjoukon ryntäyksen. Aitaelementtien rakenne estää välittömän läpäisyn.

Esteaita on neljä metriä korkea

Eläimet liikkuvat aitaamatta jäävien alueiden kautta tai aitaan tarkoituksellisesti tehtyjen porttien tai aukkojen kautta. Vesistöt ja
esteen ja tien alle tehtävät siltarummut mahdollistavat myös eläinten kulkua. Rajalla liikkuvien villieläinten liikkumismahdollisuudet
varmistetaan auki olevilla porteilla. Portit valvotaan kameravalvonnalla. Riistaporttien sijaintien tarkemmassa suunnittelussa
hyödynnetään hankkeesta tehtävää ympäristöarviointia. Rajatilanteen niin
vaatiessa portit voidaan sulkea.


Värtsi tulee seuraamaan kuluvina kuukausina aitahankkeen etenemistä ja
alkavia rakennustöitä.

Kuvat: Rajavartiolaitos ja Eero-Matti Lintunen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *