Nyt on juuri se aika vuodesta kun intoutuneet kalastajat suuntaavat ahkioiden kera kohti jäälakeuksia. On oiva aika talviverkkojen uittoon. Alkutalvi on ollut hyvä talviverkkoharrastajille sekä myös muille jäillä liikkujille. Lumeton pakkasjakso mahdollisti lyhyessä ajassa vahvan teräsjään synnyn. Nyt verkot on helppo uittaa jään alle kun jää kantaa hyvin, jäällä on turvallista liikkua eikä paksua lumipeitettä jäälle ole ehtinyt vielä kertyä.
Valitettavasti talvinen verkkokalastus on katoavaa kansanperinnettä. Mutta uusiakin innostuneita kalastajia harrastuksen pariin eksyy. Värtsiläläinen Minna Kutvonen on viime vuosina ollut tuttu näky Värtsilän talvisilla jäälakeuksilla. Minna oli onkinut ikänsä mutta varsinainen kipinä talvikalastukseen syntyi samoihin aikoihin kun Päivi Purmosen Värepilkki aloitti toimintansa Tohmajärvellä. Sieltä Minna ensimmäiset kunnon ottipilkit itselleen sai. Kolehmaisen Jukka opetti sitten salat iskukoukkukalastukseen ja Piiroisen Valton kanssa Minna oppi verkkojen uiton jääkannen alle.
Ilman saaliita Minnan ei sen perästä ole tarvinnut järvien hangilla tarpoa. Ensimmäinen kevättalvi iskukoukkukalastuksessa toi muhkean 142 hauen kokonaissaaliin! Sinä aikana mitä Minna on talvikalastanut verkoilla Sääperistä, hän on kiinnittänyt huomiota siihen että pientä lituskalahnaa joita alkuaikoina verkoista tapasi, välillä jopa riesaksi asti, ei juuri enää verkoista tapaa. Suurin Minnan pyytämä talvikala on ollut 9100 g painoinen hauki. Tämä vonkale tuli iskukoukulla ja oli sen vuoden suurin Värtsilästä pyydetty kala.
Mutta vähiin ovat käyneet talvikalastajat täällä Värtsilässä. Enää muutama ”viimeinen mohikaani” uittaa talviverkkojaan Värtsilän vesissä. Kaustajärven vesistöissä myös jokunen. Koetin tätä juttua varten tavoitella pitkän linjan verkkokalastajaa ja Juvanjoen osakaskunnan puheenjohtajaa Jussi Raerinnettä. Hänellä jos kenellä olisi kertoa näkökulmaa siitä kuinka talvikalastus ja kalastajamäärät ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa täällä Värtsilässä. Ehkä tästä saamme vielä jatko-osaa tähän juttuun. Kiehtovia kala- ja kalastajatarinoita varmasti Jussilta piisaisi.
Kalastajien väheneminen on sinällään harmillista koska talviverkkokalastus on melkeinpä vaivattomampaa kuin kesäkalastus. Omaan tuttavapiiriini esimerkiksi kuuluu muutamia kaupunkilaisia jotka eivät kesäaikaan verkkokalasta laisinkaan mutta uittavat talviaikaan Pyhäselällä jopa kymmeniä verkkoa yhtäaikaa. Kesän sijaan talvella verkkoja ei tarvitse kokea päivittäin, saaliit ovat yleensä palkitsevat kun vaan kalapaikat tietää. Kala säilyy tuoreena pitkään verkossa. Tosin jäällä liikkujan on otettava turvallisuustekijät erityishuomioon. Ilman naskaleita ei jäälle passaa lähteä. Eikä tuntemattomille vesille ilman kunnon perehtymistä niin jäätilanteeseen kuin mahdollisiin virtauksiin. Kalakaveri on hyvä olla mukana talvijäillä liikkuessa.
Itse olen verkkokalastanut talvisin pääasiassa Sääperissä, mutta talviverkkoja olen vuosien saatossa pitänyt myös Kaustajärvessä, Pirtajärvessä sekä Kukkolammessa. Tänä talvena kalastan ainakin kotijärvessäni Sääperissä sekä Kaustajärvellä. Talvella saaliskalat ovat näissä vesistöissä haukea ja kuhaa.
Uusikylän-Patsolan osakaskunnan puheenjohtaja Ari Koistinen harmittelee paikallisten kalastajien vähenemistä. Osakaskunnan tuotot tulevat kalastuslupamaksuista jotka suurelta osin kohdennetaan kalanpoikasten istutuksiin osakaskunnan eri vesialueilla. Ja kun tulot tippuvat niin myös istutukset vähenevät. Kalavesien hoito on vuosi vuodelta haastavampaa.
Tätä juttua kirjoittaessa heräsi ajatus, ja haastateltavien kanssa ideasta myös keskusteltiin: Olisiko talvikalastus -työpajalle tarvetta täällä Värtsilässä? Talvikalastuksesta kiinnostuneet saisivat oppia verkkokalastuksen tekniikoista puolen päivän pituisessa työpajassa. Kuinka verkot jään alle lasketaan? Kuinka ne koetaan? Mistä ja miten löydän hyvät apajat verkoilleni?
Ehkäpä tällainen työpaja vielä pystyyn täällä Värtsilässä saadaan.
Kuvat: Erakkorannan kuva-arkisto
No voihan hylyky.. kohta siellä pitää hommata pitempivartinen tuura, että pystyy kalan pituutta arvioimaan.
Kyllä minustakin verkoilla kalastus talvella on omalla tavallaan helpompaa. Siinä ei myrsky tai tuuli sotke verkkoja kuten kesällä. Tällainen erityisen hyvä talven tulo, kuten nyt, on jo harvinaisuus.. Mutta monena vuotena järvien jäätyminen on mennyt jonnekin helmi-maaliskuulle tai jäänyt tulematta kokonaan.. Silloin talvikalastus pistää jo miettimään
En tiedä kuinka paljon talvikalastusta suoritettiin kotitarpeiksi tai ammattimaisesti silloin ” ennenvanhaan,” Oma muistini yltää 50 -luvun alkupuolelle, silloin Värtsilässä kalaa voi ostaa vain Väyrysen Topilta. En tiedä mistä ja miten hän kalasti. Ehkä katiskoilla ja iskukoukuilla? Isälläni oli verkkoja ja rysiä, mutta en ole kuullut, että hänkään olisi kalastanut talvella.
Lahnoja, varsinkin niitä rukkasen kokoisia lituskoita pidetään arvottomina. Meillä ne otetaan talteen. Mikäli pakasteessa on tilaa niin pastetaan. Kun syksyllä lämmityskausi alkaa niin laitetaan leivinuunin jälkilämpöön kypsymään. Käärin kalat voipaperiin ja sitten sanomalehteen. Sanomalehdet voisi kastella uunin lämpötilasta riippuen. Kalat, jopa ruodot kypsyvät. Tästä vaiheesta voi jatkaa kalojen kuivattamista poistamalla sanomalehdet. Kalat tulevat niin kiviksi, että voi musertaa vaikka jauheeksi.
Laitoin kokeeksi lahnat jäisinä uuniin. Onnistui erinomaisesti. Ja jos lahnat on pakastettu somustamatta (savustusta varten) niin suomut lähtee peukalon kynnellä vaivattomasti kunhan kalat on hiukan pinnasta sulahtaneet.
Sunnuntaiterkut kaikille lukijoille täältä Kaustajärven jäälakeuksilta. Talvista on! Menkää joukolla kylätalolle Hyvä Avun kouluruokailun klo 13-16. Ite en kyllä sinne ehi.
Jouluruokailuun siis😊