by Jore
Pääinventaariossani tulee näitäkin ajateltua. Modernisaatio on vanha termi. Sillä tarkoitetaan jotain sellaista kuin teollistuminen, kaupungistuminen, tekniikan ylenpalttinen arvostus, koulutustason kohoaminen jne. Eivät tienneet meidän isät ja äidit että patistivat meitä modernisoitumaan kun patistivat käymään kouluja ettei ”tarvihe leipääsä pöllimetästä, metrisessä lumihangessa kualamalla ottaa.”
Eivät ymmärtäneet vanhempamme sitä että koneet siellä pöllimetässä tulevat möyryämään ja se kouluja käynyt henkilö istuu lämpimässä ohjaamossa ja näppäilee tietokonetta, kuunnellen hienoista hifilaitteista Popedan ”mä elän itsellein.”
Ympäröivä maailma muuttuu ikäänkuin huomaamatta ympärillämme. Kun kuljin 1903 syntyneen mummoni kanssa Niiralan raitteja hän kertoi usein tarinoita lapsuudestaan ja nuoruudestaan Laatokan-Karjalassa. Minun oli hiukan vaikea sisäistää tarinoita leivän kerjuureissuista, kahden viikon venäläisestä kiertokoulusta tai 9- vuotiaana töihin lähdöstä eri paikkakunnalle. Yhtä vaikea on näköjään pojan tyttärieni ymmärtää minun lapsuuttani Värtsilässä.
Ahdas asuminen, ulkohuussi (mikä se niiku on???), televisiottomuus, kouluruokailut jne… ovat asioita joita voi kuunnella kohteliaisuudesta ukin suusta, muttei voi ymmärtää eikä oikein kiinnostakkaan.
Jos oli vaikea ymmärtää mummoni juttuja lapsena on ymmärtämättömyyden kehä sulkeutunut. Nyt en ymmärrä enää lapsenlapsianikaan. Nykynuorten suurimpia ongelmia kuulemma on meidän hyvinvointiyhteiskunnassa se kun ei voi eikä osaa oikein rajoittaa omaa ruutuaikaansa.
No siis mitä tai siis what? kysyy moderni ukki nuorisokielellä kun ei voi ymmärtää. Ajoissa oleminen, töihin tai kouluun lähteminen, kirjan lukeminen jne… ovat uuvuttavia nykyajan vaatimuksia.
Ihminen uupuu ja musertuu nykyajan vaatimusten äärellä ja tuntee itsensä riittämättömäksi eikä muista olla armollinen itselleen. Näin kuulemma erään ison suomalaisen päivälehden mukaan. Kirjan lukeminen kannesta kanteen on pitkäjännitteinen projekti joka on käynyt parin viime vuoden aikana yliopisto-opiskelijoille haasteelliseksi! Missä välissä se vähäisen ymmärryksen aika meni minulta ohi?
Aivan samoja asioita pohdiskelin äskettäin kun uutisissa
näyttettiin kuinka erään koulun oppilaat laittoivat kännykkänsä
opettajanpöydän kulmalle oppitunnin ajaksi. Mutta kun välkkäri alkoi,
jokainen nappasi sen tosi ”ahnaasti” takaisin kouraansa.
hei taas Värtsi ja kaikki sitä lukevat, paljon on taas vettä virrannut Jänisjoessakin sillä aikaa ennenkuin kehtaan taas raaputella omia juttujakin kun olen kuitenkin ahkerasti seurannut teidän kaikkia kirjoituksia ja menneitä asioita ,kuten surullista maaseudun alasajoa talojen ja koulujen purkua ja kunnan toimia sen alasajon auttamista. tuohon Joren kirjoitukseen liittyen sanoisin samaa sitä tapahtuu täällä etelässäkin eli lapsenlapset kun tulee mummille ja ukille viikonloppukylään niin tärkeimmät tavarat mitä pitää olla mukana on kännykkä ja laturi ettei vaan lopu virta pelikoneesta ,eikä sitten paljon muu kiinnostakkaan ,ukopelit eikä ulkoilu muutenkaan kun ”aina sataa” sanovat. no se on hyvä että ruoka ainakin maittaa kun pöytään kutsutaan, kun seuraa maailman uutisia niin toisilla ei ole edes sitä ruokapöytää josta söisi jotain. toivotaan hyvää syksyn jatkoa teille sinne Värtsilään. täältä Viljakkalasta.