Värtsilästä Pitäjä

Pohjois-Karjalassa on 2000 -luvulla liitetty isompiin kuntiin ja kaupunkeihin useita kuntia. Kuntien yhdistämisen ja liittämisen myötä monet entisten kuntien asukkaista kuitenkin mieltävät identiteettiään vanhan jo lakkautetun kunnan kautta. Maineikkaiden kunnan nimien säilymiseksi elävänä osana ihmisten elämää ja identiteettiä on lähdetty ratkaisemaan pitäjä nimityksellä. Muun muassa Joensuussa on päätetty että entisiä kuntia kutsutaan pitäjiksi, näin oma identiteetti voidaan säilyttää ja markkinoinnissa voidaan luoda tarinaa sekä luonnetta alueelle pitäjä nimityksellä.

Perinteisten yhteisöjen ja organisaatioiden muutoksessa tuttu paikan nimitys luo ja vahvistaa identiteettiä. Tällaisten nimi-, alue- ja organisaatiomuutoksien keskellä on tärkeää huolehtia kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksista. Tämän päivän yhteisöllisyyden kasvattamiseen johtavat toimet ovat tarpeellisia ja voivat tulevaisuudessa vaikuttaa oleellisesti myös hyvinvoinnin, vetovoimaisuuden ja kulurakenteen kehittymiseen.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan paikannimet ovat osa asukkaiden identiteettiä, minkä vuoksi entisten kunnannimien käyttö mm. yhdistysten, seurojen, yritysten, paikallislehtien, kirkkojen ja muiden rakennusten nimissä sekä kotiseututyössä ja tapahtumien nimissä on suositeltavaa. Lisäksi Kotimaisten kielten keskus suosittelee vanhojen kunnannimien käyttämistä, sillä kuntaliittymien alueet ovat monesti niin laajoja, että pelkkä kunnan nimi ei paikanna riittävästi. Pitäjä -nimityksen käyttö ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan tuo mitään lakisääteisiä velvoitteita tai muutoksia, kyseessä on vain nimitys.

Värtsilässä toimiva Värtsilän Pitäjäyhdistys on perustettu jo kolmekymmentä vuotta sitten ja sikälikin Värtsilän pitäjä nimitys olisi paikallaan. Värtsiläläiset kokevat olevansa Värtsiläläisiä ja tämän lisäksi myös kylillä on oma identiteetti eikä niitä sovi unohtaa. Entisen Värtsilän kunnan alueella olevia kylän nimiä käytetään edelleen ja näitä ovat esimerkiksi Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Tervavaara, Patsola, Selkäkylä sekä Niirala. Uusikylä sen sijaan on jäänyt melko vähäiselle käytölle, myös vanhoja kylän nimiä, kuten Juvanjoki on jäänyt unholaan. Vanhojen kylän nimien käyttämättömyys johtunee suurimmaksi osaksi siitä, ettei ko. alueilla kuten Juvanjoella asu enää ketään.

Värtsilän pitäjäksi nimeäminen nousi esille myös kesän 2022 Värtsiläpäivien yhteydessä kun Värtsiläisten seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen nimettiin Vuoden Takojaksi. Aulis Kosonen kehotti Värtsilän Pitäjäyhdistystä ja värtsiläläisiä hakemaan Värtsilälle pitäjästatuksen. Aulis Kosonen viittasi tässä myös naapuripitäjissä tapahtuneeseen kehitykseen. Pitäjästatus olisi identiteetin kannalta hyväksi.

Aulis Kosonen – Vuoden Takoja

Olisiko tällaiselle Värtsilän pitäjä-aloitteen tekemiselle kunnanvaltuustossa kannatusta? Löytyisikö mukaan aloittetta tukevia tahoja Värtsilästä? Aloitteessa esitetään, että Tohmajärven kunta kutsuu vastedes viestinnässään Värtsilän liitoskunnan aluetta pitäjäksi. Hallinnollisesti tai lailliseti pitäjänimityksestä ei tule velvoitteita vaan sitä voitaisiin hyödyntää Värtsilä nimen osalta ja kylän identiteetin luojana. Jatkossa luottamusta Värtsilän pitäjän alueen kehittämiseen luodaan säännöllisesti järjestettävillä kaiken väen kokoavilla pitäjäilloilla.

Joensuun kaupungin esimerkki:

Pitäjänimityksen käyttäminen aloitettiin Kiihtelysvaarassa Kiihtelysvaaran kyläyhdistysten pitäjäjulistuksella. Joensuun kaupunki käsitteli Kiihtelysvaaran kyläyhdistysten pitäjäjulistusta kuntalaisaloitteena, myös muista entisistä kunnista on kyläyhdistysten toimesta tullut aloitteita pitäjänimityksen käyttöönotosta. Joensuussa asiaa on valmisteltu laajalla keskustelukierroksella maaseutu-alueiden asukasilloissa Enossa, Kiihtelysvaarassa, Pyhäselässä sekä Tuupovaarassa. Pitäjä -sanan käyttöönotto on koettu alueilla positiivisena asiana.

Joensuussa käydyssä pitäjäkeskustelussa on noussut vahvasti esiin paikannimien käyttö asukkaiden identiteettien vahvistajana. Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara ja Pyhäselkä eivät enää ole virallisia kunnannimiä, mutta asukkaiden mukaan näitä nimiä on edelleen tarkoituksenmukaista käyttää monissa yhteyksissä. Joensuussa asiaa on käsitellyt ja valmistellut osallisuus- ja vetovoimalautakunta. Lautakunta vastaa mm. kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä asukaslähtöisyyden edistämisestä.

Jatko-osallisuuden lisäämiseksi asukkaiden kuulemista jatketaan mm. kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä asukasilloissa sekä maaseutualueiden palvelupisteiden organisoimissa kohtaamispaikoissa.

Teksti: Soile Luukkainen

7 comments for “Värtsilästä Pitäjä

  1. Joensuusta Tohmajärvelle ajeleva turisti – nähdessään tienvarrella kilometrikylttejä – ihmettele, mikä se Värtsilä oikein on. Selitys: Valtakunnanrajan itäpuolella syntyi aikoinaan Wärtsilä Oyj Abp. Tohmajärven kunnan asukkaat ja – päättäjät – ovat ylpeitä tästä maineesta. Myös minä paluumuuttaja ja – kuntaliitoksen puolesta puhunut. Järki pitää olla päässä ja – tolokku.

    Summa summarum: pitäjänimike Värtsilä on hyvä mainos – jos niin halutaan!!!!!!

  2. Joensuussa pitäjät nähdään keskeisenä vetovoimatekijänä. Tämä näkyy myös kaupungin nettisivuilla, jossa on esittelyt jokaisesta pitäjästä (Pitelemättömät pitäjät). Värtsilä on maailmankuulu yhtiönsä kautta , miksi Tohmajärvi haluaa näivettää sen eikä hyödynnä markkinoinnissa?

  3. Asianhan pitäisi olla jo hoidossa; Värtsilän Pitäjäyhdistyksen syyskokouksessa 10. marraskuuta tehtiin muistaakseni päätös anoa Tohmajärven kunnanhallitukselta Värtsilälle pitäjästatusta.
    Tämä virkatietä eteneminen todettiin laajan keskustelun tuloksena pelkkää ilmoitusmenettelyä paremmaksi tavaksi toimia.

  4. Hienoa, jos Pitäjäyhdistyksessä on asia hoidossa. Olisko tiedottaminen päätöksistä paikallaan?

  5. Tiedottaminen – sen laatu ja laajuus – on tyypillinen ns. ikuisuuskysymys; toisaalta koskaan ei voi tiedottaa liikaa ja toisaalta kuitenkin erinomaisen täsmällisellä tiedottamisella saattaa pahimmillaan olla ihmistä – ketä tahansa meitä – passivoiva vaikutus eli se voi totuttaa odottamaan jatkuvasti valmista sen sijaan että sitä tietoa ryhdyttäisiin itse hakemaan.

    Pitäjäyhdistyksen tiedotus tehdyistä päätöksistä lienee ollut nyt ohuenlaista, mutta luulen sen johtuvan varsin pitkälti siitä että paikallisen prioriteettilistauksen piikkipaikkaa pitävä koulukiinteistömme eli sen kohtalo saa tällä hetkellä kaiken tarpeellisen huomion.

    Niin tai näin, Värtsilän pitäjä-nimityksen kanssa ei ole vielä kuitenkaan menetetty mitään vaan pikemminkin päinvastoin. Kirjoitit Soile erittäin hyvän ja perusteellisen selonteon sinänsä ehkä symbolisesta mutta kuitenkin tärkeästä asiasta, kaikki nämä käydyt keskustelut ja kannanotothan vain kertovat siitä että nyt tämä jo kauan jahkailtu prosessi on vietävä lopultakin tavalla taikka toisella aivan maaliin asti!

  6. Kiitos Jussille palautteesta. Luulen että mitä pikimmiten täällä Pitäjäyhdistyksessä palaveerataan asian tiimoilta. Tuo tiedottaminen pitää nyt ottaa kunnolla haltuun, osaajia meillä siihen kyllä piisaa kunhan vaan toimenkuvat tästä selkiintyvät. Se on totta että päällimmäisenä huolena meillä kaikilla on nyt tämä Kylätalon kohtalo mutta se ei saa olla tekosyy, myönnettäköön, tällä hetkellä vähän niin heppoiselle tiedottamiselle.

  7. Vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan tuo asia lisättiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *