Mielensä hyvittäjä

Esipuhe

Ihan varoitukseksi näin aluksi – jos olette tosiherkkiä huumorille niin tätä lukiessa muistakaa
muutama asia ottaa huomioon. Lukiessa älkää käyttäkö naposteltavia sipsejä tai muitakaan
papuja. Ne ovat hengenvaarallisia saadessanne hillittömän naurukohtauksen. Olisihan se nolo
kuolinsyy… tukehtui nauruun.

Niinpä minä mieleni hyvitin kun keksin monia innovaatioita.

Niin minä mieleni hyvitin kun nivelrikkovaivat paheni, että oli jo tuskallista kävellä marketin parkin
perältä markettiin. Niin ajattelin, että kun kuumatkoihinkin alkaa olla jo jonoja niin mitä jos. Niinpä
minä mieleni hyvitin ajatuksen voimin. Kuunvetovoima on vain murto-osa maanvetovoimasta niin
kävelykään kuussa ei olisi niin raskasta kuin maata myöten kävely. Siitä se lähti.

Ostaisin kuusta tontin ja rakentaisin sinne talon ja jos saisin houkuteltua muitakin, vaikka
enemmälti. Niin voisin perustaa vaikka kylän, tai vaikka kunnan nimeltä Värtsilä. Niin olisi tässä
galaksissa kolme Värtsilän kylää. Ja niin kuin maa-värtsiläänkin aikoinaan perustin Pitäjäyhdistyksen niin voisin saman tehdä kuussa. Silloin minusta tulisi kuukyläpäällikkö.

Nasalaiset ne jo lentelevät ihan Marssissa asti mutta minä en sinne erityisesti janoa. Minun
nivelrikkojaloillani ei siellä pitkälti marssittaisi, varsinkin jos siellä pitää aina marssia samassa
tahdissa.

Niin minä mieleni hyvitin kun pojanpoikani askareissaan autotallissamme palikoista jotain
lautalaivaa kokoon naulatessaan löi vasaralla sormeensa. Rääkäisi kunnon ärräpään joka tuli
ihan sydämen pohjasta.

Ajattelin tuosta kaverista tulisi sisukas suomalainen urheilija kun löytyisi vielä sopiva laji.
Karjaisusta päätellen voisi tulla vaikka huippukeihäänheittäjä.
Ihan mieleni hyvitin oli se niin kova karjaisu että Seppo Rätykin sitä karjaisua säikähtäisi.
Toukokuisena aamuna aamukahvia juodessa, huomasin seinäkalenteria vilkaistessa että Äitienpäivätkin ovat ihan käsillä. Ulos vilkaistessa taas silmiin osui pienimätön rankakasa jolle kevään
mittaan taas pitäisi jotain tehdä.


Niin aina meilläkin on ollut puhetta että synttärilahjat pitäisi valita käytännöllisyyden mukaan.
Niinpä minä mieleni hyvitin kun sain ihan loistoidean – ostankin vaimolle äitienpäivälahjaksi
moottorisahan. Niinpä vielä suklaalevyn ja marketista ruusukimpun. Kiitti ihan halipusun kera ihanista ruusuista mutta moottorisahasta ei maininnut sanaakaan. No se siitä.

Hyvämielinen novellikirjailija Hemppa Turunen

Share

2 comments for “Mielensä hyvittäjä

  1. Mikähän vika siinä sahassa mahtoi olla? Ehkä käärepaperit tai ne sitomisnarut olivat väärän väriset.. No, pääasia että tuli hyvä mieli ainakin itelle. Kyllä Hempalla on selvästi mielenhyvittämisen lahjoja. Anna palaa vain, kiva niitä on lueskella

  2. Naureksitaan vain itelleen niin ei luuta heilu. Minullakin on hauskaa kun saan vielä 200 levyn juke boksini sekoittajalle. Juakko laulaa juuri murheet huis helevettiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *