Kaikkia sitä tullee mielleen

Isäntä lähti aamusta hirvimettäle.

Minä jäin kotia normalihommiin. Pestyjen pyykkien selevittelyä ja uutta konneeseen. Ja onhan sitä vaikka mitä, ko sais vain laiskuuvelta aikaseks.

Että sitä kertyyki. Tuommonen mies, joka aina ahertaa jossaki, tekkee pyykkiä enempi ko vastasyntyny lapsi. Ja tuo ei oo mun keksintö, sen sano pikkusisko aikonnaan just tästä minun kaverista, sillon ko hällä oli poika vähä aiemmin syntyny. Ei silti, että se haittais. Ja ossaa kyllä itekki laittaa rytkysä pesukonneeseen. Ja poiski ottaa ja ripustella kuivamaan. Siitä etteen päin onki sitten vähän niin ja näin.

Mutta pittäähän mullaki olla askaretta, ettei mee ihan pelekäksi sometukseksi.

Lämmitin leivinuunin. Puut oli tuonut Hän jo valamiiksi uunin etteen.

Siinä puita lisätessä pasahti mielleen muisto kymmenien vuosien takkaa
.
Olin Vaasasa muuan asian takia, oikein yökunssisa.

Iltasella piti roikkua jonku soittoruokalan baaritiskillä. Tanssittajia oottelemasa muitten vanahojenpiikojenn kans. Olihan niitä. Yks jäi mielleen. Nimiä en muista, ei lie ollu ees puhetta semmosesta, mutta ruottinkielinen oli ja kalastaja, maaseuvulta.

IIiman sen kummempia kommervenkkejä kysseinen ihiminen esitti, että lähe mulle vaimoksi. Minä sitä ihimettelin, että noinko vain? Nyt saman tien? Kyllä, ja ei tartte huolehtia raha-asioista, että ei tartte lähtiä töihin mihinkään ko olisit vain hällä emäntänä siellä hänen huushollissa ja hoitasit taloa. Ja muuta semmosta.

”Eltaat hyyssia ja piät siistinä ja teet ruokaa”.

Se on kyllä parraita tarjouksia, mitä mulle on esitetty. Ja minä niin tollo uivelo, että en ottanu koppia asiasta. Ihan niine hyvinneen lähin kottiin.

Ei taija kannattaa kertoa isännälle tätä muistoa, ehottaa vielä, että ”käyppä kyssyyn, onko paikka vielä auki”. Ja minä hurvelo jos otan ja lähen, eikä löyvy ennää koko miestä. Tai ei ota vastaan?

Ei tainnu tässäkkään jutussa olla mittään järkiä. Mutta minkä noile muistoile tekkee.

Se on kohta veettävä tuhkat uunista ja saatava pellit kiini!

2 comments for “Kaikkia sitä tullee mielleen

  1. Nämä Tuulan tarinat kyllä hyrräyttää niin mukavasti näin uuven viikon alkaissa, ja tässä maailman tilanteessa. Ei kun lissää vaan muistelemmaan.

  2. No johan oli harvinainen tarjous ja niin muatiisesti kerrottu, jotta itelläki jäi oikein suu hyväle.
    Ehkä toillaannii on perempi, että et virka siipalle tästä mittää. Mitäpä tuota testoomaa miten kävis.

    Yksi sinnepäin oleva tapaus on muistissani. Savottakämpällä oli yksi metsuri. Hän oli tullut joskus aamuyöllä Joensuun Vanhasta Jokelasta. Hän oli päättänyt, että kysyy ensimmäistä vastaantulevaa naista akakseen, ihan niinkuin se Tuulan tyyppi. Tämä oli vastannu myönteisesti ja olivat olleet yhessä siitä asti parikymmentä vuotta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *