Värtsilän rakennuskanta harvenee

Moni kyläläinen on ihmetellyt kunnan omistamia, kylmilleen laitettuja rivitaloja Värtsilässä. Itsekin aina ohiajaessani olen näitä miettinyt ja asiaa mielessäni siunaillut. Miksi näitä päälle päin kohtuukuntoisen näköisiä taloja laitetaan sitten toinen toisensa perään kylmilleen juuri täällä Värtsilässä? Lyhyen ajan kuluessa Tohmajärven kunta on laittanut kylmilleen ensin Myllyrannassa kolme rivitaloa sekä myöhemmin Pappilanpellontiellä sijaitsevan neljän asunnon rivitalon. Monien muiden lailla myös minua asia vaivasi niin paljon että päätin ottaa syistä selvää.

Yksi Myllyrannan kolmesta kylmäksi jääneestä rivitalosta

Tavoitin aamulla kunnan teknisen johtajan Jorma Bergin joka kertoi että kummassakin rivitalokohteessa oli asuntoja joissa oli ilmennyt sisäilmaongelmia. Yhdessä Myllyrannan huoneistossa mikrobien määrä oli huomattavan suuri. Berg sanoo että kiinteistöjen vuokratulot eivät olisi kattaneet kunnostusremonttien kustannuksia varsinkin kun vuokrausaste ei ollut riittävän korkea.

Tohmajärvellä tapahtui vuodenvaihteessa merkittäviä omistusjärjestelyjä kun osa kunnan suoraan omistamista kiinteistöistä siirtyi Tikankontin omistukseen. Tohmajärven kunnalla on suorassa omistuksessa edelleen noin 20 vuokra-asuntoa, kunnan omistama Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontti sen sijaan hallinnoi nykyisin jo noin 188 vuokra-asuntoa.

Vuoden vaihteen jälkeen Tohmajärven kunnan ja Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontin vuokra-asuntojen vuokrausta hoitaa OP Koti Kiteen Seutu Oy LKV. Riippuen siis kohteesta, vuokranantajana toimii joko Tohmajärven kunta tai Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontti. Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontin asunnot ovat rivi- tai kerrostaloissa, ja ne sijaitsevat suurimmaksi osaksi Kemien taajamassa. Lisäksi Onkamossa on yksi rivitalokohde, ja Värtsilä-Niirala alueella muutama rivitalokohde. Kummatkin tässä artikkelissa mainitut kohteet, Myllyranta sekä Pappilanpelto, omistaa juuri Kiinteistö Oy Tohmajärven Tikankontti.

Soittaessani seuraavaksi Tikankontin toimitusjohtaja Sirkka Rahuselle, hän ei osannut kertoa syitä siihen miksi kohteita ei sitten yritetty myydä kylmilleen laiton sijaan. Hän kertoo että esimerkiksi Myllyranta siirtyi Tikankontille vasta vuodenvaihteen uusien omistusjärjestelyjen myötä joten hänellä ei ole tietoa kohteeseen liittyvistä aiemmista päätöksistä. Seuraavaksi jatkoin soittokierrostani kunnanjohtaja Mikko Löppöselle.

Löppösen mukaan syitä kylmille laittamiselle myynnin sijaan oli monia. Yksi näistä oli tulevaisuuden näkymät ja huonot ennusteet siitä että olisiko kohteille oikeasti löytynyt kysyntää. Riski Löppösen mukaan oli myös suuri että kiinteistöt olisivat päätyneet sellaisen ”sijoittajan” omistukseen joka olisi vuokrannut asunnot halpaan hintaan eteenpäin sen kummemmin vuokralaisen taustoja kartoittamatta. Kunnanjohtajan mukaan olisikin ollut suuri riski että esim. päihteiden ongelmakäyttäjiä olisi saattanut muuttaa näihin Värtsilän edullisiin vuokra-asuntoihin. Tämä olisi saattanut tuoda mukanaan lieveilmiöitä ja häiriöitä kylällemme. Uusi-Värtsilässä näin oli takavuosina Löppösen mukaan tapahtunut.

Pappilanpellontien neljän asunnon rivitalo

Silti nämä perustelut myymättä jättämiselle eivät mielestäni olleet kuitenkaan riittävät. Ylläpidän mm. sosiaalisessa mediassa sivustoa jolla on pari tuhatta seuraajaa. Sivustolla esitellään maalla-asumista, ruuan kasvatusta, luonnonmukaista elämää, Värtsilää ja tätä meidän ympäröivää rajaseudun luontoa. Tiedän että sivuston seuraajista suuri joukko unelmoi maallemuutosta tai helppohoitoisen kakkoskodin hankkimisesta maaseudulta.

Olen vakuuttunut siitä että oikein toteutettu ja taitavasti haluttuun kohderyhmään suunnattu markkinointi olisi tavoittanut sopivat ostajat esimerkiksi Pappilanpellontien rivitalon neljään asuntoon. Ruuhka-Suomessa asuu valtaisa määrä maalle kaipaavia, kiireen väsyttämiä kaupunkilaisia. Toisilla on juuret maalla, joillain jopa täällä Värtsilässä tai lähialueilla. Toiset taasen ovat ihan umpikaupunkilaisia. Heitä kuitenkin yhdistää sama asia – unelma maalla asumisesta. Jotkut pystyvät etätyön kautta elättämään itsensä, toiset ovat jo eläkkeellä ja kaipaavat maaseudun rauhaan. Joku taasen saattaa haluta itselleen vain edullista ja helppohoitoista kakkoskotia kaukana kaupunkien kiireistä. Kaupungeissa asuu myös suuri joukko aktiivisia lintuharrastajia jotka olisivat olleet myöskin helposti tavoitettava kohderyhmä myytävien asuntojen markkinoinnissa. Harmi näin jälkikäteen ettei myyntiä koskaan yritetty edes toteuttaa vaan talot laitettiin suoraan kylmilleen.

Myllyrannan ja Pappilanpellon purkuaikataulut ovat kunnanjohtaja Mikko Löppösen mukaan sidoksissa valtion myöntämiin purkuavustuksiin. Kun avustukset on myönnetty, purkutoimet voidaan käynnistää vaikka samoin tein. Vanhan kunnantalon osalta purkuvalmistelut on jo käynnistyneet, purkamisen yhtenä tavoitteena Löppösen mukaan on Arppen pihanpiirin siistiminen. ”Uusi” kylätalo Värtsilän koululla on pian tämän saman jonon jatkeena. Sillä tämä Niirala siistimmäksi saadaan.

Summa summarum… surullista kaikkineen on tämä nyky-Suomea riivaava purkuvimma.

8 comments for “Värtsilän rakennuskanta harvenee

  1. Perusteellinen artikkeli, jälleen kerran!

    Teema on tuttu! Muistan 2000-luvun puolivälin ja erään ehdotuksen Tohmajärven suuntaamisesta ”seniorikunnaksi”. Laskettiin eri lähteisiin nojautuen, että pelkästään Pääkaupunkiseudulla olisi ollut tuolloin 3500 sellaista senioria, joilla oli intressejä tai yhteyksiä entiseen kotiseutuunsa. Muutama seniori hommasikin kakkosasunnon tältä suunnalta erään matkailuintervention seurauksena.

    Silloinen kunnanjohtajamme lausui valtuuston kokouksessa vastineeksi aloitteeseen, ettei meillä haluta leimautua vanhuskunnaksi. No, on sittemmin kuntakin tullut leimautuneeksi vanhuksiin, kuten muuallakin maassamme. Vääjäämätön tulevaisuus!

    Eräs pelko meillä, ja muutamassa muussakin pohjoiskarjalaisessa kunnassa oli tuolloin, että mikäli seniorit alkaisivat asettumaan reuna-alueille, vastuut palveluista, ja erityisesti hoivasta, alkaisivat vääjämättä kasvaa. Olemassa olevat, periferiassa asuvat vanhukset kun kuulemma ”rasittivat” budjetteja jo ihan tarpeeksi.

    Arvioinnissa tosin usein unohdetaan, että samat ikääntyneet ovat maksaneet veronsa kymmeniä vuosia, ja saavat vieläkin tuloja eläkkeistään ja palstoistaan. Ja maksavat niistä edelleen veronsa. Ja onhan vielä voimassa perustuslaillinen oikeus asuinpaikan valintaan…

    Toisin sanoen viralliset ja epäviralliset strategiat usuttavat kaikenikäisiä asumaan kuntakeskuksiin. Tohmajärvellä tämä lopullinen tavoite on toteutumassa kovaa vauhtia. Kun Värtsilästä huolellisesti karsitaan palvelut ja asunnot, niin eipä siinä jää oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin asua Kemiessä, jos kauemmaksi ei kuka pääse. Eikä useimmatkaan pääse, näillä jälleenmyyntihinnoilla.

    Kemien kohtalo tulee ajallaan olemaan kaikeksi lohduksemme sama kuin Värtsilän. Kemie muuttuu väestökadossa samaksi Sarkkisen pelloksi, mistä kylä aikoinaan alkoi syntyä. Jäljelle ei todennäköisesti jää kuin Keltainen Kunnallisrähjä, jota ehostetaan ja jonka seiniä tuetaan epätoivoisesti vuosi toisensa jälkeen. Ajallaan sekin rotisko kumpsahtaa alapuolella sijaitsevaan, Maailman perintölistalla olevaan onkaloon, viimeistenkin hankevastaavien muuttaessa tuonilmaisiiin.

  2. Hylätyt talot, autiot pihat, ei valoa ikkunoissa. Ei tunnu hyvältä.

    Entä kun ”Arppeen piha on siistitty” , tuleehan siitä hiukan torso, tyhjä paikka joen rantaan??

  3. Tätä se ennallistaminen tietää. Maaseutu autioksi rakennukset kylmilleen ja pois alkuperäistä luontoa pilaamasta.
    Ennusteeni Arppen pihasta: Kun autio rakennukset on ensin pakasteltu ja sitten hävitetty. Seuraavaksi säästetään Arppen pihan ruohonleikkuusta ja kunta lumettaa sen lumitykeillä kesäksi, ettei se historiallinen pihapiiri näyttäisi niin autiolta.

  4. Lapin puolessa oli vuosia sitten käytetty ilmaisua ”naturointi” Naturointi tarkoitti jo pilatun ympäristön pelastamista tai ainakin sen yrittämistä. Siihen lienee kuulunut mm suo- ojien tukkiminen.
    Tähän Värtsilän siistimiseen rivitaloja poistamalla sopisi vitsivideo ”Hitler saa kuulla”
    Kunpa joku tekisi tekstityksen Värtsilästä tähän ”Hitler-sarjaan” , mutta sitä odotellessa voisi katsoa You Tube videon

    ”Hitler kuulee Viinijärven yläkoulun lopettamissuunnitelmasta”

    Tekstitys natsaa aika hyvin muuannekin kuin Liperiin.

  5. Ei aika mennyt koskaan enää palaa…Tynkä-Värtsilässä.

    Hiljainen on kylätie.. no, kulkeehan siellä koululaisia kuljettavia autoja ristiin rastiin jonkun verran. Liekö koululaisikaan enää kovin paljon.

    Kun ei ole töitä ihmisille niin he muuttavat pois.

    Toivottavasti kesällä olis mökkiläisiä.

  6. Erinomainen kirjoitus EeroMatilta. Ja ”roknoosi” Esalta. Voisin kirjoittaa omakohtaisesta kokemuksestani tohmajärjeläisenä, mutta ei kannata enää. Sen voin sanoa, että peiliin kun katsotte niin siellä näkyvät syyt hyvään ja pahaan.

  7. Eipä se peiliin katsominen auta työttömyyteen, eikä muihinkaan ongelmiin…

    Jotain tarttis tehdä.

    Rakennukset lahoaa kun ne jätetään heitteille. – Polttamalla hävittäminen tulisi halvemmaksi.

  8. Onni odottaa Värtsilääkin pitkällä tulevaisuudessa: kun vesivarat, ruoka ja puhdas ilma loppuu maailmalta, alkaa periferiakin kiinnostaa. Vaan eivät nämä rakenteet jaksa odotella tulevia kansainvaelluksia. On vain todettava kuin entinen mies: ”Mik’ on milleen, se on silleen”, ja kuten kiteeläinen tohtori Tikka: ”Jokkainen vuorollaan”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *