Hämähäkin verkkoja

Kuvat: Alpo Rummukainen

Hämähäkin verkkoja aamu-usvassa

Tietynlaisella säällä näkyy luonnossa paljon hämähäkin verkkoja. Ei niitä hyvällä poutasäällä näe, mutta aamu-usvaisella säällä, pakkasella ja sopivassa valaistuksessa. Ei niitä näe, mutta aina niitä tarttuu kasvoille metsässä liikuttaessa. Yllä olevassa kuvassa metsän hakkuun risukossa verkkoja on joka paikassa. Eräässä kirjoituksessa olikin maininta ”kukin meistä on kaiken aikaa vain noin kolmen metrin päässä lähimmästä hämähäkistä.”

Kun katselin metsässä korkeita puita, niin hämähäkin verkkoja oli korkeimpienkin puiden latvaan saakka.

Hämähäkit tekevät verkkonsa kierrätysmateriaalista. Ne syövät verkkonsa ja tekevät siitä uutta seittiä.

Taittunut heinäkasvi. Siinäpä hyvä verkon paikka
Eräs verkko elokuun aamuauringossa

Seuraavasta kuvasta alla on kaksi osasuurennosta

Suurennos vasemmalta alanurkasta
Suurennos oikealta alhaalta

Seuraavasta kuvasta alla on kolme osasuurennusta

Suurennos vasemmalta
Suurennos oikealta
Ylhäältä keskivaiheilta

Riippuhämähäkki

Kursivoitu teksti Wikipedia

Riippuhämähäkit (Linyphiidae) on valtava hämähäkkiheimo, jonka lajit tekevät sotkuisen näköiset verkkonsa vaakatasoon. Heimoon kuuluu maailmanlaajuisesti 581 suvussa yli 4300 lajia[1]. Suomessakin lajeja on tavattu lähes 70 eri suvusta. Useimmat lajit ovat varsin pienikokoisia ja lajinmääritys vaatii lähes aina eläimen tutkimista mikroskoopin alla.

Valtavan lajimäärän takia heimon lajisto on monimuotoinen. Raajat voivat olla lyhyet tai melko pitkät; eivät yleensä kuitenkaan kolmea kertaa ruumista pidemmät. Silmiä on kahdeksan ja ne ovat asettuneet kahteen neljän silmän riviin. Eturuumis on yleensä pitkänomainen ja takaruumis naaraalla melko pyöreä ja kookkaammilla lajeilla usein kirjava, koiraiden takaruumis on yleensä sylinterinmuotoinen.

Riippuhämähäkkien seitissä ei ole nähtävissä samaan tapaan selvää rakennetta kuin vaikkapa ristihämähäkeillä. Seitti on viritetty vaakatasoon ja sen yläpuolella on pystysuuntaisia estelankoja. Saalistus toimii siten, että hyönteinen lentää estelankoihin ja putoaa verkkoon, jonka alapinnalla hämähäkki itse oleskelee selkä alaspäin.

Suomen yleisimmäksi hämähäkkilajiksi arvioitu kolmioriippuhämähäkki (Linyphia triangularis) kuuluu riippuhämähäkkien heimoon.

Share

4 comments for “Hämähäkin verkkoja

  1. Kiitos Alpo näistä luontojutuista.

    Yllättävän paljon näitä näkymättömiä olet saanut näkyville!
    Hienoja kuvia.

  2. Vuosia sitten hämähäkit olivat koristelleet vanhan aittamme mökillä
    ptisimäisillä verkoillaan. Teetimme valokuvasta joulukortteja, punaisen aitan
    seinä pilkotti somasti näiden ”pitsiverhojen” takaa. Maassa oli vielä vihreä ruoho.
    *
    Eräänä keväänä aitan nurkassa piileskelevä hämähäkki ”pisti” käteeni kun pyyhin sieltä pölyjä.
    Vaan sitä hämmästelen, että onko Suomessa purevia hämähäkkejä vai oliko se joku
    samanoloinen otus?
    ,

  3. Hyvä. Alpo se osaa tehdä tarkkaa dokumenttiä.On muuten tarkkoja kuvia,kun ottaa huomioon metsän varjoisuus. Vesipisarat tehostavat seittien näkymistä.Alpo on onnistunut hyvin kuvaamaan nuo jutut.

  4. Kyllähän näistä luonnon näyttelyistä saisi vaikka miten hienoja kortteja. Telle kysyy pureeko hämähäkit. Jostain luin, että ei yleensä, mutta jos hämähäkki jää johonkin puristuksiin, vaikka istuisin sen päälle niin..
    Myrkyllisin Suomen hämähäkeistä on vesihämähäkki. Purema vastaa ampiaisen pistoa.

    On se hyvä kun kuvaan ei sattunut yhtään hämähäkkiä. Hirvittää ajatuskin että joutuisi katsomaan suurennettuna sellaista otusta millä olisi kahdeksan silmää.. hui hylyky

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *