Mä näitä polkuja tallaan

Teksti ja kuvat Alpo Rummukainen

Uudenvuoden lenkistä tuli jotenkin mieleen Värtsi, se EJ:n perustama alkuperäinen verkkolehti Värtsi.

Yksikin kulkija voi pitää polun auki, kunhan ei pidä liikaa vapaapäiviä

Johdattelua aiheeseen


Asun maalla, jossa moni asia on tehtävä itse. Kuntoilu mahdollisuuksien mukaan. Kesällä soutaminen ja kävely. Pyöräilystä tykkäisin, mutta tiellä on renkaat rikkovaa kivimursketta ja kun soratie alkaisi olla tasautunut ajettavaan kuntoon niin tulee lana ja nostaa terävän kivimurskeen pintaan, joka tekee pyöräilyn mahdottomaksi moneksi viikoksi, kunnes autoliikenne sen taas tasoittaa.

Talvella voi hiihtää kunhan jaksaa pitää latunsa auki. Keväällä järven jäällä
Olen pyrkimyt liikkumaan päivittäin edes jonkin verran. Normaali kävelyreitti on 5-7 km. Siitä on pari kilometriä aurattua tietä ja loppu metsään tai pellolle itse tallattuja polkuja. Kesälläkin on tärkeää kulkea joka kerran samasta paikasta. Eihän se polku muuten synny. Näillä ”minun” poluilla kulkee satunnaisesti myös muutama koiran ulkoiluttaja ja kenties metsästäjiä, joita en ole juuri koskaan nähnyt. Lumeen ilmestyneet jäljet kertovat polun kelvanneen toisillekin.

Kyllä on luontokappaleet viisaita. Kettu on tainnut kulkea tänä aamuna. Ei nekään kulje umpihangessa jos on ihmisen tekemä polku apuna. Polku on merkitty heijastimin että syyspimeässäkin erottuu

Itseltäni jäi vuoden vaihteessa muutaman päivän lenkit tekemättä ja sinä aikana tuli reippaasti lunta. Siksi piti hakeutua auratulle tielle, sekä poluille, missä tavallisesti monet muutkin liikkuvat.

Valittiin emännän kanssa helppo 8 km reitti pienen ”natura” järven ympäri. Hän tykkää kulkea tiellä, mutta minä mieluummin metsäpolulla jos suinkin mahdollista. Koska tiellä kulkiessa mielestäni tylsistyy entisestään. Tältä reitiltä voisin poiketa myös metsäpolulle jos tuntuisi maistuvan. Tulisi pari kilometriä lisää matkaa, mutta se olisi kaunista näköalamaisemaa. Tällä maisemareitillä kulkee tavallisesti toisiakin.

Ensin siis järven ympäri, sitten kaunista metsäpolkua toiselle tielle ja viimeinen kilometri taas metsässä, omaa polkua. Näin se menisi.

Natura-aluetta. Särkijärvi, pilalle mennyt järvi kuten Värtsilän Uudenkylän lampikin
Noin 10 km lenkki kännykän piirturin mukaan.


Kun poikkesin tieltä (karttasana Kontkalan kohdalta) maisemareitille niin näin, ettei kukaan ollut kulkenut lumituiskujen jälkeen. Lunta oli lähes polveen saakka, en kuitenkaan luovuttanut vielä, luotin siihen, että kohta helpottaa kun toisia jälkiä liittyy kohta mukaan. Oikealta tulee kohta polku ja sieltä miehen jälki. Tänään ei tullut.. Kohta pitäisi tulla vasemmalta jälki.. Ei tullut jälkeä sieltäkään. Pyttylammen vanhan tanssilavan kohdalta kääntyisi polku näköalapaikalle kauniille soraharjulle.. en huomannut sitäkään. Polku oli peittynyt lumeen sekin. Jäi näköalapaikka näkemättä ja kuvat ottamatta. Kaikki kulkijat olivat vissiin tehneet uudenvuodenlupauksen, että eivät umpihangessa tallo, siirtyvät vaikka suksille.


Aikanaan pääsin auratulle tielle, sitä reilu kilometri ja viimeinen kilometri vielä metsäpolkua, mutta sitä tallasi mielellään kun se oli lähes oma ja siitä koirankuljettajatkin tykkäävät.

Ilveskin näyttää uponneen mahaansa myöten

Miten tätä voi verrata Värtsiin?


Värtsiä voi varsin hyvin verrata näihin metsäpolkuihin. Jos polulla on paljon kulkijoita niin on hyvä polkukin. Jos Värtsissä on kirjoittajia eli sisällöntuottajia niin Värtsikin pysyy elossa. Värtsin kirjoittajilta loppuivat asiat vuosia sitten ja kommentoijat sulkivat suunsa kun ei ollut kommentoitavaa. Jotkut Värtsin aktiivit läksivät ovet paukkuen ja jotkut hipsivät hiljaa pois. Oman oletukseni mukaan aika moni näistä lähteneistä siirtyi Facebookin hellään huomaan.

ja kertauksena toisinpäin..

Kun kulkee tuon minun talvisen polun toisin päin niin saattaa jopa ymmärtää Värtsin vertaukseni paremmin. Eli kun alan polkuni sieltä kylän kaupalta niin alkumatkasta on loistava polku kun siellä on paljon kulkijoita, mutta kun yksi ja toinen on poikennut omalle suunnalleen niin ei täällä ”syrjälän” puolella ole minun edellä enää kuin ketun jäljet, tai hiiren tai ei niitäkään.

Vetovoima ja työntövoima


Vetovoima, työntövoima, luonnollinen poistuma

Kun keräsin tietoa artikkeliin Heikki Sallinen ja muut ”utopiasiirtolaiset” ja miksi he läksivät maailman ääriin, niin sanottiin lähtöhalukkuuteen vaikuttaneen ”vetovoima ja työntövoima”. Eli millaiset houkutukset oli vetämässä ja mitkä mitkä ikävät asiat työntämässä. En tiedä mitä asioita on koettu ikävikiksi Värtsin väkeä pois työntämämään. Kenties ”tykkäämisen” puute.


Useinkin on toivottu paikallisia asioita Värtsiin, mutta oletan, että ne jotka asioista jotain tietäisivät, ne sisällöntuottajat, ovat vähin äänin siirtyneet Facebookin Värtsilä – ryhmiin. Sieltä löytynee hyvinkin ajankohtaisia paikallisia asioita jos on aikaa ja osaa etsiä.

Mökkiläinen susirajalta toivoo juttuja, jotka liittyvät Värtsilään. Minun juttu ei suoranaisesti liity Värtsilään mitenkään, mutta tämä kuva on Värtsilästä. Kuka tietää tai arvaa mistä tämä kuva on?

8 comments for “Mä näitä polkuja tallaan

  1. Hieno juttu Alpo! Kiitos! Vertauskuvasi osuivat ja upposivat.

    Jos sinä asuisit Värtsilässä, etkä siellä, täältä katsottuna ns. etätoimittajana ja ”ettäänperällä”, olisi näitä paikallisia juttuja Värtsissä luettavaksi kuten ennen vanhaan EJ: n aikoina. Mutta asut siellä missä asut ja sieltä käsin toimit pääasiassa. Kiitos siitä.

    Hanakka ja aktiivinen toimittaja olisit paikallisten tapahtumien tiedottamisesta Värtsilän asioista, jos täällä asuisit.

    Elä puserra kuitenkaan liikkoo itestäs, niiden latujen aukasujen kuin Värtsinkään suhteen. Kyllä ne asiat lutviutuu ja hoituu ihan lainatakseni päätoimittajaa: hiljaa hyräillen. Et sinä tätä latua yksin tahkoa, vaikka sinusta suattaa siltä aika ajoin tuntua.

  2. Älä Eira joutenpäiten ylistä.. Piruilusta tässä oli kysymys. Yritin keljuilla mahdollisimman ystävällisesti, mutta silti ymmärrettävästi. Vanhat ajat ovat menneet ja vähän nuoremmatkin, minä en niitä haikailekaan, mutta sitä olen ihmetellyt miksi Värtsilässä ei näytä tapahtuneen juuri mitään vuosikausiin. Miten se on mahdollista? Kuuntelen joka aamu radiosta alueelliset uutiset ja luen Värtsin uutiset. Tiedän kyllä että eihän siellä mitään ole, mutta silti.

    Olen kyllä aavistellut Värtsin väen siirtyneen jonnekin muualle. Aloin tutkimaan Facebook naamakirjoja. Sieltähän niitä tuttavia löytyi. VÄRTSILÄ -nimisiä ryhmiä löytyi ainakin kolme. Saman niminen VÄRTSILÄ – verkkolehtikin. VÄRTSILÄN pitäjäyhdistys toimii erittäin aktiivisesti, hienoa. Saatoin olla ainut, joka ei tiennyt tiedotuksen siirtyneen FB- naamakirjoihin. Tuo saman nimen käyttö on harhaanjohtava

  3. Alpo se on niin Herrasmies että pieni piruilukin kääntyy kehuiksi!

    Viestisi tuosta polun tallaamistarinastasi kyllä löytyi.
    Se tuo Face taitaa viehättää juuri niiden tykkäysten takia.Ihmiset tykkää kun tykätään.Toinen juttu on että facessa ei tarvitse niin pitkästi kirjoittaa.Voi kehua itteään ja tekemisiään lyhyesti.

    Tämä verkkolehti lepattaa omalla pienellä liekillään.Eihän tämän tarvii levikistä tai tykkääjistä kilpailla.
    Toki olis mukava Värtsilän kuulumisia joskus tästä lukea mutta kun värtsilän nykyihmiset haluavat elää elämäänsä ihan omassa rauhassaan, levittelemättä kylän asioita maailmalle niin sehän on sitten niin.
    Muutkin pakinat kuin tarinat Värtsilästä, kelpaavat kyllä.

  4. Lainaus Alpon kirjoittamasta: ”olen ihmetellyt miksi Värtsilässä ei näytä tapahtuneen juuri mitään vuosikausiin. Miten se on mahdollista? ”

    Onkohan jotakin mennyt ohi vai onko tarkoitus vain provosoida… =)

    Pistän tähän muutamia paikallisia tapahtumia joista juttua pukattu Värtsiin vuonna 2021 ihan näin muistinvirkistämiseksi.. eli jotakin on tapahtunut.. ja vähän toki muutakin elämää kylällä mutta niistä ei ole juttua viännetty Värtsiin, ikävä kyllä

    https://vartsi.net/2021/11/26/mukavat-joulumyyjaiset-la-27-11/

    https://vartsi.net/2021/09/01/tuottajien-talon-lahiruoka-ja-kirppistapahtuma-vartsilan-koululla-la-11-9-2021/

    https://vartsi.net/2021/07/12/vartsila-paivat-16-18-7-2021/

  5. Rankan työpäivän ja lepopäivä jälkeen yritän vastata Eiran kommenttiin.
    Minulla on varmaan erilainen näkemys siitä mitä pidän ”tapahtumana” -jota ei näytä tapahtuneen vuosikausiin. Eira esittelee listan suurista tapahtumista, joista kannattaa olla kiitollinen, ylpeäkin. Näin suuria tapahtumia en tarkoita. Näistä on tiedotettu näkyvästi. Vertaan meitä ”ulko-värtsiläläisiä ulko-suomalaisiin,” jotka ovat kiinostuneita kotiseutujensa myös niistä pienistä asioista. Heidän toivomuksensa ovat uskoakseni erilaiset. En voi käydä yksilöimään tapahtumia, koska se kuuluisi sarjaan ”sitä tikulla silmään”. Moniin ”ulkovärtsiläläisiin” verrattuna olen erilaisessa asemassa siksi, että minulla on mahdollisuus käydä itse katsomassa mitä kylälle kuuluu. Olen nähnyt että jotain tapahtuu kylällä tai on tapahtunut, josta Värtsissä ei ole ollut mitään mainintaa. En tarkoita että Pitäjäyhdistys tai toimittaja olisi velvollinen näistä kertomaan. Kommenttipalsta kelpaisi aivan hyvin ellei halua nähdä vaivaa sähköpostilla lähettämiseen.

    Olen huolissani niistä Värtsin lukijoista jotka eivät voi tai halua käyttää FB -naamakirjan suomia mahdollisuuksia.
    Meidän pitäisi muistaa heidätkin

    En ole katkera, mutta melkein

  6. Noin viikko sitten esitettiin telkkarissa lumipolun tekoa, jossa jalankulkija veti köydellä henkilöauton vanteellista rengasta latana perässään.

    Se on hyvä keino. Syntyy tasapohjaista ja tasalevyistä väylää. Eikä vetäjäkään tarvinne lämpökerrastoa.

  7. Siinä ei ole kaverilta mennyt luvut hukkaan kun tuommoisia keksii. Tarjoan kuumat mehut tuollaiselle talkoolaiselle joka lumituiskun jälkeen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *