Tohmajärven kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto kokoontuivat kunnantoimistolla maanantaina. Esityslistalla oli meille värtsiläläisille tuiki tärkeä kylätaloasia. Mikä talon tulevaisuus olisi? Vaikuttivatko meidän viime viikkojen toimet millään lailla päätöksiin?
Koska valtuuston kokous on kaikille avoin tilaisuus, oli lehtereille saapunut myös muutama värtsiläläinen seuraamaan kokouksen kulkua. Tiedossa oli että kokousta seurataan jännittyneinä myös monella värtsiläläisellä kotisohvalla kunnan Youtube -kanavan kautta. Mutta nettilähetyksen tekniikka petti jälleen kerran. Puheenvuoroista ei juurikaan selvää saanut, ja melkoista palauteryöppyä pettyneiltä katselijoilta lähetyksen jälkeen satelikin.
Kunnanhallitus oli aiemmin päivällä hyväksynyt kunnanjohtaja Mikko Löppösen esityksen siitä että kunta lahjoittaisi Värtsilän vanhan koulun jollekin värtsiläläiselle yleishyödylliselle yhdistykselle. Lisäksi kunta tarjoutui tukemaan kiinteistön lämmitysjärjestelmän vaihtoa 10.000 eurolla. Tämä meni tällaisenaan sitten valtuustokäsittelyyn.
Valtuustossa Värtsilän kylätaloasia sai aikaan monia puheenvuoroja, sekä poiki myös yhden lisäesityksen. Soile Luukkainen esitti että kunnan kehittämispalvelujen budjettiin myönnettäisiin 20.000 €:n lisämääräraha joka kohdentuisi vuoden 2023 alun ensimmäisten kuukausien koulurakennuksen ylläpitokuluihin. Valtuutetuista Pauli Hakkarainen, Vuokko Väistö, Matti Ikonen ja Tommi Pesonen kannattivat Luukkaisen esitystä. Kunnanjohtaja Löppösen kerrottua ettei tämä järjestely olisi mahdollinen nykyisen vuokrasopimuksen puitteissa, Ikonen ja Pesonen vetivät kannatuksensa pois. Varsinaisessa äänestyksessä Luukkaisen esitys sai kahdeksan kannatusääntä ja kunnanhallituksen esitys yhdeksäntoista ääntä. Luukkaisen esitystä lisämäärärahasta ei siten hyväksytty.
Energiatehokkuuden ja ilmastoratkaisujen Tohmajärvi -hankkeesta pelastus?
Kuin puskista, lähes kaikki valtuutetut yllättäen, kehittämispäällikkö Anne-Maarit Hyttinen esitteli kehittämishankkeen jota on kaikessa hiljaisuudessa viime viikot valmisteltu. ”Energiatehokkuuden ja ilmastoratkaisujen Tohmajärvi ”-hanke on peräti 1,5 miljoonan euron projekti jossa kohteina on kolme suurta kiinteistöä, Kunnallistalo, Tietäväisen koulu sekä Värtsilän koulu. Värtsilän koulun osuudeksi kaavaillaan tässä hankkeessa 40-60.000 € pottia lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Hankehakemus maakuntaliitolle tullaan jättämään lähipäivinä, ja Hyttisen mukaan sen läpimenolle on jopa 90 % todennäköisyys. Hanke alkaisi maaliskuussa ja sen olisi tarkoitus päättyä vuoden 2023 lopussa. Anne-Maarit Hyttinen esittelee hanketta meille kyläläisille keskiviikkona klo 19.30 alkavassa yhdistysillassa Värtsilän Kylätalolla.
Mitä sitten valtuuston kokouksessa koulun osalta päätettiin? Kunta tarjoaa lahjoituksena Värtsilän koulua jollekin värtsiläläiselle yleishyödylliselle yhdistykselle, ja antaa lisäksi 10.000 €:n avustuksen lämmitysjärjestelmän muutokseen. Lahjoitus on otettava vastaan viimeistään 30.12. klo 13 mennessä. Muussa tapauksessa kunta irtisanoo Värtsilän kylätalon vuokrasopimuksen päättyen 31.3.2023.
Nyt kaikki mukaan keskusteluun!
Aiemmin lahjoituksesta on kieltäydytty. Tilanne on tällä kertaa erilainen koska päätös on nyt tehty ja kunnan puolelta pallo heitetty lopullisesti meille värtsiläläisille. Lisäksi kunta tarjoaa vielä pientä 10.000 € lisäporkkanaa lahjoituksen kylkiäisinä. Mutta avaako tämä ”Energiatehokkuuden ja ilmastoratkaisujen Tohmajärvi” -hanke yhden pelastuksen väylän meille värtsiläläisille? Mahdollinen maalämpö pudottaisi kiinteistön ylläpitokuluja merkittävästi ja nyt onkin keskustelun paikka, pystytäänkö yhdistysvoimin (tai osuuskuntana?) jatkossa kylätaloa täällä Värtsilässä ylläpitämään.
Nyt kaivataan kaikkien kyläläisten aktiivista osallistumista tähän keskusteluun. Huomenna keskiviikkona kylätalolla järjestetään pikaisesti kokoon kutsuttu yhdistysilta joka alkaa heti ”Kauneimmat Joululaulut” -konsertin jälkeen klo 19.30. Keskustelutilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita. Värtsilän Pitäjäyhdistyksen pitäjätoimikunta kokoontuu sitten 22.12. jolloin yhdistys omalta osaltaan päättää kantansa kylätaloasiassa.
Tuo kunnan vastaantulo kuulostaa hyvältä. Tunnen tuon rahoitusinstrumentin ja on todella hyvät mahdollisuudet rahoituksen saantiin.
Päätöksen sanamuoto taitaa pois sulkea esimerkiksi osuuskunta muotoisen lahjoituksen vastaanottajan?
Tohmajärven kunnan useamman kerran julkilausutun kannan mukaan kiinteistöjen omistaminen ei ole kuntamme ensisijainen tehtävä. Näkökulma on sangen erikoinen silta osin, että kuntamme omistaa ja hallinnoi runsaasti kiinteistöjä, niin vanhoja kuin uusiakin, ja lisää rakennetaan. Värtsilän koulu on tältäkin osin siis poikkeustapaus.
Kehityspäällikön nopeasti esittelemä hanke koskee kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista. Kaikkien hankkeeseen sisällytettyjen kolmen kiinteistön osalta käsite on hyvin paljon laajempi laajempi kuin pelkästään energian tuottamisen kysymykset.
Kiinteistöjen energiankulutukseen kuuluu runsaasti muitakin tekijöitä kuin aurinkopaneelit ja maalämpö. Kolmen kiinteistön asianmukaisen energiataseen parantamiseen liittyy laaja peruskorjausten tarve. Jo pelkästään kunnallistalon osalta se tarkoittaa satoja tuhansia euroja. Pintamaali ei ratkaise tätä kysymystä. Korjauksen tarve koskee rakenteiden lisäksi myös sähköjä ja putkistoja. Suunnitellun hankkeen pääpainon on suunniteltu selkeästi olevan kunnallistalon perusparannuksessa. Kahdelle muulle jää vain muruset.
Värtsilän koulun osalta energiatase tunnuslukuineen säilyy samana, olipa omistajana mikä taho tahansa. Voitanee kai sanoa, että kiinteistöjen omistaminen kuuluu vielä vähemmän aatteelliselle yhdistykselle kuin kunnalle. Yhdistysten ensisijainen tehtävä on sisällöntuotanto. Värtsilän Pitäjäyhdistys on vastannut pitäjän sosiaalisesta ja kulttuurisesta sisällöntuotannosta mestarillisesti jo vuosikausia. Resurssien ja voimavarojen suuntaaminen kiinteisiin rakenteisiin on epätarkoituksenmukaista, koska vain kunnalla on kyseisiin vastuisiin tunnetusti paras protokolla.
Jonkin verran yritys- ja yhdistyselämässä aikaani viettäneenä tulee hiki tuumaillessa, mihin yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt sitoutuisivat vastaanottaessaan Värtsilän koulun kiinteistömassan näillä ehdoilla ja visioilla. Etenkin kun hanke on kuitenkin vielä suunnitteluasteella. Voihan niitä rohkeita tietenkin löytyä – kunnioitan suuresti sitä rohkeutta, jos niin on käydäkseen.
Esa näkee asian selkeästi.
Tuo avustus on ollut haettavissa jo pitkän aikaa.Esille se tuotiin kehityspäällikön toimesta vasta nyt.Kaksi muuta kiinteistöä Tietäväisen koulu ja kunnallistalo ovat ja säilyvät kunnan kiinteistöinä.Miksi ei Värtsilän koulu,joka taitaa olla ainut noista kiinteistöistä jonka vuokratuotot kattavat käyttökulut?!
Eihän tämä alkuunkaan mennyt toiveidemme mukaisesti.
Kokouksessa käytiin edelleenkin vertailuja muiden lakkautettujen koulujen ja eri yhdistysten välillä mm. valtuutettu Ehrukaisen puheenvuorossa. Värtsilän Pitäjäyhdistystä ja sen toimintaa on vaan niin vaikea asettaa mihinkään vertailuun kunnassa toimivien muiden yhdistysten kanssa.
Olen tismalleen samaa mieltä Esa A:n kanssa siitä että yhdistysten rooli on tuottaa sisältöjä eikä toimia kiinteistöjen omistajina. Tässä oli jälleen kerran taitava peliliike kunnan johtavalta viranhaltijalta sekä muutamilta keskeisiltä luottamushenkilöiltä. Pallo tosiaan heitettiin nyt meille.
Olisin toivonut enemmän keskustelua erityisesti siitä mikä Värtsilän Pitäjäyhdistyksen rooli on koko kunnan alueella ja sen toiminnan vahvasti plusmerkkinen merkitys Tohmajärven kunnalle.
Kaipaan myös edelleen seikkakohtaisia perusteluja päätökselle. Sellaisia joita jokainen lukutaitoinen voisi ymmärtää,
Eero-Matin huomio Värtsilän Pitäjäyhdistyksen roolin täydellisestä sivuuttamisesta valtuustokeskustelussa on aivan oikea! Kyse on tarkoituksenmukaisesta toiminnasta, jolla yritettiin ja onnistuttiin suuntaamaan jo muutoinkin tiedolla kuormitettujen valtuutettujen huomio tarkoitettuun suuntaan. Hankkeen laajamittainen esittely oli sijoitettu sen vuoksi oudosti juuri talousarviokeskustelun keskelle. Kokouksesta tuli mieleen vanhat keinot ja temput.
Jos keskustelu olisi laajentunut esimerkiksi Pitäjäyhdistyksen rooliin sosiaalisen avun lähteenä tai työllistäjänä, moni valtuutettu olisi alkanut pohtia, mistä nuo avut löytyvät sen jälkeen kun Pitäjäyhdistys niiden tuottamisesta irtaantuu. Saattaa nimittäin olla niin, ettei Tohmajärven sosiaalipolitiikka veny äkkiseltään tulevaisuudessa tarvittaviin mittoihin, eikä runsaita lomituspalvelujakaan voi käyttää kuntalaisten avuksi. Puuttuvat ennaltaehkäisevät pehmeät keinot kun aiheuttavat tunnetusti tungoksenja paineen lopulta terveydenhuoltoon.
Niin ikään Tohmajärven yrittäjät voivat olla entistäkin enemmän kärmeissään siitä, että Värtsilästä siirtyviä tukityöllistettyjä käytetään yhä enemmän korvaamaan yrityspohjaisia palveluja Kemiessä. Värtsilässähän tukityöllistetyt hoitavat päsääntöisesti niitä tehtäviä, joita on lähes mahdotonta tuottaa yritysten kautta kriittisen massan puutteen vuoksi. Tämän tosiasian satun tietämään tarkasti käydessäni sännöllisiä keskusteluja yhä vähenevien yrittäjien kanssa.
Se, että kaiken keskeisimpänä hankkeena tunnutaan pidettävän henkitoreissaan olevaa keltaista Kunnallisrähjää, jonka elvytykseen käytetään nyt annettujen lukujen mukaan lähes 1,5 miljoonaa euroa (hanke 1,2 milj. + 0,26 milj) on erittäin kummallinen asia. Kemiessä on tarjolla vastaavia kunnossa olevia, TYHJIÄ tiloja pilvin pimein. Ja tulevaisuudessa tiloja vapautunee yhä vain lisää.
Mikä on tällainen kuntastrategia nimeltään – Ja kenen aivoista tämä päästö on peräisin ?! Muistuttaa elävästi Niiralan puolen miljoonan liittymää ”Ajattelimme aloittaa tästä”.
Just! Esa ja muut kommentoijat! Niin minäkin näen asian että koitettiin sotkea oikea asia kaiken muun epäasiallisen alle! No, minkä taakseen jättää…niin eestäänpähän päättäjät tään sitten löytäät! En usko kenenkään kannattavan että yhdistykset ottavat vastuun kiinteistöstä mutta sittenpähän mielipiteet kuullaan kun laulut on laulettu!! Tulipahan mieleen onko nuista päätöksistä mahdollista kuntalaisten valittaa jonnekkin!?
Niin, Lea, onhan se perin kummallista että kiinteistöomistuksen iloja tarjotaan vain värtsiläisille. Voisihan kunta lahjoittaa Kunnallisrähjänsäkin vaikka Sydänyhdistykselle tai vaikka Asema-Tenka -kyläyhdistykselle.
Valittaminen ei auta, olihan äänestystulos aivan selkeä. Suurin osa valtuutetuista haluaa, että toimitaan näin. Luulenpa kuitenkin, että samat valtuutetut kyselevät ensi vuonna yhtä ymmyrkäisinä muuttuneen tilanteen perään kuin nyt päätöstään tekivät. Ihminen kun on nääs perin ihmillinen olio, eikä aina ymmärrä päätöstensä seurauksia.
No niinkun totesin…minkä taakseen jättää sen eestään löytää! Siinäpähän mestaroivat!
Olisikohan auttanut mitään jos olisi käytetty nimitystä ”kolmas sektori”
Se pitäjäyhdistys taitaa olla eräänlainen ”piikki lihassa”
Kyllähän pitäjäyhdistys (siis ne muutamat aktiivit) voi hoitaa tätä elämän sisältöpalvelua ja hallinnoida kiinteistöäkin, mutta sillä on yksi merkittävä ero siihen ”ykkös sektoriin” sillä ei ole verotusoikeutta vaan rahat on keksittävä jostain muualta.
Pitää huomata että koulu on sitä ikäluokkaa jolloin rakennuksiin tehtiin kaikki mahdolliset virheet ja niiden korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin uuden tekeminen.
Kuitenkin ylläpitokorjauksilla (ja talkoilla) noiden elinkaarta voi pidentää joillakin vuosilla.
Tohmajärvellä on vain muutama mieleenjäänyt rakennus jotka kannattaa säilyttää. Kylällä vain se keltainen suuri rakennus joka nyt aijotaan korjata ja Kirkkoniemessä pappila, pitäjäntupa ja kirkko.
Hyvähän se on heittää rahaa ”kankkulan kaivoon”!
Pakkelii vaan seiniin… kyllä se lämmittää ja poistaa kaikki viat ja virheet.
Seurakunnat ovat köyhiä! Paljon ihmisiä on eronnut kirkosta, eivät maksa kirkollisveroja…
Minua jäi häiritsemään tuo Energiatehokkuuden ja ilmastoratkaisujen hankkeen pottiosuus Värtsilän koulun osalta. Eli jos maakuntaliitto antaa kunnalle sen 40 – 60 tuhatta euroa koulun lämmitysratkaisuun ja kunta lupaa siitä vain kymppitonnin esim. Kyläyhdistykselle maalämmön hankkimiseen niin kuntahan siinä sitten voittajaksi lopulta jää…
Toivotan voimia sekä parempaa Uutta vuotta kaikille Värtsiläläisille!