Viime vuoden joulukuussa pidettiin avoin keskustelutilaisuus Värtsilän koulun tulevaisuudesta ja siitä kannattaisiko Pitäjäyhdistyksen ottaa kunnan tarjoama kiinteistölahjoitus vastaan. Koulun tiloissa järjestetty tilaisuus keräsi silloin runsaasti kyläläisiä ja puheenvuoroja aiheesta käytettiin paljon.
Tilaisuudessa oli vieraana myös Tohmajärven kunnan kehittämispäällikkö Anne-Maarit Hyttinen joka esitteli vireillä olevaa, suurta energiahanketta johon Värtsilän koulukiinteistökin olisi kytketty mukaan. Värtsilän koulun osuudeksi välayteltiin jopa sadantuhannen euron pottia joka olisi mahdollistanut kiinteistön lämmitysjärjestelmän muutokset sekä akuutit korjaustoimet. Muut hankkeessa mukana olevat tahot olisivat olleet Tohmajärven kunta sekä Lumimuutos Osuuskunta.
Sittemmin Värtsilän Pitäjäyhdistys teki päätöksen ettei kiinteistölahjoitusta oteta vastaan ja korvaavia tiloja alettaisiin etsiskellä muualta. Värtsin toimitus on seurannut koko kuluvan vuoden hankkeen etenemistä, mutta mitään tietoa siitä ei ole ollut saatavilla. Viimeksi elokuussa myös täällä Värtsin sivuilla Esa A. Luukkainen ihmetteli ettei hankkeesta ole kuulunut julkisuudessa mitään eikä siitä löydy mitään myöskään kunnan sivuilta.
Värtsin toimitus päätti selvittää asiaa soittamalla kunnan kehittämispäällikölle tiedustellakseen missä hankkeen tiimoilta tällä hetkellä nyt mennään. Energiahanketta käytettiin kuitenkin “porkkanana” siihen että Pitäjäyhdistys kiinteistölahjoitukseen suostuisi.
Saimme kuulla että hanke on haudattu kaikessa hiljaisuudessaan kokonaisuudessaan eikä se näin tule toteutumaan. Yhtenä perusteena hankkeen tyssäämiselle kehittämispäällikön mukaan oli mm. Pitäjäyhdistyksen poisjäänti.
Keskustelun aikana Hyttinen kertoin että energiahankkeen tilalle ollaan nyt kaavailemassa Ammattioppilaitos Riverian kanssa uutta hanketta yhteistyössä Maakuntaliiton kanssa. Kyseessä olisi koulutusrakennushanke jossa opiskelijat voisivat yhteistyössä kunnan kanssa olla mukana erilaisissa Tohmajärven kunnan rakennushankkeissa ja näin saada tarvitsemaansa koulutusharjoittelua. Koska hanke on vasta kirjoitusvaiheessa toimituksen kysymykseen hankkeen kokonaisbudjetista kehittämispäällikkö ei pystynyt vastausta antamaan.
Ohessa linkki viime vuoden joulukuussa pidettyyn keskustelutilaisuuteen jossa kaavailtu energiahanke värtsiläläisille esiteltiin.
Ohessa linkki 10.12.2022 järjestettyyn keskustelutilaisuuteen
Tällä hetkellä koulukiinteistö on myynnissä 20.000 € kauppahintaan.
Kiitos jälleen toimitukselle asian selvittämisestä. Allekirjoittanut oli asian toki saanut tietoonsa jo keväällä, perusteellisestikin, mutta yleisen ymmärryksen ja hallinnon avoimuuden vuoksi kunnan ja median tiedotus oli tarpeen. Kunnan taholta tiedotustyhjiö on toki enemmän kuin ymmärrettävissä.
Värtsilän Pitäjäyhdistyksen kannalta täällä tehdyt päätökset olivat aikanaan oikeita. Siitä onnittelut viisaille pitäjäpäättäjillemme, jotka pystyivät hahmottamaan tilanteen voimakkaasta painostuksesta huolimatta. Hankkeen läpimeno ei suinkaan ollut kiinni alle 10% osuuden poisjäännistä, kuten tunnutaan väitettävän, vaan perussyyt löytynevät hankerahoituksen perusteista, rahoituksen suunnitellusta kohdentamisesta ja hankkeen realistisuudesta.
Mitä tästä tapauksesta opimme, vai opimmeko mitään? Tuskin juurikaan mitään muuta kuin sen, että parempi yrittää jatkossa olla enemmän älykäs kuin innokas. Kunnallisrähjän kohdalla toive lienee kuitenkin turha.
Teknisesti, projektiarvioinnin näkökulmasta, esitetty hanke oli alunperinkin absurdi. Kehittämispäällikön lausuma pitäjäkokouksessa 95% varmuudesta hankkeen läpiviemiseksi osoitti paljastavasti sen, ettei hankekuvio ollut lopulta kenenkään hallussa. Yli 20 vuoden projektiarviontikokemuksella sen huomasi jo esittelijän korvien asennosta, mutta toki ymnmärrettävää on se, että maallikot uskovat vilpittömin mielin ”virallisen tahon” kertomuksiin. Yksikään hanke ei ole varma kuin vasta siinä vaiheessa kun rahoittajataho on tehnyt esiarviontinsa perusteella myönteisen päätöksen.
Kuvitelma lopputuloksesta kyllä oli, ja kenties myös erinäisiä ennakkokeskusteluja hankerahan käytöstä urakointeihin, mutta ensimmäistäkään hakemuskaavaketta ei ollut asian esittelyvaiheessa vielä olemassa. Oli olemassa vain ”savolainen projektiaihio, aloittamista vaille valmis”. Oleellista jälkitarkastelun kannalta onkin keskustella siitä, millä mandaateilla näitä villejä kuvitelmia esitellään kuntahallinnon nimissä.
Hankerahoituksen keskiössä olevan Kemien Kunnallisrähjän tulevaisuudesta on nyt jälleen kerran saatu välillinen lausuma, tällä kertaa hankerahoitusprotokollan kautta. Nyt jää nähtäväksi, millä operaatioilla tätä surkuhupaisaa kyhäelmää yritetään jatkossa edistää. Laudanpätkistä kyhätty talo on hapero ja homeessa, pienen ydinpiirin käsittämätön rakkaus tuohon hökötykseen kukoistaa sen sijaan edelleen.
Ehdotankin seuraavaksi kuntalaisille suunnattua kyselyä talon merkityksestä ja tulevaisuudesta. Samassa kyselyssä voisivat mukaan ilmoittautua ne ihmiset ja tahot, jotka ovat valmiita kustantamaan kunnostusurakan. Yksityisellä rahoituksella kunnostetaan kummoisempiakin kulttuurihistoriallisia kohteita. Museovirasto ja muut rakennuskulttuuritahot arvioivat avustusrahoituksen määrät hakemuksesta,. Verorahoilla ei moista Kemien keskustan summamutikkaa pitäisi missään nimessä kustantaa.
Hei,
Kunnallistaloprojektista esitellään projektin edistämissuunnitelma 31.10. järjestettävässä Luolaseminaarissa.
Projekti ei suinkaan ole jäissä, vaan etenemässä suunnitelman mukaan.
Tervetuloa Wärtsilä-saliin kuuntelemaan faktat aiheesta.
Info tilaisuudesta julkaistaan pian.
Hieno idea! Luola-projektia kannattaakin edistää, sehän on veronmaksajille huomattavasti halvempi nähtävyys, lisäksi taatusti homeenkestävä ja aina paikattavissa betonilla.
On myös muistettava, että Tohmajärven kunnallispolitiikka kätkee sisäänsä tämänkaltaisen vision jo kunnanjohtaja Korpelaisen ajalta. Tuolloin eräässä iltaseminaarissa pullahti esiin idea koko Kemien alittavasta tunnelista… Seminaarin tarjoiluista en osaa sanoa sen enempää, se saattoi sisältää kahvin lisukkeita.
Kunnanvaltuuston alkuperäisen päätöksen mukaan Kunnallisrähjän purkamisen jälkeen luolan suulle kannattaa rakentaa kioski, josta pääsee laskeutumaan myös luolaan.
Alla olevasta linkistä voi tutustua maailmanluokan suosituimpiin luoliin. Tohmajärven luola saattaakin olla se 16. suosituin.
Ehkäpä tohmajärveläiset tullaan muistamaan maailmanhistorian kaukaisessa tulevaisuudessa Katri-Helenan ohella myös luolaihmisinä?!
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/201612152200041015
Erinomaista toimintaa Värtsilehdeltä, kun soititte tärkeästä asiasta kehittämispäällikölle kunnallistalon remonttiasiasta. Lehdet Kotikarjala ja Karjalainen eivät sitä jostain syystä tehneet ja kysyneet remontin etenemistä. Nyt se kehittämispäällikön kertoman mukaan on rauennut. Nyt pitää odottaa virkahenkilöiden ja luottamushenkilöiden ulostuloa kunnallistalon kohtalosta. Kokemukseni perusteella kuntalaisten on terästettävä havaintojaan silloin kun päätösten alullepanossa mainitaan vaikkapa elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto tai varsinaisen kuntaorganisaation ulkopuolella päällikköliitteiset nimikkeet.
Siirrin omavaltaisesti Veijon kommentin Kukkovaaran juoksun tuloksista tämän otsikon alle, johon se mielestäni nimenomaan kuuluu.
Tähän asiaan liittyen kuitenkin myös itseltäni muutama ajatus:
Ensistäänkin Värtsilän koulun kohtalosta sen verran, että minäkin olin läsnä tuossa mainitussa joulukuun palaverissa.
Mieleeni on jäänyt kiihkeä keskustelu joka ei kaikilta osiltaan välttämättä kestänyt aivan fiksuissa raameissa. Toivon ja tulevaisuuden terveisiä tuoneen kehittämispäällikön puheenvuorot lyntättiin joidenkin tahojen toimesta jopa varsin törkeällä tavalla ikään kuin tämä pattitilanne olisi jollakin tavoin hänen vikansa.
Esan ensimmäisestä kommentista saa valitettavasti sen vaikutelman, että jarrunpolkijoiden mielipide/asenne on ollut se ainut ja oikea tulokulma tähän koulukiinteistön järkevään hyödyntämiseen.
Siitä huolimatta en tunnusta enkä tunnista olevani tyhmä kun muistutan olleeni sitä mieltä, että Pitäjäyhdistyksen olisi tullut hyväksyä kunnan lahjoitustarjous sillä ehdolla jos tämä energiahanke toteutuu.
Olisiko se sitten toteutunut siitä huolimatta, siihen en pysty ottamaan kantaa mutta mielipiteeni ei sinänsä ole muuttunut yhtään mihinkään. Toimistotiloille ja kahvilapalvelujen pyörittämiselle löytyi toki kelvollinen ratkaisu, mutta muilta osin painiskelu vain jatkuu edelleen ja aika loppuu.
Tämän jutun toinen ulottuvuus – Kunnallistalo – on arka aihe. Kieltämättä ilmoitettu yli 200 000 €:n (pinta)remontin hinta kuulostaa karmaisevalta, mutta ei kuitenkaan ehkä välttämättä aivan perusteettomalta.
Kun edellinen – siis ei tämä nyt istuva, vaan nimenomaan sitä edellinen – kunnanvaltuusto oli demokraattisilla vaaleilla valittu, niin otin välittömästi yhteyttä läheisimpiin heihin. Onnittelin mainittuja sekä evästin heitä yhdellä lauseella: ”Säilyttäkää Värtsilän koulu ja Kemien Suojeluskuntatalo!”
Koulu on nyt opetustoimen osalta menetetty ja valitettavasti lienee kohta jo muutoinkin menetetty, mutta ei mennä asioiden edelle. Kemien talossa on edelleen toimintaa joka toivottavasti myöskin säilyy siellä, säilymisen eräänä ehtona vain saattaa ainakin pidemmässä juoksussa olla jonkinlainen remontti.
Mainitsin aiemmin, että en tunnusta enkä tunnista olevani tyhmä. En myöskään tunnusta enkä tunnista olevani äärioikeistolainen valkobandiitti enkä lahtari vaikka kannatankin talon järkevää saneerausta pitkälti nimenomaan Suojeluskuntastatuksen vuoksi!
Älä ole murheissasi, Raerinteen Jussi. Tohmajärven kunta tehnee kaikkensa Kunnallisrähjän säilyttämiseksi. Sehän on kuntamme keskeisin kehittämiskohde, heti Unelmien Uimarannan jälkeen. Ehkäpä uusi JTF-rahoitushakemus on jo vetämässä edellä esitetyllä Luola-idealla. Se, kuten aiempikin suunnitelma, on tosin vaikea nivoa rahoituksen perusideaan, joka on turpeen energiakäytön luopumisesta aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kompensointi.
Olisi luullut, että Tohmajärven elinkeinosektorilta olisi löytynyt joku todellinen ja mahdollinen rahoituskohde haettavaksi. JTF-rahoituksen valikossa olisi ollut mahdollisuus hakea hanketta, joka edistää maakunnan älykästä erikoistumista, vihreää siirtymää, teollisuuden uudistamista ja uusien teknologioiden syntyä sekä lisätä innovatiivisesti tuotettuja palveluita.
Eikö kuntamme kehitysyksikön tehtävänä olisi pikemminkin yrittää etsiä elinkeinoelämän tarpeista lähtevien innovatiivisten ja älykkäiden ratkaisujen, avointen toimintamallien sekä kokeilu-, pilotointi-, demonstraatio- ja oppimisympäristöjen sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen ja yhteiskäyttöön kohdistuvia hankkeita.
Nyt tunnutaan puuhasteltavan toisilla toimialoilla. Toisaalta ajatellen, emme varmaankaan olisi nykyisen kaltainen periferiakunta, mikäli keskittyisimme tekemään jotakin oikeasti tarpeellista.
Kuten muodikasta on, myös Tohmajärvellä eletään omassa onnellisessa kuplassamme. Meille sopii loistavasti Luola-projekti, johon teemaan liittyy mainiosti Platonin luolavertaus. Tuijotamme luolan peräseinään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luolavertaus
Joo, enhän minä juuri tällä hetkellä osaakaan olla hirveän huolissani tuosta Sk-talosta. Sille ei kuitenkaan toistaiseksi ole näkyvissä mitään selkeää uhkaa; kunhan nyt vain niputin asioita samoin kuin sinäkin Esa omassa kommentissasi teit.
Selkeästi enemmän minua siis huolestuttaa tämä oman koulukiinteistömme kohtalo, jonka lopullisen määräytymisen suhteen tarvitaan mielestäni ottaa nyt joka tapauksessa aivan ehdoton taka-askel.
En missään tapauksessa vähättele sinun enkä sinänsä kenenkään muunkaan asiantuntemusta, minusta vain on murheellista kun näistä(kään) asioista ei pystytä useinkaan keskustelemaan ilman jonkin sortin irvistelyä. Hyvä huumori on aivan eri juttu.
Jokainen (perusteltu) mielipide ja kannanotto on tärkeä, päätökset tehdään niiden pohjalta ja vaikkapa ne sitten joskus osoittautunevatkin jopa virheellisiksi niin tuskinpa siinä on silloinkaan enempää kiusaamisesta kuin tahallisesta vahingonteostakaan kyse (?) 🤔
”Erehtyminen on inhimillistä – inhimillisyys on erehtymistä!”
Värtsilän koulun kohtalosta päätettiin 15 vuotta sitten hyvin pienen piirin, yhden miehen toimesta, ja sinetöitiin hieman myöhemmin sen kuuluisan Yksinkertaisen Enemmistön äänin. Oli selvääkin selvempää ettei tuota päätöstä pystynyt tuolloin enää muuttamaan. Riikosen Ollin sanoin tämäkin päätös ”oli se ainoa vaihtoehto”. Näitä ”ainoita vaihtoehtoja” on tullut nähdyksi sittemmin useampiakin.
Nyt on vain hyväksyttävä se, mitä nyt tapahtuu. On vanhojen rakenteiden murenemisen aika. Vanha sanonta ”Mik’on Miinalt mänt se on mänt eikä sitä pikilangalla paikata”, pitää tässäkin suhteessa kutinsa. Luopuminen on elämää, ja sitä kannattaa harjoitella ajoissa. On sitten helpompi ajallaan luopua sellaisestakin johon ei enää voi vaikuttaa edes Yksinkertainen Enemmistökään..
Alueemme keskeinen huolenaihe eivät ole rakennukset, vaan ihmiset, etenkin ikääntyneet, joiden selviämisestä olisin todella huolissani sosiaali- ja terveyspalveluiden kaikotessa. Onneksemme emme ole tässäkään suhteessa ongelminemme yksin.
Kunnallistalon vaikutuspiirissä 85 vuotta eläneenä ihmettelen mistä nyt kiinnostus taloon on lähtöisin. Olen kirjoittanut lehtiin lukuisia juttuja talon tapahtumista, kuntotutkimuksista ja kiistoista talon olemassa olosta eri omistajilla. Olen haastatellut luolassa viimeksi käynyttä Martti Iittiläistä. Haastattelu julkaistiin paikallislehdessä. Tarjonnut kuntaan materiaalia luolan olemassa olosta jatkotutkimuksen tekemiseksi haastattelun tietojen pohjalta. Kunnanjohto enempää kuin teknillinentoimi eivät tuolloin kiinnostuneet asiasta. Olivatpa vastahankaisia asian suhteen. Juuri tästä syystä Martti Iittiläinen kääntyi puoleeni asiassa. Jouni Töyrylän kunnan kustantamaan kuntotarkastukseen n.25 vuoden takaa ei ole julkisuudessa näkynyt mainintoja.
Edellä olevaan vedoten on syytä epäillä ollaanko kunnallistaloprojektiin ja sen luolasuunnitelmaan saatu sellaista uutta tietoa, jota ei aikaisemmin ole ollut käytettävissä. Parempi tapa tällaisissa asioissa olisi tuota hanke keskusteluun ennen valmiiden luolasuunnitelmien julkistamista. On vaara, että ehkä yhden ihmisen innostuksesta syntynyt hanke kaatuu ennen alkua.
Siihen miksi vanha Kunnallistalo on ruvennut kiinnostamaan meitä itse ketäkin entistä enemmän on tuskin olemassa vain yhtä ainoaa syytä. Kuitenkin nähdäkseni ainakin tietynlainen uusi profiloituminen nimenomaan suojeluskuntataloksi on varsin pitkälti seurausta siitä, kun rakennuksen Kauppakadun puoleiseen ulkoseinään kiinnitettiin Vapaussodan Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen toimesta jo useita vuosia sitten tämän historiallisen asian todentava metallikyltti.
Itselläni tulee piipahdettua talossa silloin tällöin harvakseltaan kun milloin on käynnin tarve joko Pilkki-Päivin puodissa tai jollakin kirpparilla.
Ensimmäiset muistot liittyvät kuitenkin hammaslääkärireissuihin, kun meitä Värtsilän alakoululaisiakin köijättiin 1970-luvulla taksipelissä ryhmävastaanotolle Tohmajärvelle.
Sitä en enää muista, oliko Unto Lintu tämän talon tohtorina mutta varsinkin jo hänen myöhempi kollegansa Kaarina Hokkanen.
Kymmenisen vuotta myöhemmin vierailin harrastushommieni vuoksi aivan vakioasiakkaan roolissa kellaritilassa, jossa toimi urheilu- ja erätarvikeliike Tohma-Sport.
Luolajutusta en tiedä mitään muuta kuin minkä olen painetusta sanasta joskus lukenut, mutta tältä osinhan voisi mene ja tiedä jopa vähän viisastua jos osallistuu tuohon seminaariin! 😮🤔
Nostalgisista muistoista ei tarvitse luopua, vaikka rakennus häviäisikin. Kunnallisrähjän historialliset tapahtumat ja rakennuksessa toimineet kulttimaineeseen nousseet henkilöt ja yritykset voidaan taltioida tulevaisuudessa luolan yläpuolella olevan kioskin muistotauluun vaikka multimediaesityksenä. Siinä olisi turisteillakin vielä enemmän ihmettelemistä. Ja tietenkin on perustettava mitä pikimmiten Kunnallisrähjän muistoyhdistys ry.